siis kyllä noi pelkosektiomammat ovat itsekkäitä!!!!

Jotkut oikeasti pelkäävät synnytystä. Pelko on jokaisen omassa päässä, et sinä voi sanoa miltä jostain toisesta tuntuu joten annapa olla.

Niillä taitaa vaan olla persoonallisuuden rakenteessa pientä vikaa kun eivät voi hyväksyä itsessään huonoja puolia kuten pelkoa. Sen takia eivät edes suostu sitä kohtaamaan vaan pakenevat

ja normaali äiti tahtoo lapsensa parasta. lapsen paras ei taatusti ole, että terve vauva leikataan pois kohdusta ennen aikojaan.

kun vaan siihen ei joutuis niin hyvä

Pystytkö sinä hyväksymään persoonallisuuden rakenteessasi olevan typeryyden ja vittumaisuuden?

Kipu ja pelko ovat valitettavasti subjektiivisia, joten teidän ei auta muuta kuin ajatella, että jollain ne voivat olla niin valtavia, että te ETTE TIEDÄ.

Tekeekö synnytyspelko jostakin huonon äidin? Ei kukaan voi olla niin typerä ja väittää näin.

Esim että lapsi ei mahdu syntymän normaalisti. Itse pelkäsin juuri sitä ja sain pelkosektion sovittua hyvissä ajoin, sitten synnytystapa-arvioinnissa eri lääkäri sanoi että ei mahdu, lapsi on normaalin kokoinen (minä taas en ole!) eli sektio on ainoa järkevä ratkaisu. Mulle tarjottiin vaihtoehdoiksi sektio viikolla 38 tai 40, valitsin sen 40 että lapsi saa rauhassa kehittyä. Ja olen ylpeä pelkosektiostani!

Mutta miksi ap suhtautuu noin kiihkeästi asiaan? Joka ei edes hänelle kuulu, sillä kyse on noiden naisten hyvin henkilökohtaisista peloista ja tunteista. Mistä tuollainen hyökkäävyys?



Veikkaan, että ap ja kaltaisensa ovat aika nuoria. Yleensä kun ikää tulee lisää, myös ymmärrys ja nöyryys kasvavat, eikä enää peilata muita ihmisiä pelkästään oman persoonan ja omien ratkaisujen kautta.

jos suostuu keskusteluun, ja oikeasti pitää mielen avoimena, on ihan eri juttu. mutta nuo mammat vaan huutavat kuin uhmaikäiset sektiota ja haukkuvat kaikki lääkärit ketkä uskaltavat ehdottaa pelkojen purkamista.

ja sinä olitkin asia ihan erikseen, jos et kerran huutanut sitä sektiota viikolle 37. nuo mammat tuolla vaan tahtovat vauvaraukan ulos kohdusta mahdollisimman aikasin, ettei vaan joudu kokemaan muutamaa supistusta.

Ensimmäisessä en saanut mitään kivunlievitystä epuhumattakaan epiduraalista koko sinä 48h:n aikana jona supistuksia 2-10min välein. En nukkunut, tuskin pystyin juomaan mitään koko aikana. Koska anestesialääkäri oli sektioissa koko sen ajan kun epiduraali olisi voitu antaa ja synnytykseeni liittyi vielä muuta piittaamattomuutta ja ylenkatsetta päädyin ainoaan järkevään loppupäätelmään: Ainoastaan sektiolla synnyttävää hoidetaan.



Synnytän kakkosen ihan varmasti sektiolla.

ja juuri pelkosellaisena. Kuopukseni menehtyi synnytyksen jälkeen hapenpuutteen aiheuttamiin vammoihin. Synnytystä en pelkää, ei se nyt niin kauheasti satu, sektiota enemmän, mutta lapsen menetys oli niin kamalaa, että teen mitä tahansa että vauva saadaan ajoissa ulos. En ole siis vielä päättänyt, pitää katsoa miten asiat menee ja kehittyy, kuopuksen kohdalla kaikki meni mönkään. Minusta minulla on oikeus pelkooni ja siitä mahdollisesti seuraavaan sektioon. En häpeä tunnustaa.

Mun synnytys kesti 28 tuntia ja päättyi sektioon koska lapsi ei yksinkertaisesti mahtunut tulemaan. Mun lantio on kuvattu ja todettiin että on ahdas. Eli minulle itsestään selvää että sektiolla tulee seuraava vauva jos sellainen tulee!! 28 h synnytystä ei ole lapsellekaan turvallista!!!

Ja muuten lapseni tuli syntyi käynnistyksen kautta 42 +1 ja oli 53 cm ja painoi 4 kg (tyttö). Että mua vituttaa ihmisiä jotka puhuvat asioista mistä ei tiedä mitään!!!

Alussa olin varma, ettei kukaan saisi minua niin lyhyessä ajassa pois pelkoajatuksista. Kävin kuitenkin pelkopolilla yhteensä neljäkertaa (yleensä kaksi) ja olin sitä mieltä, että kyllä sitä alatiesynnytystä yritetään. Mutta koska pelko oli niin syvällä niin ei sieltä ollut minnekään kadonnut ja itsetuhoisten ajatusten ja tekojen seurauksena päädyttiin suunniteltuun sektioon rv 39+5.



Eli jos joku sanoo tietävänsä omalta kohdaltaan ettei kykene synnyttämään alakautta, niin häntä pitäisi kyllä uskoa ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan toive.



Uskon, että on mahdollista päästä peloistaan, jos niihin saa kunnollista apua/terapiaa. Taitaa vaan olla aika kallista lystiä, eikä yhteiskunnan intresseissä ole varmasti maksaa tuollaista.



Ja pelosta ja ahdasmielisitä asenteista johtuen meille ei tule kuin tämä yksi lapsi

pelkää luonnollista tapahtumaa mitä ei ole ikinä kokenut..

se sektio on saatava! Tätä en ymmärrä.

jos kolmas tulee, on edessä pelkosektio. Supparit eivät olleet kummassakaan se pahin, ne kivut ottaisin koska vaan takaisin. Mutta parin tunnin ponnistus ja imukuppisynnytykset molemmista. Ei kiitos enää!

kuinkakohan suuri äiti/lapsikuolleisuus suomessa olisi, jos sektion saisi ihan vaan sormia napsauttamalla?

Valitettavasti kun Suomessa ei voi päättää, että mun verorahoja ei kiitos saa jakaa sossun asiakkaille, ei lapsilisiin, ei oopperaan, ei urheiluun, ei kotihoidontukeen tai ei kiitos sektioihin. Elämä on.