Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa lasten kasvatuksessa!
29.03.2010 |
Meillä on syksyllä eskariin menevät kaksoset, jotka eivät tottele mitään. Ihan sama mistä on kysymys niin eivät tottele ennen kuin huudan. Monta kertaa sanon, pyydän tai käsken nätisti, mutta vasta huuto tehoaa. Välillä ei sekään. Sitten sorrun uhkailemaan ja kiristämään, mutta lapset vaan jatkaa esim. riehumista. Sanovat vastaan ja nauraa käkättävät päälle. Harmittaa kun niin usein menee huutamiseksi ja raivoamiseksi.
Kommentit (43)
se, että
- ennakoin millä tuulella on, koska jos on kovin väsynyt, virikkeitä täynnä ollut päivä, että hermo menee helpommin ja pikkasen joustan käskytyksessä
- jos on todella kiire ja lapsi on hankala - uhkaus jonkun etuuden poisottamisesta ja toteutan ne myös aina (pitää tosiaan varoa liian pahoja uhkailuja, mieheni niihin sortuu joskus ja hyvin hankala toteuttaa)
- ikään sopiva rangaistus, meillä ei esim. toimi asia, jonka menettää seuraavaana päivänä tai siitä tulee kohtuuttoman pitkä rangaistus, jota miettii sitten ihan koko ajan
- tilanteiden ennakointi, lapsen tunteminen
- jäähy, tosin se toimii sen päivän ajan, seuraavana päivänä unohtunut jo
- kehut voisivat ehkä nyt jo toimia, aiemmin niistä ei ollut oikein mitään apua, kehumme ehkä lasta liikaa muutenkin :) Ei esim. näe erityistä palkintoa tarran saamisessa. Ehkä jos antaisi lelun tms, mikä nyt olisi aika materiaalista jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri näin. Meillä lapset hyvinkin eri luonteisia, mutta nämä ohjeet toimii. Itseasiassa meillä ei juuri mitään rangaistuksia tarvitse käyttää, niitä ei jaella jokaisesta siskon muksaisusta vaan yleensä "katsopas nyt kun siskoa sattui" ja anteeksipyyntö riittää. Lapsista tulee uhmakkaita jos ilmapiiri on riitaisa ja valitettavasti monet vanhemmat "kasvatuksen nimissä" lietsovat sellaista ilmapiiriä, jokaisesta väärästä sanasta ym. jaellaan rangaistuksia. Keskustelu auttaa yleensä jos kyse on normaalista lapsesta.
t. 16-, 14-, 8-, 7- ja 5-vuotiaiden äiti.
Lapsi oppii aikuisen käytöksestä. Eli jos huudatte ja karjutte, lapsi tekee varmasti samaa. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Malttia! Rauhallisuutta! Aikuisuutta! Vanhemmuutta! Kärsivällisyyttä! Keskustelu!
Siina avainsanat.
Noin villissä menossa, erottaisin lapset eri huoneisiin. Kun alkaa yksinolo tympiä puhuttais, molempien kanssa, et miten yhdessä leikitään ja jos ei onnistu, eri huoneisiin.
Se kumpi villiintyy ei esim. saa osallistua ruuanlaittoon/ pelaamiseen jne. Eli hyvin käyttäytyvä saa aikuisen huomion = palkinto.
Aikuisen humio ehdottomasti paras palkinto ja sitä taatusti lapsi haluaa. Auttaa varmasti käytökseen.
Jättäisin nuo turhat rangaistukset väliin. Jos lapsi uhmakas, se vaan kasvattaa uhmaa. Lasta ei saa nujertaa, itsetunnon säilyttävä.
Ja lapsen kanssa ei aleta riitelemään esim. eri tiloihin laittamisesta. Toiminta kylmän rauhallista, ei hermostuta. Kädedstä kiinni, siirto ja puhua ei tarvitse. Puhuminen hoidetaan myöhemmin.
joka oli sitä mieltä että lapsi on luonnostaan tottelematon ja epäempaattinen.