Taivaan Isän pieni pelkurityttö...
Ihan itku meinaa tulla, kun Taivaan Isä pitää niin ihanasti huolta. Ollaan painiskeltu taloudellisissa ongelmissa (onneks ei kovin isoja, mutta kuitenkin).
Tänään sain kuitenki tietää, että saahaan melkosen paljon veronpalautuksia, joilla maksaa jo monta vuokraa. Ja paikassa, johon oon tehny keikkaa, olikin suurempi palkka kuin luulin. Sekin selvisi tänään.
Tosi kiitollinen mieli siitä, että tällasestaki pelkuritytöstä ja jääräpäästä, joka on pilannut elämänsä monta kertaa oman toilailunsa vuoksi, pidetään huolla tuolla ylhäällä. Näin minä uskon, sanokaa mitä sanotte.
Kommentit (26)
Ei nyt ole edes kysymys uskosta vaan elämän asenteesta.
Vierailija:
uskovillekaan ihmisille tässä maailmassa kaikki lutviudu, jätti asiat " Isän" käteen tai teki niille aktiivisesti jotain. Omissa korvissani tuo kaiken hyvän (joka on usein muiden ihmisten tai ihmisten luoman järjestelmän suomaa hyvää, tai sattumaa) laittaminen jumalan siunauksen piikkiin on suurta itsensä ylentämistä. Kaikille ihmisille sattuu hyvää ja pahaa, uskoville ja ei-uskoville. Sellainen tää maailma on. Joku saa ansioidensa mukaan, joku toinen ei.
jaksa näitä hokemia, kun olen sopeutumassa lapseni diagnoosiin - hengenvaarallinen krooninen sairaus. Jos olisin uskossa niin olisiko tältä säästytty? Tai keksittäisiinkö lääke lähitulevaisuudessa? Jos tarpeeksi pyytäisin ja silmäni taivaaseen loisin, niin olisiko edessä ihmeparantuminen?
Mä luotan ja kiitän niitä hoitajia ja lääkäreitä, jotka välittävät ja auttavat. Ei ne ole mulle enkeleitä vaan ihmisiä. Ei se ollut taivaallinen johdatus joka ne sinne sairaalaan toi. Jos me tarvitaan apua niin me pyydetään niiltä, ei me käsiä sen takia ristitä. Ja kiitoksetkin viedään sinne, jokaikinen kerta! Mutta että jumala pitäisi huolta kaikista " lapsistaan" ja kaikki aina lutviutuisi... Sori, ei jaksa tällä hetkellä vakuuttaa.
vaan taipunut siihen, että kävi miten kävi, se oli ylemmän tahto...
taipumisesta, vaan siitä että jumala pitää huolen ja lähettää tilille rahaa taloudellisissa vaikeuksissa ja pitää neuvottelut veroviranomaisten kanssa ja antaa ruhtinaalliset palautukset niitä tarvitseville.
Taipuminen on ihan eri juttu. Mä en mihinkään taipumisiin ryhdy, vaan teen kaikkeni että lapsellani olisi hyvä tulevaisuus. Jos se tarkoittaa kapinointia niin tarkoittakoon. Mulla on onneksi hyvät maalliset apujoukot.
ettei ne asiat välttämättä lutviudu, mutta silloin nämä tulkitsevat asian niin, että se oli ylemmän tahto, tyytyvät siihen ja rauhoittuvat.
Ehkä sinäkin nyt näet, että on joku, joka pitää huolen? :)