Pelottaako taantuma?

Meillä on hirveä asuntolaina. Odotan lasta, joten tulot ovat äitiyspäiväraha tällä hetkellä. Mies on lomautusuhan alla (projekti-insinööri rakennusalalla). Pariksi kuukaudeksi on näillä näkymin töitä, mutta taas tänään uutiset olleet sitä luokkaa, että taantuma vain syvenee eikä sen pituudesta ole tietoa. Kaikki tämä vaikuttaa erityisesti rakennusalaan :( Jos miehen firmalle ei tule projekteja, loppuvat työt.



Pelkään tulevaisuutta, enkä tiedä miten selviämme jos mies jää pitkäksi aikaa esim. työttömäksi. Miten te samassa tilanteessa olevat lapsiperheet aiotte selvitä tulevista tiukoista ajoista?

Opiskelijoita ei yleensä lomauteta taikka irtisanota.

Jos mieheni menettäisi työnsä, joutuisimme luultavasti muuttamaan, eikä nyt ole hyvä aika laittaa asuntoa myyntiin.



Mitään merkkejä ei tosin ole siitä, että hän menettäisi työtään.

Perustoimeentulo on Suomessa kaikille taattu!



Suomalaiset on oppineet tässä lähivuosina taas vähän liiankin hyvään. Miettikää sotavuosia, nälkää, muualla mailmalla nytkin olevaa köyhyyttä. Ei nämä asiat niin kaukaisia oikeasti ole kuin miltä tuntuu.



Meillä on täällä asiat hyvin. Lapset saa opetusta koulussa vaikka vanhemmilla ei olisi rahaa. Ruokaa saa ihan varmasti jotain kautta ja lämmintä päälle pantavaa! Ihan varmasti!



Mä olen ajatellut niin että vastoinkäymiset vahvistaa ja opettaa. Uskon, että tälläkin on merkitys että Suomen käy nyt näin. Maailmalla on eletty liian leveästi ja materialistisesti, nyt on opetuksen aika.



Meillä on sinänsä helppoa, että yksi rankka kausi jo oli. Tämä olis silloin kun molemmat opiskeltiin ja meidän yllätys-esikoinen syntyi. Oli todella tiukkaa. Siitä selvittiin ja rakkautta riitti. Nyt meillä on oma talo ja molemmilla työt, on varaa matkustella yms. Mutta jos taantuma meihin vaikuttaa ja työt menee alta ja talokin, ja vaikka jäisi vielä velkataakka, niin ei se ole maailman loppu, oikeasti. Ihmiset masentuu ja repsahtaa liian helposta. Sisua peliin, kerran täällä vain eletään eikä elämän ole tarkoituskaan helppoa aina olla! Elämä on haaste!



Ja muistakaa nämä Suomen suhteessa kuitenkin hyvät olot. Ainakaan toistaiseksi täällä ei nälkään kuolla. Mahdollisuus tällaiseen tuntuu todella kaukaiselta ja jos niin käy niin sitten käy. Sitten selvitään kuten parhaiten taidetaan. Tärkeintä silloinkin on se sisimmästä löytyvä nöyryys elämän edessä ja se että koittaa vaan parhaansa ja se riittää.



Tsemppiä sinnekin!

Minua henkilökohtaisesti ei taantuma/lama pelota, mutta tämä johtuukin sitten siitä, että ollaan monella eri tapaa valmistauduttu siihen. Me asustellaan vaatimattomasti neljästään kerrostalokolmiossa halvalla alueella, maksettiin lainat juuri pois, minä olen kunnan virkamies ja mies vaihtoi vuosi sitten omasta firmastaan kapean ja pitkän leivän pariin. Uskoisin, että meidän perheelle lama ei juuri tule siis hallaa tekemään, päinvastoin voimme varmaan ostella osakkeita tai asuntoja halvalla. Toki ympärillä olevien ihmisten ja yhteiskunnan huono talous tulee vaikuttamaan välillisesti perheeseemme ja mahdollistahan on, että meidänkin perhe ottaa osumaa. Yleensä yksi asia ei perheen taloutta kaada, mutta jos seikkoja on useampia, niin sitten saattaa todellisia ongelmia tulla.



Mutta teille sanoisin, että miettikää, että miten teette missäkin tilanteessa. Onko asuntolainanne sellainen, josta selviätte vaikka toisen tuloilla? Onko laina niin suuri, että se vie yöunet? Pitäisikö harkita asunnon myyntiä ja vaihtamista halvempaan tai pitäisikö mennä vuorkalle? Onko miehen mahdollista erikoistua korjausrakentamiseen? Onko miehellä jotain oman alan ulkopuolisia taitoja, joita voisi toisella alalla hyödyntää työelämässä? Onko sinulla duunipaikka, johon voit palata äitiysloman jälkeen? Voisiko mies jäädä lapsen kanssa hoitovapaalle? Onko teillä jotain mistä voitte tinkiä? Vene? Auto? Mikäli toiselta menee työt alta, niin ne on sitten melkein asunto - auto linjaa oltava ne vähennykset, jos laina on jo aikaisemmilla tuloilla mitoitettu tappiin, siinä ei auta, jos vaihtaa sisäfileen ulkopaistiksi. Onko miehesi työttömysvakuutus kunnossa? Yrittäjällä kai pitää olla 2 vuotta kerrytettynä? Onko kerrytetty riittävän isosta määrästä?



Suosittelen myös säästämään jotain puskurirahaa ja miettimään, että uskaltaako esim. lainaa olla lyhentämättä ja maksaa vaan korkoja, jos ajat on tosi tiukat.

Henk. koht en osaa pelätä lamaa kun olen aina ollut pätkätyöläinen. edellisen laman aikaan olin köyhä opiskelija eikä se vaikuttanut mitenkään. Nytkin lamalla on positiivisiakin seurauksia kun hinnat laskee.



Asuntolainaa on, mutta siitä selviäisimme ansiosidonnaisillakin. Ainoa riski on että joutuisimme jostain syystä myymään uudehkon asuntomme ja emme saisi siitä omiamme takaisin. Toisaalta sekään ei olisi katastrofi koska lainaa on noin 60% ostohinnasta ja asuntoa vaihtaessa saisi uudenkin vastaavasti halvemmalla.



Koska emme ole koskaan eläneet mitään "ökyelämää" eikä merkkivaatteet, ulkomaanmatkat tai hienot autot ole tärkeitä, sanoisin ettei lama vaikuta kovinkaan radikaalisti.