Kumman asumismuodon ja "elämänlaadun" valitsisitte?

mutta harkiten pidemmän tähtäimen työllisyysnäkymiä jne.

Lasten takia valitsisin B.

siinähän on talous tiukilla ja silti se alue on edelleen kurja. Eli B.



Etsisin kyllä mieluusti sen C:n vaikka sitten vähän kauempaa.

Ikinä en muuttaisi jonnekin epämääräiselle kerrostaloalueelle.

etenkin jso kalliita remontteja tulossa A:ssa.



Tosin täytyy sanoa, että mun mies eli melkoisen vauhdikkaan nuoruuden hurjassa maineessa olevassa paikassa, ja ihan ihminen siitä on tullut :) Tekee väitöskirjaa ja käy töissä, vaikka esim. koulu ei maistunut kovin hyvin ja alaikäisenä tuli viinaksiakin maisteltua ihan huolella.

A vaihtoehto vain jos olis ihan pakko, eikä muuta sais

Kauemmaksi emme voi muuttaa hyvin monista syistä.



Lisäyksenä vielä että lapset tokalla ja eskarissa, eli kovin montaa vuotta ei päätöstä voi lykätä lasten koulunvaihdon takia (itse olen vaihtanut koulua vitosella ja ei ollut kivaa)



Miten te joilla on iso laina, olette varauteen henk. koht. konkurssiin?? Onko asunnon / talon myynti turvanne vai mikä?

Minäkin olen Kontulan kasvatti ja ihan ihminen minusta on tullut :-). Luokaltani on arkkitehtiä, professoria, psykologia ja kymmenen DI:tä.



Minä en kuitenkaan halua valita kumpaakaan vaihtoehtoa. Kumpikin on yhtä huono.

eli etsisin hyvältä alueelta asunnon, johon minulla oikeasti olisi varaa.

aikuiset voi asua kerrostalossa ja viihtyäkin

Koulussa tosin ei ole älyttömästi maahanmuutajia ja suurinosa niistä on aasiasta tai venäjältä tulleita. Esim. yhtään somalia ei ole. Avustajia ei ole, mutta erityisluokkia koulussa on useampi. Meidänkin taloon on tulossa iso remontti ja yhtiövastikkeen lisäksi tulee sitten iso rahoitusvastike. Sen jälkeen asuminen tässä on kallista. Rivarissa jos asuisi tai omakotitalossa niin paljon halvemmaksi tulisi asumiskulut. Ilmeisesti kuitenkin B vaihtoehdossa on kyse myös kerrostalosta ? Onko tällä alueella sitten talot uusia, joihin ei ole tulossa remontteja ? Jos asumiskulut on vähemmän B vaihtoehdossa, niin silloinhan ei ole väliä vaikka joutuisikin ottamaan isomman lainan. Tuosta hyvästä henkestä nyt ei aina tiedä.

Me taidetaan asua tuommoisessa A-vaihtoehdossa. Mutta sillä eroituksella, että tuo on vain luulo meidän alueelta.



Paikkoja ei sotketa, juoppoja näin 3 kpl viime kesänä läheisessä puistossa yhtenä päivänä, nuoria ei näy viikonloppuisin eikä iltaisin tällä alueella - taitavat mennä jonnekin muualle vilkkaammalle paikalle kuin jäädä tänne nukkumalähiöön, viimeisin järjestyshäiriö talossa oli 9 vuotta sitten, silloin soitinkin poliisit paikalle, mutta viimeiseen 9 vuoteen ei ole ollut mitään ongelmaa. Meillä kaikki on lähellä, taloyhtiöön on tulossa 40-60t remontteja, toisaalta uudemmat vastaavat asunnot maksavat 100t enemmän, joten uskoisin, että jäämme reippaasti voitolle, vaikka muuttaisimme joskus 10 vuoden sisällä puoleksi vuodeksi vaikka vuokralle. Koulussa on maahanmuuttajia, mutta siitä hyvästä ekalla luokalla oppilaita oli 10-11 oppilasta per luokka ja opettajia 1,5 + erityisopettajan ja koulunkäyntiavustajan palvelut. Nyt kaikki osaavat jo ihan hyvin lukea ja suomen kielen taito on ihan riittävä kaikilla opiskeluun ja oppilaat ovat noin 20 lapsen luokalla. Täällä lähimmät talot eivät ole vuokrataloja, mutta niitäkin löytyy muutama alueelta, lähinnä tien toiselta puolelta. Maahanmuuttajista moni asuu omistuskerrostaloissa, esim. kiinalaisia.



Kavereitani asuu taas tuommoisilla B-tyyppisillä alueilla. Siellä vanhemmat ovat paljon töissä ja lapsia on "hulkavallaan". Siellä lapsien opetusryhmät ovat täynnä, lapsia ekaluokalla oli 25 samalla luokalla.



Joskus nämä vaihtoehdot eivät loppujen lopuksi ole niin kaukana toisistaan kuin mitä niistä uskotaan. Kannattaa käydä ajelulla esim. perjantai-iltaisin alueilla, niin silloin kyllä huomaa, että minkä tyyppinen alue on. Meidän autoa on yritetty heittää kaljapullolla Espoon hienoimmalla pientaloalueella ja siellä todella notkui nuorisoa. Sen sijaan meillä täällä nukkumalähiössä ei kyllä ole taas mitään nuorisojengejä, liekö kaikki jossain aseman tienoilla sitten notkumassa tai jossain. Itse koen, että tällä meidän alueella on kyllä oikein helppo kasvattaa kunnon kansalaisia. Loppujen lopuksi se oman kodin välittäminen on se kaiken a ja o.

että konkka tulisi jos toinen joutuisi työttömäksi vaan pystyisimme kyllä maksamaan lainamme vain toisen palkalla. En kannata ylimitoitettua asuntolainaa, mutta eipä tuo A vaihtoehtokaan houkuttelisi. Toisaalta minusta on tärkeämpää panostaa asumiseen ja siihen arki elämään kuin asun jossain missä ei viihdy ja matkustella. Mutta tärkeää on mitoittaa laina oikein.

Jos ei ole C:tä tai D:tä.



t. Pienehkö pientalo huonomman alueen laidalta, mutta kaupat, päiväkodit, leikkipuistot ja kaikki palvelut ihan vieressä, max 10 min kävelymatkan päässä ja naapurusto on mukavaa, ja huonomman alueen ihmiset ovat paljon mukavampia kuin ökyalueella tai erittäin homogeenisellä keskiluokkaisella alueella. Ja rahaa jää yhä matkusteluun ja puskuriin.



A:ta voisin harkita myös niin, että ostaa uudemman/uuden samanlaisen, jossa ei ole niitä remontteja tulossa, ja itse asunto hyvällä paikalla, ja ikkunat hyvään suuntaan, ylin kerros, tai erittäin hyvät äänieristykset. :)

Kiva jos ei tartte vetää taloutta liian tiukille. Mutta isot rempat tietty mietityttää, tuleehan nekin maksamaan aika lailla?

Niin kauan kun kaapissa ruokaa ja rakkautta perheessä, niin se riittää. Ulkomaan matkat sun muut "kotkotukset", niistä voisin hyvin luopua. Ja elämässä on otettava riskejä välillä, ikinä ei tiedä mitä tapahtuu voi olla että ei tapahdu mitään.

B: tä en suostuisi edes harkitsemaan, koska taloutenne ei sitä kestä. Pitää olla joustovaraa työttömyyden yms. varalle. Ihmettelen syvästi mikäli noin tiukoille vetävän lainan edes saisitte.

Mutta kannattaa ottaa huomioon että ns "paremmilla" alueilla voi olla paljon sellaisia ihmisiä jotka eivät ole kovin suvaitsevia vaan esim huutavat kun itse kävelee tietä pitkin koiran tai lasten kanssa jne



Me valitsimme vaihtoehto C:n eli kukkaroon sopivan kivan paritalopuoliskon pidemmän matkan päästä pk-seudulta. Työmatka on kilometreinä pitkä mutta ajalllisesti sama kuin mikä se voisi olla vaikka asuttaisiin pk-seudulla (käydään siis molemmat töissä pk-seudulla). Ihmiset ovat suvaitsevampia täällä kuin esim Espoossa eli tyytyväisiä ollaan =)

Lapsillekaan ei ole kivaa jos vanhemmilla on rahat ihan tiukilla ja he eivät saa samoja juttuja kun kaikki naapurin lapset.



Voin myös itse ns. "eliittialueella" nuorena asuttuani kertoa että kyllä ne nuoret ovat kännissä sielläkin - ne vaan ovat yleensä toistensa kotona kännäämässä. Vaan samalla tavalla sieltäkin piti tulla iltaisin/öisin kotiin katuja pitkin muiden kännäilijöiden kanssa. Myös huumeisiin löytyi sillä rikkaimmalla porukalla oikein hyvin rahaa ja sillä sitten ostettiin kavereita.

Me asuttiin vajaa vuosi talossa missä oli melkein mahdotonta elää ns. normaalielämää.

Kyllä harmitti. Asunto oli kiva ja kaikki palvelut lähellä, koulu melkein vieressä jne.

Mutta ei siellä lapsia ollut kiva kasvattaa.



Otettiin lainaa ja ostettiin oma. Samalta alueelta, mutta vähän kauempaa. En ole katunut päivääkään ja lapsetkin tykkäävät. Just yks päivä vanhempi lapsi kauhisteli sitä edellistä kotitaloa, "muistatsä äiti kun siellä oli ne kamalat"..