Raskaana. En tiedä miten suhtautautua, sillä tämä raskaus sai alkunsa pettämisestä.
Lyhyehkö suhde naimisissa olevaan mieheen, itsekkin olen liitossa....
Vaihtoehtoja on muutama. Teen abortin kaikessa hiljaisuudessa tai alan yksinhuoltajaksi. Tämä minun " salarakas " tuskin perhettään jättää.
Vittu mikä elämä.
Kommentit (21)
ja se mies oli siskoni mies. Ruskea silmäinen.. Siinä ei ollut vaihtoehtoja, oma mieheni oli sinisilmäinen. Tein keskeytyksen, mut aika harvoin asiaa ajattelen. Tehty mikä tehty.
Mutta tämä koskee siis VAIN minua, jollekin toiselle abortti ei välttämättä merkitsee niin paljon.
Raskaus meni kesken. Ehkä niin oli sitten tarkoitettukin.
Nyt kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään avioliittoasi, missä jamassa se on, mitä haluat tulevaisuudelta, mitä sinun pitää tehdä haluamasi eteen. Ota aikalisä.
Hullu toive itää minussa, jättäisikö tämä salarakas perheensä jos kertoisin raskaudesta. En tiedä. Toivon sitä, mutta en usko. Hän teki jo valintansa ja valitsi perheensä. Muuttaisiko raskaus ajatuksia, tuskinpa.
Mä olen ihan sekaisin.
En usko tekeväni aborttia. Lähinnä mietin, kerronko asiasta tälle salarakkaalle. Miten? Miten kerron miehelleni? Mistä saan asunnon?
Teit syntiä.
Abortti on murha. Se on syntiä.
Valehtelu on syntiä.
olet huorintekijä ja murhaaja
Et pääse taivaaseen.
joudut ikuiseen kadotukseen
Siis oletteko olleet sillen ja saisitko miehesi uskomaan niin? Silloin minusta kannattaa pitää suu supussa ja antaa aviomiehen olla lapsen isä.
Mun mielestä kannattaa kertoa sille " salarakkaalle" , mutta varmuutta hänen reaktiostaan ei tietenkään ole. Saattaa joko ottaa asian positiivisesti, tai mennä paniikkiin ja häipyä elämästäsi -sitä ei voi tietää.
Lohdutuksena, että minun nykyinen suhteeni alkoi juuri tuollaisesta tilanteesta (paitsi että itse en tuolloin seurustellut, ainoastaan mies oli varattu). Ei sitä tiedä, ennen kuin katsoo kaikki kortit.
Joka tapauksessa onnea raskaudesta, ja onnellista odotusta :)
Voitko elää hänen kanssaan onnellisena jos tiedät että olette yhdessä vain lapsen takia.
Elämä kait on tälläistä. En pystyisi ikinä valehtelemaan miehelleni että lapsi on hänen ja tuskin pystyisinkään, sillä meillä ei ole ollut seksiä viime kierron aikana, muistaako mies sitä, sitä en tiedä.
Eli aion kertoa tälle salarkkaalle, on hänen päätöksensä jättääjö perheensä vai ei. Pahimmassa tapauksessa olen sitten yksin vauvan kanssa, mutta kai sitä pahemminkin voisi olla.
Kerron kyllä vasta joulun jälkeen, en halua pilata enempää heidän jouluaan.
Onko teillä yhteisiä lapsia? Voisiko mies pitää omanaan?
onko hänellä rohkeutta jättäää perheettään / koki olevansa velkaa vaimolleen jäädä siihen. Toisaalta, suunnitteli minun kanssani yhetistä tulevaisuutta. Tarkoitus ei ollut tehdä päätöksiä ihan vielä, mutta jäimme ns. kiinni ja päätöksiä piti tehdä vaikkei valmiita siihen olutu / päätökset tehtiin ehkä vääristä syistä ( velvollisuudesta)
Vierailija:
Elämä kait on tälläistä. En pystyisi ikinä valehtelemaan miehelleni että lapsi on hänen ja tuskin pystyisinkään, sillä meillä ei ole ollut seksiä viime kierron aikana, muistaako mies sitä, sitä en tiedä.Eli aion kertoa tälle salarkkaalle, on hänen päätöksensä jättääjö perheensä vai ei. Pahimmassa tapauksessa olen sitten yksin vauvan kanssa, mutta kai sitä pahemminkin voisi olla.
Kerron kyllä vasta joulun jälkeen, en halua pilata enempää heidän jouluaan.
Hyvältä ja rehelliseltä ihmiseltä vaikutat :) Kauheinta mitä voisit miehellesi (JA lapsellesi) tehdä, olisi uskotella, että hän on lapsen isä. Jos on vähääkään omaatuntoa, ei tuollainen onnistu keneltäkään!
Järkevältä kuulosti, että kerrot tälle " salarakkaallesi" raskaudesta ja että pidät lapsen joka tapauksessa. On sitten pallo hänellä, haluaako suhdettanne jatkaa. Voi tietty olla, että ensireaktio on etäisyyden ottaminen, onhan asiassa paljon sulateltavaa. Koskaan ei kuitenkaan tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Toivottavasti saatte toisenne, jos toisianne rakastatte. Ja kävi miten kävi, selviät kyllä lapsen kanssa!
Tsemppiä ja onnea odotukseen! =)
Aiotko vaatia tutkimuksia? Miten elatusmaksut? Lapsellasi on sinänsä oikeus isään. Miehen perheen olisi varmaan hyvä tietää tuossa vaiheessa asiasta, ettei sitten tule perimysriitoja joskus tulevaisuudessa...
Aika paska tilanne. Mutta varmaan selviätte kaikki siitä jotenkin; sinä, miehesi, rakastajasi, hänen vaimonsa ja lapsensa - monta teitä onkin siinä sopassa (ja vielä se syntymätön lapsikin...)
pettämisen seurauksena ja oma mies pakotti aborttiin. Nyt heillä on yhteinen lapsi, mutta syyllisyys ei jätä kumpaakaan rauhaan. Ovat menettäneet mielenterveytensä kumpikin, eikä yhteisestä lapsesta ole pystynyt nauttimaan. Ero tulee joka tapauksessa. Ja pienen lapsen surma ikuisena syyllisyytenä mielessä. Ei hyvä tulevaisuus.
Lastasi rakastat varmasti, jos valitset miehesi, en tiedä rakastatko häntä nytkään saati jos olet menettänyt lapsen sen takia.
Minäkin, jos olisin kolmevitosena tuossa tilanteessa, taitaisin pitää lapsen, tuli mitä tuli. Mutta helppoa ei tule, koska sinun pitää pitää huoli lapsen oikeuksista eli vaatia isyyden tunnustamista, elatusmaksuja, ja sitten joskus aikanaan perintöosuutta.
kyllä meille ainkin mahtuu. Kun eihän se ole kumminkaan lapsen vika jos äiti on no helppo ja isäkin on pukki.
Paska tilanne!
Jos olisin sinä ja parikymppinen, tekisin abortin.
Jos olisin sinä ja kolmevitonen, pitäisin lapsen.
Riippumatta iästä, jos olisin sinä ja minulla olisi nyk. liitostani lapsi(a), tekisin abortin ja pitäisin perheen koossa.