vedänkö ranteet auki vai tyydynkö osaani?!?
mä olen maisteri, joka ei löydä oman alan töitä. Olen etsinyt jo vuoden, ja nyt laitosapulaisena terveyskeskuksen vuodeosastolla. Mä teen pätkiä, nytkin on taas viikon työsopimus. Mulla on opintolaina ja maisterin paperit joilla voi pyyhkiä persettä. Helsingissä voisi olla kuulema töitä, vaan miehen virka on täällä, joten täällä olen ja pysyn!
onko täällä ketään toista, joka ei ole oman alansa töissä?
Kommentit (20)
Kerro nyt ihmeessä millä alalla olet.
maisterille löydy töitä jostain tuppukylästä.
Veikkaisin tuota taidehistoriaongelmaa. Lisäksi kannattaa maisterinkin pitää mielessä, että jos on outo tai muuten luuserin oloinen, ei paljon auta maisterin paperit työnhaussa.
Voisiko joku pieni opiskelu lisätä työn saannin mahdollisuutta. Yrittäjyys, etätyö?
Laitoshuoltajan työ on kyllä minusta hyvin arvokas homma, joten en nyt moisen vuoksi ranteitani pilaisi.
Helsingissä voisi olla kuulema töitä, vaan miehen virka on täällä, joten täällä olen ja pysyn!
Et voi koko ikääsi odottaa että tyo tulee luoksesi.
Miehen on muutettava mukanasi.
sinne vaan tyrkytät ittees, tai ala tutkijaks
On mistä valita ja eiköhän siitä sitten jotain työn sarkaa irtoa kun yrittää. Opiskelu kuitenkin pitää ajantasalla.
Ole aktiivinen soita haluamiisi työpaikkoihin vaikka siellä ei olisi paikkoja vapaana. Kerran -pari kuussa soitat työpaikoille, kutsu itse itsesi juttelemaan ole "positiivinen-aktiivinen tyrkky" kyllä sieltä jotain haluamaasi (jossain vaiheessa)löytyy vaikka paikkoja ei olisi auki. Ensin lomia sitten pidempiä lomia....
ja tuputtanut, markkinoinut ja tehnyt avoimia hakemuksia. Jyväskylässä on 1200 akateemista työtöntä. Jokaista avointa työpaikkaa hakee varmasti satoja ihmisiä. Aika heikolta näyttää. Luin avoimessa hallintotieteen ja viestinnän aprot siinä toivossa et olisin parempi työntekijä, niitä taitoja kun tunnutaan etsivän. Vaan eipä ole tärpännyt.
Olen vakavasti harkinnut sairaanhoitajaksi lukemista, niillä kun tuntuu olevan töitä ja sama palkkakin kuin keskiverto maisterillakin.
Jos oikeasti haikailet ns. oman alan töistä, niin ala katsella määräaikaisia projektipaikkoja, äitiyslomituksia, vuorotteluvapaita tms. muualta. Kyllä vuoden-pari jaksaa kulkea pitempääkin työmatkaa tai asua viikot siellä työpaikkakunnalla. Valkkaa vaikka jotain pienempiä kuntia Pieksämäki - Viitasaari, Kuopio, mihin suuntaan nyt haluatkin, vaikka sinne Hesaan, ja otat suoraan kuntaan/työkkäriin yhteyttä ja ilmaset halukkuutesi. JKLstä pääsee junallakin suht moneen paikkaan.
Jos sairaanhoitajan työt kiinnostaa ja on mahdollisuus vielä rahallisesti opiskella, niin eihän sekään huono vaihtoehto ole.
Laitoshoitajan hommissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta ne ei auta sua tippaakaan muihin hommiin. Eikä auta ylimääränen opiskelukaan tossa vaiheessa, mitään humanistisia tai yht.kuntatieteen lisäopintoja ei todellakaan kannata suorittaa. Eli ihan vaan huvin vuoksi halua.
Johonkin pätkään sun on nyt vaan päästävä kiinni. Vaikka Inarista otat sen ekan paikan. JKL on tosi hankala paikka työllistyä, kun siellä on niin pirusti oppilaitoksia, joista pukkaa jatkuvalla syötöllä maisteria, joista suurin osa haluaa sitten jäädä siihen Jyväskylään.
Ranteita ei kannata aukasta anyhow. Todella monet maisterit ei työllisty oman alan hommiinsa, joten et ole yksin.
ja sanoivat, että jos on mahdollisuus muutta töiden perässä muualle niin kannattaa. Täältä tuskin löytyy ainakaan oman alan töitä.
"En mä voi muuttaa, kun mun miehellä on työ täällä päläpälä.." Ihan kuin se mies olisi joku ukko jumala, jonka perässä mennään ja tullaan. Ei jumalauta..
"En mä voi muuttaa, kun mun miehellä on työ täällä päläpälä.." Ihan kuin se mies olisi joku ukko jumala, jonka perässä mennään ja tullaan. Ei jumalauta..
Mun mies on yrittäjä ja yritys on miehen kotipaikkakunnalla (jossa nyt siis asutaan), joten ei se ole ihan noinkaan kuten sanot! Ei kai elämässä pelkästään tärkeää ole se työ? Mulla nyt onneksi on pysyvä työpaikka, että ei tarvitse tuollaisia miettiä. Mutta kuitenkin, jos jäisin työttömäksi ja oman alan töitä ei olisi, ei minulle olisi myöskään vaihtoehto lähteä, koska on yhteiset lapset ja talo... Ja aika tärkeä ihminen miehenikin on minulle, että en hänestäkään haluaisi erossa olla pitkiä aikoja!
AP:lle vielä: Kyllä uskon, että löydät vielä oman alasi töitä. Vaikka jotain lyhyitä projekteja tms. Tai voithan tässä ohessa tehdä esim. avoimessa jotain täydentäviä opintoja... Tai sitten lähdet tekemään jatko-opintoja!
Ettekö voi harkita muuttavanne Helsinkiin, luulisi olevan helpompi miehesi löytää sieltä töitä kuin sinun Jyväskylästä?
Saat vähän kokemusta, joka helpottaa sitten kokopäivätyön saantia. Mä olin vähän samassa tilanteessa reilu vuosi sitten; koulutus myös VTM (viestintä) ja vielä pienemmässä tuppukylässä miehen työn takia.
Olin hoitovapaalla, ja aloitin työnetsinnän tekemällä ensin freelance-juttuja muutamaan lehteen. Aloita jostain pienestä, joka maksaa huonosti - esim. yliopiston lehti. Sitten kun on juttunäytteitä, ota yhteyttä suurempiin lehtiin. Käytä hyväksesi sosiologian tuntemustasi, tai vaikka gradusi aihetta, voisko se kiinnostaa jotain lehteä?
Kun olet julkaissut muutaman jutun, otat yhteyttä sikäläisiin viestintä- ja mainostoimistoihin. Et puhu laitoshuoltajan hommista, vaan esittelet itsesi ammattitaitoisena kirjoittajana ja freelancetoimittajana, joka etsii nyt kokopäiväisiä tehtäviä viestinnän parista. Ei tarvitse kättelyssä kertoa, että freehommia on takana vasta muutama kuukausi ja antamasi juttunäytteet on ne ainoat julkaistut...
Mä tein freejuttuja yhden syksyn, ja laitoin sitten avoimet hakemukset alle kymmeneen paikkaan. Sain vakituisen työn yhdestä niistä.
Minä olen freelancer ja ihmettelen kovasti, kuinka kaikille ollaan ensimmäisenä tuputtamassa freelancerin hommia. Mikä hemnmetin luulo se on, että jos ihminen on maisteri niin automaattisesti osaa kirjoittaa julkaisukelpoisia juttuja? Ei hemmetti. Kyllä se vaatii vähän muutakin!
vaan sen takia kun miehen virka on jossain missä vaimolle ei ole työtä.
Miksi ette tekisi niin että sinä haet työtä muulta, jos tärpää niin sit asut viikot toisella paikkakunnalla? tämänhän ei tarvise olla lopullinen ratkaisu, vaan sit mies voi etsiä samalta paikkakunnalta duunia...
Parempi minusta tämäkin kuin että on kouluttautunut ja antaa sen mennä sitten hukkaan
Minä olen freelancer ja ihmettelen kovasti, kuinka kaikille ollaan ensimmäisenä tuputtamassa freelancerin hommia. Mikä hemnmetin luulo se on, että jos ihminen on maisteri niin automaattisesti osaa kirjoittaa julkaisukelpoisia juttuja? Ei hemmetti. Kyllä se vaatii vähän muutakin!
Minä olen tuo, joka käytti freelancehommia työllistymisen edistämiseen ja ehdotti samaa ap:lle. Ap on VTM tai YTM, ja opiskellut viestintää; tästä voi päätellä, että kirjoittaminen saattaa kiinnostaa häntä. Valtiotieteiden opinnoissa ainakin kymmenen vuotta sitten kirjoittaminen oli aika tärkeää, esseetä väännettiin viikosta toiseen.
En tiedä, mitkä edellytykset ap:lla pidemmän päälle olisi freenä toimimiseen. Mutta tässä etsittiin keinoja ap:n työllistymiseen, ja freelance-jutut, jo muutamakin, voivat toimia porttina viestinnän alalla työllistymiseen. Vaikka ei sitten niin loistava kirjoittaja olisikaan. Tiedät varmaan itsekin, että ei se julkaisukynnys niin korkea ole kaikissa tämän maan lehdissä, internetportaaleista puhumattakaan.
Älä siis hermostu. Ei ap ole ammattitaidoton paha ihminen, joka vie osaavien freetoimittajien leivän. Hän haluaa löytää töitä, ja freehommat voi tarjota siihen kanavan.
Kyllä se ura tuosta vielä urkenee. Ole sinnikäs ja tartu vähänkin omaa alaasi sivuavaan työtarjoukseen. Kannattaisiko ja löytyisikö energiaa täydennyskoulutukseen?