Auttakaa lasten kasvatuksessa!

Täytyypä sulatella niitä ja mennä hiomaan uusia taktiikoita :)

ap

Nyt rupeat ihan oikeasti jakamaan niille sanktioita tottelemattomuudesta, jos se nyt sitten enää edes auttaa mitään....

ap

karkkipäivän peruminen (jos teillä semmoinen on) tai otat lempilelun muutamaksi päiväksi pois.

jäähyt?

Kiellät jotain mistä lapset pitävät.

tosiaan apuja nyt. Jäähypenkki, lastenohjelmat kieltoon, karkkipäivä pois, pelikielto, kotiaresti ym. ym. konkreettiset rangaistukset käyttöön ja johdonmukaisesti! Eli, komennat kerran rauhallisesti, jos ei tottele, ilmoitat mikä on rangaistus ja myös TOTEUTAT sen! Alkuun äärettömän raskasta koska ovat selvästi tottuneet kapinoimaan vastaan/pompottamaan, mutta kun jaksat olla johdonmukainen niin pian helpottaa. Tsemppiä, t: kolmen koululaisen äiti

Jos et, niin lapset tiettää ettei mitään tapahdu, mutsi vaan kiljuu ja huutaa.

Ensin käsket, toisen kerran jos joudut käskemään niin ohjaat myös ja katsot että suoritus tehdään loppuun asti. Kaikelle pitää olla valmiiksi mietitty sanktio, esim. pöydässä sikailusta sanotaan kerran, jos ei lopu niin ruoka veks, jälkiruokaa ei tarjoilla ja pois pöydästä. Kaikista tärkeintä on olla johdonmukainen ja periksiantamaton. Ensimmäinen viikko on todnäk tuskaa kun lapset on jo noinkin isoja.

palkitsemista hyvästä käytöksestä?

Meillä ainakin toimii paremmin se, että esim. jos huone pitää siivota, niin sanon että jos siivoat huoneesi, annan perjantaina viikkorahan.

Ihan sama asia kuin se, että jos ei siivoa niin en anna viikkorahaa, mutta käännän asian kuulostamaan positiiviselta :)

Tai niin että jos pojat tulevat nätisti syömään, he saavat katsoa lastenohjelmia, eikä niin että jos eivät tule nätisti syömään, menettävät lastenohjelmat.

palkitsemista hyvästä käytöksestä? Meillä ainakin toimii paremmin se, että esim. jos huone pitää siivota, niin sanon että jos siivoat huoneesi, annan perjantaina viikkorahan. Ihan sama asia kuin se, että jos ei siivoa niin en anna viikkorahaa, mutta käännän asian kuulostamaan positiiviselta :) Tai niin että jos pojat tulevat nätisti syömään, he saavat katsoa lastenohjelmia, eikä niin että jos eivät tule nätisti syömään, menettävät lastenohjelmat.

päässyt tuollaiseksi kuin aplla, on rangaistuskeino huomattavasti toimivampi tapa puuttua tilanteeseen.

Väitän sua vastaan.



Kyllä se kiljuminen lähtee negatiivisesta ilmapiiristä.



Nyt porkkanat heilumaan!! Lahjontaa ihan aimoannoksin, positiivista palautetta ja kiitosta, kehumista.



Jos mutsi kiljuu, niin lapset tietää että vasta silloin ollaan tosissaan. Ei sun lapset tyhmiä ole!! ;)



Ja erota lapset. Niin ei kikata ja käkätä.

Toki tiedän nuo itsekin, mutta käytännön toteutus vaatii todella johdonmukaisuutta molemmilta vanhemmilta enkä tiedä onko meistä siihen... :(

paitsi et meil ole penkkiä vaan pojat joutuu seisomaan muutaman minuutin ja aika alkaa aina alusta jos ne pistää vastaan...ja johan oppii...kannatan tätä..

palkitsemista hyvästä käytöksestä?

Meillä ainakin toimii paremmin se, että esim. jos huone pitää siivota, niin sanon että jos siivoat huoneesi, annan perjantaina viikkorahan.

Ihan sama asia kuin se, että jos ei siivoa niin en anna viikkorahaa, mutta käännän asian kuulostamaan positiiviselta :)

Tai niin että jos pojat tulevat nätisti syömään, he saavat katsoa lastenohjelmia, eikä niin että jos eivät tule nätisti syömään, menettävät lastenohjelmat.

kehuminen, jos sattuvat jotain hyvää tekemään joskus. Muutenkin on jotenkin epäluonnollista kehua siitä, kuinka totteli heti äitiä yms... ja mitä sitten, jos eivät käyttäydy ollenkaan, ei mitään rangaistusta?

Meillä on syksyllä eskariin menevät kaksoset, jotka eivät tottele mitään. Ihan sama mistä on kysymys niin eivät tottele ennen kuin huudan. Monta kertaa sanon, pyydän tai käsken nätisti, mutta vasta huuto tehoaa. Välillä ei sekään. Sitten sorrun uhkailemaan ja kiristämään, mutta lapset vaan jatkaa esim. riehumista. Sanovat vastaan ja nauraa käkättävät päälle. Harmittaa kun niin usein menee huutamiseksi ja raivoamiseksi.

ja uhkailuun. Topakka ja käskevä äänensävy. Sitten selkeä seuraus tottelemattomuudesta esim. ei karkkipäivää, joku mukava lelu tai peli pois, omaan huoneeseen jäähylle hetkeksi tms. Teet jo aluksi selväksi, että sääntöjen rikkomisesta seuraa tämä. Tuohon käytökseen kannattaa todellakin paneutua nyt ajoissa, kun tuo eskarikin alkaa. Tuo vastaansanominen ja vanhemmalle nauraminen eivät kuulu tosiaankaan asiaan, ne kannattaa kitkeä pois. Sitä on valitettavan paljon nykyajan lapsilla, sen olen työssäni huomannut. Vanhemman auktoriteettia lapset kaipaavat, mutta auktoriteetti ei ole huutamista ja uhkailua. Ne ovat alistamista ja se taas vie kasvatuksen aivan metsään. Tsemppiä! terv. yksi ope

haasteellista yrittää toteuttaa uhkauksiaan/rangaistuksiaan kahden tottelemattoman vintiön kanssa, kun toinen juoksee toiseen suuntaan ja toinen toiseen. Kun toisen saa jäähypenkkiin ja lähtee hakemaan toista, se ensimmäinen on jo ehtinyt karata muualle piiloon. Meillä auttoi palkitseminen, tarrataulu, johon kerättiin tarroja hyvästä käytöksestä. Keskityttiin enemmän hyviin suorituksiin.

Ymmärrän sua, meillä 5v. kaksoset ja aika mahdotonta on meno ollut mielläkin monesti. Väittäisin, että kaksosten kanssa saattaa olla tavallista hankalampaa saada tottelemaan, rauhoittumaan ym. koska heillä on siinä se kaveri, joka ylläpitää, kannustaa, kikattaa mukana jne. Näin ainakin meillä, ei varmasti olisi ollut yhden lapsen kanssa sellaista menoa. Onneksi ovat jo huomattavasti rauhallisempia kuin 2-3v :)



Meilläkin mennään miettimään aika herkästi, jos ei totella parin nätin pyynnön jälkeen. Aluksi miettimispaikka oli näköyhteydessä muihin, mutta nykyään toisessa huoneessa erossa muista, toimii paremmin. Kiitetään ja kehutaan toki paljon myös.

Kiitoksia kovasti asiallisista vastauksista! Olin ihan varma, että saisin täällä vaan haukkuja :)

lapsi, joka juoksee ympäriinsä, ylipäätään KUULEE. Toisekseen, siinä purkaa omia paineita, mikä on yllättävän tärkeää. Itse kammoksun sellaista 'pakkorauhallisuutta', jossa ihmisellä on kireä hymy kasvoilla ei-varmasti-huuda tai korota ääntä.

Huutaminen mitään alistamista ole.. mutta myönnettävä, että ääntä joutuu voimistamaan jatkuvasti, kun sille tielle lähtee, joten pitää käyttää säästeliäästi.

ja uhkailuun. Topakka ja käskevä äänensävy. Sitten selkeä seuraus tottelemattomuudesta esim. ei karkkipäivää, joku mukava lelu tai peli pois, omaan huoneeseen jäähylle hetkeksi tms. Teet jo aluksi selväksi, että sääntöjen rikkomisesta seuraa tämä. Tuohon käytökseen kannattaa todellakin paneutua nyt ajoissa, kun tuo eskarikin alkaa. Tuo vastaansanominen ja vanhemmalle nauraminen eivät kuulu tosiaankaan asiaan, ne kannattaa kitkeä pois. Sitä on valitettavan paljon nykyajan lapsilla, sen olen työssäni huomannut. Vanhemman auktoriteettia lapset kaipaavat, mutta auktoriteetti ei ole huutamista ja uhkailua. Ne ovat alistamista ja se taas vie kasvatuksen aivan metsään. Tsemppiä! terv. yksi ope

Lapsi oppii aikuisen käytöksestä. Eli jos huudatte ja karjutte, lapsi tekee varmasti samaa. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.



Malttia! Rauhallisuutta! Aikuisuutta! Vanhemmuutta! Kärsivällisyyttä! Keskustelu!



Siina avainsanat.



Noin villissä menossa, erottaisin lapset eri huoneisiin. Kun alkaa yksinolo tympiä puhuttais, molempien kanssa, et miten yhdessä leikitään ja jos ei onnistu, eri huoneisiin.



Se kumpi villiintyy ei esim. saa osallistua ruuanlaittoon/ pelaamiseen jne. Eli hyvin käyttäytyvä saa aikuisen huomion = palkinto.



Aikuisen humio ehdottomasti paras palkinto ja sitä taatusti lapsi haluaa. Auttaa varmasti käytökseen.



Jättäisin nuo turhat rangaistukset väliin. Jos lapsi uhmakas, se vaan kasvattaa uhmaa. Lasta ei saa nujertaa, itsetunnon säilyttävä.



Ja lapsen kanssa ei aleta riitelemään esim. eri tiloihin laittamisesta. Toiminta kylmän rauhallista, ei hermostuta. Kädedstä kiinni, siirto ja puhua ei tarvitse. Puhuminen hoidetaan myöhemmin.