Lue keskustelun säännöt.
Ms-tauti ja raskaus, kannattaako edes haaveilla vauvasta?
30.03.2010 |
Minulla on ms-tauti ja poden vauvakuumetta. Mieskin haluaisi vauvan, mutta mietin, että onkohan ms-tauti este raskaudelle? Miehellä on yksi lapsi edellisestä liitostaan ja hän asuu meidän kanssa, mutta haluaisin kokea ainakin kerran ensin raskaana olon tunteen ja sitten vauva-ajan ym.
Kommentit (21)
ms-hoitajan mielipidettä jos asia kovasti askarruttaa.
Yleensä ms-tauti ei ole este raskaudelle. Itsekin olen saanut kaksi lasta sairaudesta huolimatta. Kolmelta eri lääkäriltä kysyin kuitenkin mielipidettä ennen kuin uskalsin yrittää :) joten ymmärrän hyvin millaisia pelkoja sinullakin voi olla.
Usein ms-oireet (jos on pysyviä oireita) helpottuvat raskausaikana, mutta osa saa pahenemisvaiheen jossain vaiheessa synnytyksen jälkeen.
Itse olin raskauksien aikana todella hyvässä kunnossa. Kummallakin kerralla sain pahenemisvaiheen n. 8 kk synnytyksen jälkeen ja kummallakin kerralla toivuin täysin ennalleni :)
Lääkärin mielestä pahisten ja synnytysten välissä ehti kulua niin pitkä aika, ettei raskauksilla ollut mitään tekemistä niiden kanssa. Itsekin uskon että kyse oli normaalista taudin aaltoilusta.
..ja siitä aaltoilusta olen päässyt eroon aloitettuani lääkityksen (3 vuotta sitten).
Nyt lapseni alkavat olla kouluiässä ja minäkin olen palannut työelämään pari vuotta sitten.
Sairauteni ei haittaa arkea oikeastaan mitenkään. Ehkä jaksan vähän vähemmän kuin joku terveempi äiti, mutta se ei ole ongelma kun mies osallistuu lasten- ja kodinhoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkäri ei tosin suositellut, mutta tekivät miehensä kanssa päätöksen, kävi miten kävi. Hoidot keskeytettiin 3kk vai 6kk ennen yritystä ja kuinka ollakkaan, raskausaikana taudin eteneminen pysähtyi.
Vauvan ollessa 6kk, takapakkia alkoi tulla taas rytinällä ja he yrittivät uutta raskautta (kaverini ei aloittanut uudestaan hoitoja raskauksien välissä), siihen meni melkein vuosi.
Toinen raskausaika oli paljon raskaampaa kuin ensimmäinen ja lopussa hän oli todella väsynyt ja oli ongelmia jalankin kanssa. Vanha hoito ei enää raskauden jälkeen toiminut ja nyt hänellä on jokin ihan uusi hoito menossa, joka toimii ilmeisesti hieman, hidastaa taudin etenemistä, muttei pysäytä. Ongelmia puheen, näkökyvyn ja jalan kanssa, käsissä tunto-ongelmaa ja niin vauva kuin astiat on jo tippuneet kertaalleen.
Joten ei mahdotonta ollenkaan, mutta kuuntele lääkäriäsi ja kroppaasi! Tsemppiä!
ollessaan voi todella hyvin, ei mitään oireita eikä ongelmia. Synnytyskin meni hyvin ja pari päivää sen jälkeen. Kun vauva oli muutaman päivän ikäinen, tuli pahenemisvaihe, joka ei käsittääkseni ollut kovin paha, mutta tästä johtuen oli aloitettava lääkitys (+ mielenterveyslääkkeet yms), joten imetys ei onnistunut muistaakseni lainkaan voimakkaiden lääkkeiden vuoksi.
Toivon todella, että mielenterveytesi on kunnossa, sinulla on terve mies psyykkisesti ja fyysisesti ja teillä on hyvä tukiverkosto. Sanon tämän siksi, että syntymän jälkeen ko perheessä on sattunut ja tapahtunut paljon ikäviä asioita, koska vanhemmat voivat huonosti ja sen myötä lapsi on aivan romuna.
Jos kaikki teilä on kunnossa, sanoisin, että mitä pikemmin, sen parempi :). Onnea ja tsemppiä yrityksiin :)
Aika rankkaa lapselle sitten jos/kun vanhemman kunto rupeaa huononemaan jne. Toki ymmärrän halun saada lapsia, mutta teidänkin perheessä on jo. No, toisaalta turha tämmösiä on ehkä miettiä.
juttele neurologisi kanssa mita mielta han on terveydentilasi tuntien.
Tarkeaa olla tukiverkkoja, etta apua on saatavilla mm. jos takapakkia tulee.
Itse ajattelen etta kun en voi tietaa, mika tilanne on mm. kymmenen vuoden kuluttua kun lapseni ovat murrosiassa, on tarkeaa etta muitakin aikuisia ja tarkeita ihmisia olisi kuin omat vanhemmat.
Minulla puhkesi MS vasta toisen synnytyksen jalkeen. Alku oli paha, mutta viimeiset kaksi vuotta on ollut rauhallista. Haittaa on ja ilman miesta en selviaisi arjesta. Kayn toissa viela vahan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miettivät vauvaa ja haluavat tarjota hänelle hyvän elämän.
Tosiasia kuitenkin on, ettei kukaan pysty ennustamaan kuinka elämässä käy. Ms-äiti saattaa olla hyväkuntoinen mummoksi asti, ainakin osa jaksaa työelämässä ihan normaalisti eläkeikään saakka.Varsinkin nykyisten hoitomuotojen ansiosta oireettomia ms-diagnosoituja on koko ajan enemmän ja enemmän.
Toisaalta taas terve äiti saattaa saada aivoverenvuodon tai vaikka jäädä auton alle ja vammatutua pahasti.
Minusta on turhaa vedota siihen, että tulevaisuudessa ehkä saattaa olla huonossa kunnossa.
Minun terve isäni kuoli kolmekymppisenä. Sydämensä vain lakkasi toimimasta eikä enää alkanut toimimaan :/
Aika rankkaa lapselle sitten jos/kun vanhemman kunto rupeaa huononemaan jne. Toki ymmärrän halun saada lapsia, mutta teidänkin perheessä on jo. No, toisaalta turha tämmösiä on ehkä miettiä.
Tuolla ajatteluperiaatteella lapsia ei kannattais tehdä ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en siis saanut diagnoosia suoralta kädeltä vaan pitkään tutkittiin ja mietittiin ja juoksin lääkäreissä ja tutkimuksissa, välillä ihan kyllästymiseen asti.
Minulla oireina oli päänsärky, oksentelu, pystyssä pysyminen vaikeaa, oikean käden puutuminen, olo kuin olis humalassa vaikka mitään alkoholipitoista ollut ottanut. Diagnoosin sain 19v iässä ja nyt olen 25v.
En osannut epäillä ms-tautia, mutta noiden oireiden perusteella menin lääkäriin ja sieltä sit ohjattiin eteenpäin.
Kiitos kaikille vastauksista. Aion siis kyllä kysyä vielä lääkärini mielipiteen raskauteen, mutta hän on lomalla ja aika hälle vasta kolmen viikon päästä ja halusin jotain "alustavaa" tietoa.
ap
Mutta kiinnostaa tietää että miten sulla puhkesi ms-tauti? Mitkä olivat ensioireet ja kauako olet sairastanut? Mistä osasit epäillä että sulla on ms-tauti? Kiitos jos viitsit vastata.
keskustele ensin hoitavan lääkärisi kanssa mitä mieltä hän on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta kiinnostaa tietää että miten sulla puhkesi ms-tauti? Mitkä olivat ensioireet ja kauako olet sairastanut? Mistä osasit epäillä että sulla on ms-tauti? Kiitos jos viitsit vastata.
Hyvin meni sairaudesta huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta yleisellä tasollahan ms-tauti ei ole este raskaudelle. parhaiten saat tietoa liittyen oman sairautesi tilaan ja vointiisi kun keskustelet oman lääkärisi kanssa.
Mieheni siskolla on ms-tauti ja hän on saanut sairauden aikana kaksi lasta, nyt 4v ja 2v. tauti on ollut lepotilassa viitisen vuotta, joten hän on väsymystä lukuunottamatta voinut hyvin. Raskaudet sujuivat ihan hienosti eikä pahenemisvaihettakaan tullut vaikka se on aina riskinä varsinkin imetyksen lopetuksen yhteydessä (hormonimuutokset).
Haaveile siis vaan -ja tee haaveestasi totta!
näköhermotulehduksen sai juuri, mutta muuten ok mennyt.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
raskaus sujuu yleensä hyvin, siis sairaus olisi raskausajan lepotilassa ja riski pahenemiseen olisi imetyksen jälkeen. Tästä loytyy netistä tietoa ja omalta lääkäriltäsi saat parhaan tiedon.
on ms ja hän on saanut 4 lasta..Raskausaikana hän on voinut todella hyvin. Tauti on onneksi pysynyt hyvin stabiilina eikä ole pahentunut vuosien mittaan.
ms-tauti ja raskaudet ovat hänellä menneet todella hyvin, ollut "elämänsä kunnossa". Raskausajan jälkeen on tosin tullut pahenemisvaihe, mutta ei välttämättä kaikille käy samoin. Uskalla vain haaveilla ja toteuttaa haave myös! :)
on saanut kaksi lasta MS-taudista huolimatta.
Kannattaa lukea juttu ;)
T. Toimitus
ja halusivat ehdottomasti vauvan. Raskausaika meni ihan ok, mutta synnytyksen jälkeen hänen koko toinen puolensa "halvaantui". Hän ei tuntenut mitään koko toisella puolella ja käsi ja jalka toimi huonosti.
Halusivat silti vielä toisen lapsen. Kaikki meni ihan ok ja tämä "halvaus" kin poistui. Sitten teki sterilisaation. Ei halunnut leikkiä terveydellään enempää.
Minulla neljä lasta 35v ,kaikki kouluiässä nyt odotan iltatähteä.ms ollut 5vuotta minkä aikana ollut eri lääkkeitä, pahenemisvaiheita.aaltoileva muuttui nopeasti eteneväksi .nyt suonensisäinen lääkitys ollut vuoden käytössä ja ei ole edennyti minnekkään ja vauvakuume iski,joten tässä sitä onnellisesti odotellaan ja päämäärä on tietysti se että kaikki menee hyvin😊lääkitys lopetettiin siksi ajaksi mutta jatketaan sitten myöhemmin.oikeapuoleni on heikompi kävellessä ja raskaimmissa tekemisissä .sitä mieltä oon että liikunta on kaiken a ja o, sekä positiivinen ajattelu.
Raskaudet ovat jokaisen kohdalla sujuneet todella hyvin, vointi on ollut mitä parhain eikä raskauksien jälkeenkään ole tullut pahenemisvaihetta, paitsi viimeisimmästä.