Miksei usko näy uskovien elämässä?
Minä olen kai uskossa. Uskon vakaasti Jumalaan. En kuitenkaan koe kuuluvani mihinkään uskonnolliseen yhteisöön.Näen ne jotenkin kaksinaamaisina. Kovasti kyllä rukoillaan ja toivotellaan siunausta,mutta usko ei näy missään arjen tekemisissä.
Uskovia on valtavasti.Jos uskovat alkaisivat elää Raamatun opin mukaan (pois itsekkyydestä mm) olisi esimerkiksi huoli ympäristöasioista paljon pienempi. Miksi uskovat ei tee mitään?
Kun puhun ystävilleni (uskovia), että minun mielestäni meidän on mietittävä ostostemme vaikutuksia, pyrittävä "hyvään elämään" vähentämällä ympäristön kuormitusta, on mietittävä, miten pääsemme tallaamasta kaukaisen lähimmäisen oikeuksia jne... saan osakseni pään pudistelua ja sellaista "hohhoijaa, kun seuraa Jumalaa ei voi mennä harhaan" -juttua. Mutta kun he eivät seuraa Jumalaa! Miten voi ostaa lapsityövoimalla tehdyn paidan tietoisena siitä, että se on tehty lapsen pienillä käsillä, jos uskoo Jumalaan ja noudattaa Raamattua?
Ymmärrättekö pointin? Voisiko joku selittää tätä ihmeellistä "uskossa olemista"? Minun mielestäni uskossa pitäisi ELÄÄ, tehdä tekoja ja luoda hyvää ympärilleen.
Kommentit (50)
mutta hieman eri kantilta: lapsen eskariryhmässä on lestadiolaislapsia myös, joiden kanssa tyttöni tulee hyvin toimeen. Näiltä kielletään eskarissa järjestettävään lastenkonserttiin meno ja television katselu ja kaikin puolin ollaan niin hyviä uskovaisia ja muuta. Sitten lapset kuitenkin puhuvat kuinka katsoivat sen ja tämän ohjelman netistä. En ymmärrä että valitaan vaan ne parhaat palat joita noudatetaan, ne jotka itselle sopii. Sitten vielä lapset kyselevät muilta lapsilta onko he uskovaisia vai epä uskovaisia... Mitä siihen sitten tuollaisen perusteella vastaisi.
usko ei ole samaa kuin ekofilosofia tai vihreys?
tv:n moment of thruth ohjelmassa jossa mormoni vaimo eroaisi miehestään jos mies lopettaisi olemasta mormoni mut samaan aikaan sillä oli itsellä mm vaikeuksia pysyä uskollisena ja se epäili miehensä pettävän jne
Ja ihan suomessa siis vastaavia tapauksia,tuli tää vaan nyt ekana mieleen..
Et esim avioliittovalassa sanotaan "minkä on Jumala sitonut yhteen,sitä alköön ihminen erottako" Ja sit raamatussa jossain kohdin sanotaan et haureus on ainoa syy avioerolle ja sit kuitenkin nykyisin erotaan liian helposti.. en nyt ala haukkuun muiden syitä eroon,mutta oma siskoni ("uskossa") erosi koska "kasvettiin erilleen" jne,itse ajattelen,ettei sitä nuin vaan kasveta varsinkin jos on valmis kokeileen kasvaa takaisin yhteen jne :D kärjistetysti!!
Uskon Jeesukseen Kristukseen omana vapahtajanani. Uskon kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Tiedän, että Jeesus on puolestani Kuollut ja syntini on hänen verellä pesty, ja olen armahdettu. Pääsen sillä ainoastaan taivaaseen.
Olen antanut itselleni luvan elää elämääni ilman pelkoa siitä, että omilla teoillani yrittäisin itseäni korottaa paremmaksi kuin muut. Olen samanlainen ihminen kuin kaikki lähelläni olevat. Syntinen, mutta koska uskon Jeesukseen, olen samalla myös armahdettu syntinen. Minulla on hyvä ja turvallinen olla, ja en pelkää kuolemaa enkä elämän tuomia vastoinkäymisiä. Kiitän Jumalaa joka päivä siitä,että Hän on minun kanssani elämäni loppuun saakka.
Tämä pitkä tarina vain tiedoksi sinulle. Ehkä ostan jopa lapsityövoimalla tehtyjä vaatteita, eli en ole sinun mittapuusi mukaan ollenkaan täydellinen uskovainen.
Olen ehkä outo, saatan jopa ajatella niin, että sille lapselle on parempi päästä tehtaaseen ompelemaan kuin seksiorjaksi bordelliin. Maailma on järjettömän paha paikka :-(
Ilman uskoani Jeesukseen ja parempaan tuonpuoleiseen, ei tätä kaikkea pahaa kestäisikään. ....
Voi tehdä syntiä, kun on muutenkin jo perisynnin vallassa. Uskoo vaan, että Jeesus kuali kaikkien syntisten puolesta. Siinä se lyhykäisesti.
kyllä omatunto kuule kolkuttaa aikasta pahasti, ja parannuksen tekoon tuosta joutuu.
Mutta näinhän se on, Jeesukselta kysyttiin, kuinka monta kertaa pitää antaa anteeksi; niin vastaushan taisi olla aika megamatematiikkaa.. lukemattomia kertoa. Ihan niinkuin Hän antaa anteeksi meille, kun me sitä pyydämme. En silti kuitenkaan kehota ketään tietoisesti pahaa tekemään, se ei ole asian ydin. VAan se, että jos kuitenkin teet, vaikka tiedät sen syntiä olevan, ja kadut; saat anteeksi. Jos taas pinttyneellä ja paantuneella sydämellä TIETEN tahtoen teet pahaa, välittämättä seurauksista, puhutaan jo eri asiasta!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
en vaik ookkaan miähelleni kuuliainen, niin se sitten annetaan anteeksi jos nätisti pyydän? Mut entäs nää homot kun ne keskenään paneskelee, niin saakos ne sitten anteeksi, jos pyytävät? Vai onko ne niin paatuneita, että ei tuu anteeksiantoa ei, ei vaikka kuinkan rukkoilis?
Tuota homo asiaa voi miettiä monelta kantilta. Itse tulkitsen asian niin, mitä Raamatussa sanotaan asiasta. Lähtökohta on se, että Jumala rakastaa jokaista ihmistä. Kukaan ei synny homoksi, ei siellä niin sanota. Jumala rakastaa jokaista luotua ihmistä.
Ihminen on aina syntinen. Nyt varmasti älähdät, kun väitän että Raamatun mukaan homous on yksi kuolemansynti, ihan niinkuin mikä tahansa muukin. Valehtelu, Jumalanpilkka, epäjumalan palvelus, irstaus, siveettömyys, varkaus, ahneus jne. Mutta kaikki nämä synnit on Jeeuksen verellä pois pesty. Ihan kaikki.
Asettaisin sinulle vastakysymyksen. Jos Jeesus armahti ristillä vierellään roikkuneen ryövärin, tämän niin pyytäessä, niin armahtaako hän meidät kaikki muutkin? Kyllä.Kyllä.Kyllä. Siinä ei kuule erotella oletko hetero vai homo. Me olemmme Jumalan luotuja lapsia kaikki.Ihan jokainen. Ja taivaaseen pääsemme vain uskomalla Jeesukseen ja pyytämällä syntejämme anteeksi.
Homot siis saa tän hirveen kamalan syntinsä anteeks. Mitä ihmettä nää kirkonmiähet ja naiset kiistelee näistä ihan päivänselvistä asioista? Jos kerran kaik annetaan anteeks, niin mitä nää hölmöt tappelee sitten keskenään? Sitähän voiki sitten tehä mitä lystää kun kaiken saa anteeksi. Hieno homma tämä kristinusko, pitäsköhän alkaa uskovaiseks, kuulostaa niin helpolta. Tosin siinä on pari muttaa. Tätä samaa tarinaa on kerrottu iät ja ajat monissa kulttuureissa. Eikä kukkaan ole pystyny vielä edes todistamaan, et Jeesus olis ikinä käppäilly täällä maanpäällä...
Vaikka ovat särkeneet avioliiton ja ottaneet lapsiltamme kokonaisen perheen pois?
Kaikki säännöllisesti kirkossa käyviä uskovaisia.
Antakaa kuulkaa anteeksi, mutta kyllä minun mielestäni uskovaisuus edellyttää muutakin kuin tehtyjen syntien anteeksianelua jälkikäteen! Kyllähän uskovaisenkin täytyy olla vastuussa omista tekemisistään ja tekemättä jättämisistään!
t. petetty vaimo
... ETTÄ JOS EI ONNISTU OLEMAAN TÄYDELLINEN IHMINEN NIIN EI VOI OLL A USKOVA?
Vaikka ovat särkeneet avioliiton ja ottaneet lapsiltamme kokonaisen perheen pois?
Kaikki säännöllisesti kirkossa käyviä uskovaisia.
Antakaa kuulkaa anteeksi, mutta kyllä minun mielestäni uskovaisuus edellyttää muutakin kuin tehtyjen syntien anteeksianelua jälkikäteen! Kyllähän uskovaisenkin täytyy olla vastuussa omista tekemisistään ja tekemättä jättämisistään!t. petetty vaimo
14 ei omista sisälukutaitoa. Miksi räävästelet ja huudat omaa tyhmyyttäsi?
Keltään muulta kuin "kristityltä" ei tuollaista kommenttia voisi odottaakaan.
Faktaa on, että naimisissa oleva perheenisä huoraa. Kukahan siinä silloin räävästelee ja on tyhmä???????
16:lla on jäänyt jo monta lääkeannosta väliin, eli muutakin kuin aamulääkkeet ;)
Mutta erivapautta synnin tekoon ei silti ole uskovalla. Synnillä on aina seuraukset. Esimerkiksi aviorikos tuottaa aina tuskaa kaikille osapuolille, myös ennen pitkää sille joka petti. Meillä on vapaa tahto, Jumalan rakkauteen ja olemukseen ei kuulu tehdä ihmisistä robotteja, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin alistua Hänelle.
Synnissä eläminen, synnille antautuminen voi saada aikaan myös sen, että lopulta paatuu täysin ja eksyy pois uskosta. Uskovan oikea olotila on se, että hänellä on arka omatunto. Hän rakastaa Jumalaa ja se taas näkyy siinä, että hän rakastaa ihmisiä ympärillään. Kristitty ei tule täydelliseksi maan päällä, mutta Jumalan työ näkyy siinä, että hänen suhteensa syntiin muuttuu. Kun Pyhä Henki hallitsee ihmistä, hän kärsii tehdessään syntiä ja haluaa tehdä parannusta. Se taas ei tarkoita itse yrittämistä, itsensä kehittämistä tai pingottamista. Vaan kääntymistä syntiensä ja mahdottomuutensa kanssa aina uudelleen Jumalan puoleen. Tiedän perheensä pettäneitä isiä ja aviomiehiä, jotka Jumala on muuttanut. He ovat tajunneet pahuutensa ja sen, miten ovat loukanneet läheisiään ja murtuneet Jumalan edessä. Jumala rakastaa jokaista ihmistä, myös sitä joka elää synnissä ja on eksynyt pois Jumalan tieltä. Joskus ihmisen täytyy käydä se tie loppuun saakka, jotta hän näkee tekojensa seuraukset ja oppii niistä läksynsä.
14 tekee aivan oikein kysyessään, miten uskova voi kaikessa rauhassa särkeä perheensä. Ei voi. Jumala vihaa hylkäämistä. Mutta jos tällainen uskova haluaa vielä nöyrtyä ja palata Jumalan luokse, hän on valmis armahtamaan ja näyttämään tien asioiden korjaamiseen. Joskus aviorikos särkee avioliiton. Raamatussa sanotaan, että avionrikkoja "menettää itsensä". Pahiten särkyy kuitenkin se pettäjä. Petetty voi löytää rauhan ja anteeksiannon jos saa käsiteltyä rauhassa tapahtuneen.
Raamattu anna lupaa synnin tekemiseen. Siis kaikenlaisiin synteihinhän ihminen joutuu, mutta ei niitä saa tietoisesti harrastaa.
kertomuksesi perusteella voi olla uskovainen. Jos hän sellaista väittää, sen voi jättää perustellusti huomiotta. Lisäksi sulla on se sitkeä väärä käsitys kristityistä, että syntiä saa tehdä niin paljon kuin kerkiää ja haluaa verukkeella, että "Jumala antaa kuitenkin anteeksi."
14 ei omista sisälukutaitoa. Miksi räävästelet ja huudat omaa tyhmyyttäsi?
Keltään muulta kuin "kristityltä" ei tuollaista kommenttia voisi odottaakaan.
Faktaa on, että naimisissa oleva perheenisä huoraa. Kukahan siinä silloin räävästelee ja on tyhmä???????
Eikö ole tärkeintä tietää itse mihin uskoo ja elää sen mukaan? Ei mielestäni tarvi muille todistella ja näyttää jotain näkyviä juttuja kaikille koko ajan....