Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Taivaan Isän pieni pelkurityttö...
15.10.2007 |
Ihan itku meinaa tulla, kun Taivaan Isä pitää niin ihanasti huolta. Ollaan painiskeltu taloudellisissa ongelmissa (onneks ei kovin isoja, mutta kuitenkin).
Tänään sain kuitenki tietää, että saahaan melkosen paljon veronpalautuksia, joilla maksaa jo monta vuokraa. Ja paikassa, johon oon tehny keikkaa, olikin suurempi palkka kuin luulin. Sekin selvisi tänään.
Tosi kiitollinen mieli siitä, että tällasestaki pelkuritytöstä ja jääräpäästä, joka on pilannut elämänsä monta kertaa oman toilailunsa vuoksi, pidetään huolla tuolla ylhäällä. Näin minä uskon, sanokaa mitä sanotte.
Kommentit (26)
Joku aika sitten tajusin, että me saadaan pieniä lottovoittoja kokoajan. Kun on ollut tosi tiukkaa, ollaan saatu joku pieni summa jostain aivan yllättäen ja asiat ovat järjestyneet. Esim. kerran hajosi samassa kuussa auto, pesukone ja lämminvesivaraaja. Olin hoitovapaalla ja rahat aika tiukilla. Mietittiin, että mitä hemmettiä tehdään. Yhtäkkiä miehelle soitti vanha tuttu, joka pyysi firmaansa tekemään keikan viikonloppuna. Sai siitä auton korjaukseen tarvittavan rahan. Pesukone ostettiin vakuutuksesta palautuvilla rahoilla. Varaajan osti minun isä.
Kyllä tuli mieleen, että joku meistä huolta pitää. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kyse on vain siitä, että sinä itse tai palkanlaskija ei ole tullut vuoden mittaan tarkistaneeksi verotustasi.
Olen itse uskossa enkä pidä siitä, että ihan älyttömiä asioita sotketaan uskontoon. Se vie koko hommalta kaiken uskottavuuden! Minua kerran ihan suututti, kun yksi uskonveli kiitti Jumalaa siitä, että sai asunnon opiskelija-asuntosäätiöltä! Haloo!?
tekemistä. Sinulta on vain pidätetty liikaa veroja tuloistasi. Sen pystyy laskemaan.
Vai miksi kaikki mitä teen menee päin persettä, aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja on mulle tapahtunut niitä tosi ikäviäkin asioita. Oon sairastanut paniikkihäiriön. Kuus vuotta ollaan yritetty lasta, tuloksena kaks keskenmenoa. Mieheni sairastui vuosi sitten vakavaan burn outtiin ja joutui itsemurhavaaran takia osastolle. Isälläni on syöpä. Itselläni epäiltiin pitkään ms-tautia. Yksi hyvä ystäväni kuoli samalla viikolla kun minulla oli häät. Mut itse olen vielä elossa ja kaikenlisäksi onnellinen, koska tiedän, että jossain on joku, joka pitää minusta huolta.
Ja lähes kaikki asiat voidaan toki selittää järjellä, mutta kuten 3:n sanoi: Tämä oli minulle pieni lottovoitto =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä kuka se on, joka auttaa, mutta jotenkin asiat aina lutviutuu hyvin. Meillä on ollut vaikeuksia, viimeisin ikävä asia on ollut isän raju syöpä (vähän yli 50v). Ei minun elämä mitään ruusuilla tanssimista ole ollut ja ehkä juuri siksi on tullut vahva luottamus siihen, että asiat järjestyy ja on joku joka " hoitaa asioita" . On ollut useita sellaisia tapahtumia elämässä, jotka ei vaan voi olla sattumaa.
Kyllä minusta on vaikeuksissakin huolehdittu. Jokaisesti vaikeasta asiasta olen koittanut myös oppia jotain ja olen mielestäni oppinutkin.
Sain keskenmenon, lisäverot ja kaikkea muutakin, mutta siitä huolimatta olen onnellinen ihminen, vaikka taivaanisä ei tunnukaan muistavan minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väittäisiköhän joku Jumalan rankaisevan sitä, joka saa tuntuvat mätkyt? Vai onko kyseessä vain oma huono asioiden hoito?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkään ei ole Jumalan rangaistusta jos saa mätkyjä ja toki palautuksetki on itsestä kiinni. Mutta mulle toi kirje, jossa noita palautuksia luvataan, sattu tulemaan vain juuri oikeana päivänä lievittämään ahdistusta taloudellisista asioista. Ja mä en usko sattumaan. Ja huom! jos mun veronpalautukset on mun omaa " syytä" niin eiköhän sitten ne mätkytkin ole omaa syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille on käynyt pari kertaa samalla tavalla. Tai sanotaanko niin, että mä olen stressannut ensin viikkoja taloudellisella tilanteella, laskenut ja laskenut ja aina tullut siihen tulokseen, että nyt ollaan kusessa ja tosi pahasti. Itkenyt, miettinyt mitä ihmettä tehdä. Sitten yhtä äkkiä muistanut Isä meidän-rukouksen kohdan " Tapahtukoon sinun tahtosi" ja siihen jäänyt roikkumaan, antanut periksi ja todennut, Isä, tää on nyt sun käsissä.
Ekalla kerralla seuraavan päivän lehdessä oli työpaikkailmoitus, joka oli kuin miestä varten tehty (mies oli siis vailla töitä). Heti tajuttiin, että tää oli meitä varten. Mies sai työpaikan.
Toisella kerralla kävi niin, että välittömästi rukouksen loputtua miehen kesätyöpaikan pomo soitti ja kysyi, voisko mies millään tulla tekemään opiskelun ohessa töitä, heillä kaivattais lisätyövoimaa. No totta kai.
En voi mitään sille, että mulle nämä asiat on olleet vahva merkki siitä, että kyllä Isä omistaan huolen pitää, tavalla tai toisella.
Mä uskon kans että kyllä meistä huolta pidetään tuolta ylhäältä käsin. Asiat aina järjestyy. Mukava että ap:lläkin.
Kiitos kun jaoit tuon... Taivaassa siis tavataan! *hali*
ap
uskovillekaan ihmisille tässä maailmassa kaikki lutviudu, jätti asiat " Isän" käteen tai teki niille aktiivisesti jotain. Omissa korvissani tuo kaiken hyvän (joka on usein muiden ihmisten tai ihmisten luoman järjestelmän suomaa hyvää, tai sattumaa) laittaminen jumalan siunauksen piikkiin on suurta itsensä ylentämistä. Kaikille ihmisille sattuu hyvää ja pahaa, uskoville ja ei-uskoville. Sellainen tää maailma on. Joku saa ansioidensa mukaan, joku toinen ei.
Aina kun kohdalleni sattuu jotain hyvää, ristin illalla käteni ja kiitän Taivaan Isää. Myös murheissani käännyn Hänen puoleensa. Jumala vastaa rukoukseen AINA antamalla rauhan sydämeeni. Sitten ei enää tarvi murehtia, vaan vain odottaa mitä tuleman pitää. Tähän asti kaikki on aina järjestynyt parhain päin.
niin milläs selitätte sen, että minulle tosi tiukassa tilanteessa tupsahti tilille rahaa sukulaiselta, jonka kanssa en aikoihin ole ollut tekemisissä? Kun en edes ole teikäläisiä... Pitääkö se muistakin huolen, vai pitikö minusta joku muu huolen?
Alue: Aihe vapaa
ap