Maalismasujen sunnuntai

TAAS..viimeks taisin alottaa masulin kans samalla kellonlyömällä...soooriiii.



Jatketaa tähän pinoon kun tässä on toi linkki ja kaikki



Tappertti

Ihan ensimmäisenä vastaan eiliseen galluppiin.



1.Kauanko yhdessä miehesi kanssa?

Yhdessä ollaan oltu 9 vuotta, 7-vuotishääpäivä on vajaan kuukauden päästä :)



2.Montako lasta oli/on ajatuksissa,toteutunut?

Kahta ajateltiin mutta sitten höyrähdettiin vielä kolmanteen. Lapsiluku taitaa olla kolmesta täynnä.



3.Kahvinjuonti,normaalisti/raskausaikana ?

Alussa ei ollenkaan, oksetti pelkkä haju. Nyt juon satunnaisesti kupin silloin tällöin. Maksimissaan 1kuppi/pvä.



4.Inhokki/mieliruoka raskaana/normaalisti?

Inhokki raskaana paistetut lihat, mieliruokana voisin syödä pelkkää appelsiinia ja omenaa =)

Normaalisti en pidä omenasta ja mieliruokana menee pastat.



5.Raskausarvet,onko tullut,milloin?

Onhan noita tullut, ensimmäisestä, toisesta ja nyt kolmannestakin lisää. Puolen välin jälkeen kun massu on alkanut kasvamaan.



6.Mies mukana raskaudessa,neuvoloissa,ultrassa?Synnyty ksessä?

Mies ei ole neuvolassa mukana kun ei työltään pääse, ultrassa kyllä. Esikoisen syntymässä oli mutta kuopuksen ei. Ei ehtinyt kun neiti tuli niin vauhdilla. Toivottavasti ennättää tähän synnytykseen.



Zeldatar 34+1

alottamaan pinoja toisten kanssa samaan aikaan :) Ou jee..

Odottelinki taas pitkän tovin ennenku laitoin viestin..järjetöntä.



Kertokaahan minkä kokonen sen väliasun pitää olla vauvalle - näin ekaks. Meen tiistaina kaupunkii ja käyn ostamassa sellasen. Se on jotian paksuhkoa fleeceä tai vastaavaa..olisko 62 sopiva koko? (Tietty jos ne aamulla ultraa että kaverista kehkeytyy syntyessää 6kg/70cm ni sen mukaan, mutta kuitennii)...



( . ) oma napa kiristää edelleen ilkeesti öisin kääntyessä ja ylösnoustessa, tosi ilkee kivistävä tunne - lienee jonkin sortin supistus, kun se " laukee" kuitenki hetken päästä. Jalkeillakin niitä ilmaantuu kun Puksu päättää oikein tunkea jäseniään läpi..aiai. No, kai sen kestää.

Tänää on taas pvä jollon mies saapuupi navettatöiden välillä kotsaan.jess, saadaan noi parit huonekalut uusille paikoille ja se saa lenkittää ajurin kunnolla - onpahan poika sitte tyytyväinen illan. Illaks lähetää anoppilaa pikkupiskin kanssa kun sitä sinne toivoivat kylään..sieltä oma hurtta jouduttii lopettamaa toissa vkolla niin nyt kaipaavat tuota vatipäätä seuraks, vähän outoja nekin.. (voisin jättää vaikka hetkeks sinne..ehkä vuodeks). Siispäs, ei mulla muuta..



Pysykää nyt tää päivä ainaki kasassa että ehditte huomisaamun pinkkaan mulle kertomaan kaikki..mun täytyy alkaa lämmittää uunia ja sitte se mies kohta jo tuleeki enkä varmaan kauheesti tänne enää ehdi (lue; en ole täällä kaikenaikaa).

Voikaa hyvin ystäväiset..



Tappert ja Puksu 34+0 *POOOOKS PAM PUM*

Tapilla on kyllä kykyjä ;), seuraavan kerran älä jää miettimään *virn*.



Huonosti nukuttu yö takana, mies höynäytti illalla mut juomaan kahvia, nukahdin joskus viiden aikaan katkonaisesti ja poika keksi seitsemältä, että enää ei nukuta. Mitenhän mä selviän tästä päivästä.



Massussa on aivan jatkuvasti hikka, hassun tuntutusta.



Mitenkäs teillä muilla onko kummit mietitty/pyydetty? Me nyt eilen pyydettiin yhtä pariskuntaa, mutta haluttas vielä 1-2 kummia lisää, ei vain oikein tiedetä, että ketä pyydettäs. Meillä on yks hyvä kaveripariskunta, joita ollaan mietitty, mutta asuvat tosi kaukana, joten pelkään et jossain vaiheessa yhteyden pito katkeaa... Kyllä voi olla vaikeeta, yks kummejen miettiminen!



möhkis ja tiitiäinen 32+2

Minäkin vastaan galluppiin:



1.Kauanko yhdessä miehesi kanssa?

Ollaan oltu yhdessä 11 vuotta.



2.Montako lasta oli/on ajatuksissa,toteutunut?

Aiemmin haaveilin vähintään kahdesta lapsesta, kolme tai neljäkin joskus salaa haaveissa, mutta nyt kun yksi ihana poika on jo talossa ja toinen lapsi tulossa, niin ollaan tosi onnellisia näistä kahdesta. Eli meillä jää varmaan näihin kahteen.



3.Kahvinjuonti,normaalisti/raskausaikana ?

Juon normaalisti n. 2-3 kuppia päivässä, esikoista odottaessa kahvin haju oli ihan kauheaa, ykä lensi, jos aamulla heräsin kahvin " tuoksuun" , vaikka keitin oli alakerrassa ja itse yläkerran makkarissa. Tässä toisessa odotuksessa olen juonut sen pari kuppia per päivä alun pahoinvointien jälkeen. Ekassakin synnärillä rupesi heti ekana aamuna pojan syntymän jälkeen kahvi maistumaan, vaikka edellisenä päivänä ei olisi voinut kuvitellakaan juovansa!



4.Inhokki/mieliruoka raskaana/normaalisti?

Salaatit, keitot. Nyt ei oikein tee mieli mitään. Inhokkejakaan ei taida varsinaisesti olla, paitsi kaikki sisäelin-jutut (sori pahoinvoivat kanssasisaret!)



5.Raskausarvet,onko tullut,milloin?

Teininä persauksiin, eivät haittaa menoa ja esikoisesta muutamia haaleita kapeita rintoihin. Vatsa säästynyt, mutta rasvailen kyllä kovasti suihkun jälkeen.



6.Mies mukana raskaudessa,neuvoloissa,ultrassa?Synnyty ksessä?

Raskaudessa joo =), aluksi taisi tän tokan odotuksessa olla enemmän kärryillä kuin minä, ultrissa mukana kurkkimassa sukupuolta =). Esikoista odottaessa kävi muistaakseni kerran neuvolassa mukana ja valmennuksessa. Synnytyksessä oli mukana ja haluaisin että kerkeäisi tähänkin synnytykseen mukaan, synnytys oli niin iso yhteinen tapahtuma, että haluaisin hänet ehdottomasti nytkin mukaan.



No niin, siinä vähän infoa. Oltiin eilen kaverin häissä, kyllä oli mukavaa! Morsian oli kaunis ja tunnelma oli mukava! Poika vietiin eilen mummolle hoitoon yökylään ja ihan tohkeissaan sinne jäi. Illalla vielä soiteltiin, huikkasi vaan puhelimeen, että saunaan =) ja jätti mutsin langalle yksin höpöttämään. Oli kiirehtinyt siskoni ja hänen miehensä mukana saunaan ja ammeeseen, eihän sitä silloin äidin kanssa kerkeä haastelemaan turhia.



Illalla oli itkenyt äitiä ;( ja yöllä herännyt kerran kyselemään äidin perään. Äsken kun soitin, olivat pihalla hiihtoharjoituksissa ja heillä oli kuulemma tosi mukavaa. Syövät vielä ja ottavat päikkärit, minä ennätän siivota kodin rauhassa ja ottaa itsekin päiväunet. Mies nukkuu ylhäällä ja levätköön, kun kerrankin on mahdollista.



Itse sain jonkun häävieraan krapulan, ajattelinkin laittaa hääparille viestiä, että jos jollakulla on krapula hukanssa, niin se on täällä meillä. Aamulla piti mennä saunaan ja syödä vähän jädeä ja ottaa limppaa, että sai itsensä startattua, vaikkei mitään ole ottanutkaan!!!



Oli ihanat häät ja meikäläinen sai taklattua heittokimpun itselleen!! Ja tosissaan hyökkäsin sen kimppuun, yksi toinen vieras meinasi sen saada, mutta minä syöksyin (suorastaan heittäydyin =) refleksinomaisesti ja sain napattua kimpun (lattialta) itselleni. Eli ei ihan puhdas suoritus, mutta se toinen kimpuntavoittelija sanoi, että hän oikein lämmöllä sen minulle suo, olin kuulemma niin selkeästi sen tarpeessa =) =). Eli työvoitto! Kai sitä sitten naimisiin mennään... (joskus).



Muutenkin koko illan supisteli ja tuikki ja sitten vielä menin heittäytymään sen kimpun perään, niin johan pomppas, ajattelin että nyt se syntyy, ja ainakin joku lihas revähti, mutta pysyipäs mukana. Kotimatkalla supisteli kyllä taas sen verran napakasti, että olin tosi tyytyväinen kun päästiin kotiin lepäämään. Kyllä sitä on vähän tyhmä, kun kuvittelee olevansa " niinkuin ennenkin" vaikka kroppa kyllä vähän väliä huomauttelee, että poikkeustila vallitsee.



Joo, nyt ei muuta kuin imurin kimppuun, vauvelikin taitaa masussa vielä köllötellä, ei ole paljon potkiskellut tänään.



Häähumuterveisin Kashmir

Ai kummeja..sylikummiks pyydetty on parhaillaa riparilla :) Miehen sisko nääs..pakotettii se riparille talvella et ehtii. Muista ei viel oikein ole tietoo..ehkä mun sisko toiseks, mutta kun tahottas " varuilta" vielä ainaki yks..paha paikka..vaikee valita näistä harvoista.



Tap

Sainpahan jotenkin nukuttua, tytöllä alkava nuha ja sitä muutaman kerran yöllä itki. Toivottavasti ei pahaksi äidy.



Meillä on kummit mietittynä, sylikummi tietää jo, muut ovat autuaan tietämättömiä.



( . ) Hippu on hipihiljaa öisin. Ennen melskas niin ettei saanut nukuttua, mites teillä muilla. Onko asukit kovasti hiljentyneet. Huolestuttaa, kun niin yhtäkkiä tapahtui. Edelleen supistaa ja vatsaa koskee, en vaan jotenkin osaa siitä särkylääkkeitä ottaa, kun välillä taas tuntuu paremmalle. Taitaa tääkin raskaus tosiaan venyä, kohta noi supparitkin tietty lopahtaa kokonaan. Että 7 viikkoa tässä parhaimmillaan odotellaan vielä.



Tänään mennään katsomaan Disney On Ice - onpahan jotain ohjelmaa tiedossa.



Heips taasen.



-m- ja Hippu rv 34+4

Ai täällä on tänään näin hiljasta..? Minäkin se tuossa jo puoli7 heräilin ja äsken torkahdin vahingossa hetkeks, mut onneks joku naapuri halus mun vihat niskaan ja päätti ryhtyä porailemaan useampaa elementtiseinää, joten hereillä ollaan ja kohta lounasta lämmittämään.



Mun ruoanlaittotaidot on aina olleet hyvät, mut niissä on vaan se " iso" vika, että teen sitä ruokaa niinkö armeijalle. Perjantaista perunalootaa siis tänäänkin vielä lounaaksi. Iltaruoaksi tein eilen muuta, ettei ihan tuu toi sama korvista ulos. Mut että sitä pannulle ja avot, bonapetit. :D



Kummiasioista oli juttua ja niistä on tämä akka kitissy täällä jo tuossa pariin otteeseen tämän raskauden aikana. Kun meillä EI OLE kummeja! Kuultiin tossa, että lapset voi myös rekisteröidä vaan maistraatissa niinkö väestörekisteriin (vähän niinkö mein avioliittokin), mut kun me haluttais lapsi kastaa kuitenkin kirkkoon. On meillä Ehkä yks kummi, miehen veljeä ajateltiin pyytää, kunhan lapsi ensin saapuu maailmaan ja mies oli sitä mieltä, ettei veli taatusti kyllä tule kieltäytymään tästä kunniasta. (Ja tuohan on siis suuri helpotus, johon ollaan tuettu eli että ois meillä yks kummi! Kun toi Ei yhtään kuulostaa niin nololta!!) Mutta että kun kirkolle ei se yksi kummi riitä ja ei kait sitä lastakaan voi kastaa vaan puoliks?? Ollaan asiaa miehen kanssa itketty useampaan otteeseen ja nyt sit taas tuli paha mieli, kun tää asia tuli mieleen. Haluaisin, että tämä kummihenkilö olisi jotenkin meidän ystävä ja perheen kannalta merkittävä henkilö, mut että.. Mä oon niin pahansisunen ämmä, ettei mulla oikein ole naispuolisia ystäviä ja miehellä niitä taas ei taatusti ole (kun mies ei niitä ole koskaan omannut enkä minä perkele kyllä antaisi ollakaan..;) ) Ja meillä kun on jo periaatteessa neljäs lapsi tulossa niin kaikki mahdolliset ystävät, sukulaiset ja muut on jo niinkö käytetty eli ei sieltäkään voi repiä niitä. APUA!! Mulle tulee stressi!! On mulla yks ystävä, jota vois kysyä ja piti jättää se kysyminen myöhemmäks, mutta kysynpä nyt niin ei sitten jää vaivaamaan. Kunhan mieheltä saan luvan kysyä.. Että KIITOS VAAN TEILLE TAAS!! :D



Oijoi.. Naapurin kundi soittaa kitaraa ja tuo ulkoseinä kantaa sen tänne. Sillä sellai sähkökitara ja tässä hiljaisuudessa kuuluu hyvin. Mua ei lämmitä mikään niin (ei nyt Silleen lämmitä), ko kunnon kepitys, voi vitsi sentään. Mies nukkuu päikkäreitä, en raaski herättää. Ollaan ihan hulluna tohon soitantaan. Naapurin kundi saa siis kohta taas kiitosta viihdytyksestä tekstarilla. :) Metallimamma täällä taas intoilee..



Hei, me kaikki varmaan tykätään kamalasti TAPPERTista?? Et kun kumminahan saa olla varmaan rajoitetun määrän (ellei järki sitten vedä sitä rajaa siihen...) niin sovittasko niin, että Tappi ryhtyy kummeiks niille kaikille, joilla ei kummeja omasta takaa ole? Eli ainakin meille..? Tappi kun tunnetusti on lapsirakas ja erittäin osaava lasten kanssa ja ei se välimatkakaan nyt niin paha ole, tulee siinä matkalla pysähdyttyä kun " rajareittiä" pitkin ajellaan Joensuuhun mökille joka kesä..? ;) (Oi, voi, mä voin, Tappi, kuvitella minkä sätkyn sä siellä saat, kun luet tätä.. :D:D)



Papu ja Hermanni ja nyt 33+2 ja kamala nälkä eli se pannu tulelle!

Joo Tappi vaan kaikille kummiks :D. Oli pakko alottaa tuosta kummi hommasta, kun se raastaa hermoja, mies vain aina sanoo, että en mä tiiä, me ei varmaan tiedetä vielä maaliskuussakaan. Esikoisella on kummeina mun veli ja veljen vaimo ja sylikummina mun/meidän hyvä ystävä, kakkoselle nyt pyydettiin miehen siskoa ja sen avokkia ja vielä tosiaan haluaisin 1-2 kummia, mulla ois kyllä toinenkin veli, mutta me ei oikein tykätä sen vaimosta, eikä mun mies ole hulluna tuohon veljeenkään, miehen paras kaveri ei ehkä ole kummimateriaalia ja tosiaan toi ystäväpariskunta asuu kaukana... aargh!

Pojalla nous kuume taas taivaisiin eilen illalla,mut onnex pronakseen ( en tiiä miten se pitäis oikei kirjoittaa, mut ne jotka tietää ton ilo liemen ymmärtää kyllä mitä mä tarkotan),auttoi taas kaverin uneen.

Ei ole kivaa katsoa vierestä kun pikkanen kärsii, ja kiitos vaavin lisä hormoneista, mä sitten vollotin puolen yötä...yksin ei ole kivaa,ei ollenkaan.

No aamulla poika oli taas oma itsensä n.70% ja me sit katteltiin aamun piiretyt yhessä sängystä käsin.



Mummi on kohta onnex tulossa tänne, mun on ihan pakko päästä vähän ulos, kun on noi kaikki tavarat ihan pommin jäljiltä, ja rupee vaan v' ' ' ' ' ' ' n kun mä kattelen niitä.

Mieskin poistui nettiyhteyden lähettyviltä n.5 päiväx, joten en voi sillekään valittaa kuin mua hatuttaa täällä.



Kummeista:

No ukkokun on muslimi ja mä en, niin meil on kahdet eri nimenanto bileet.Eka kun vaavi on n.2vko vanha, on miehen pitämät " juhlat" sen mies puolisille kavereille. Sitten vähän myöhemmin mä kutsun sitten mun sukulaiset ja muut.

Tää toimi hyvin esikoisenkin kanssa ja nyt jatketaan saman kaavan mukaan.

Lapsi oppii sitten islamia isältään ja multa sit mun traditioista yms.koska en ole kovin uskonnollinen.Joulut ja pääsiäiset,vaput ja jussit, niinkuin tohon tyyliin.



Et sellasta nyt näin aamusta käsin.Palaillaan.



Hanan+pulla

Kun mun toinen veli on jo varattu yhdelle lapselle ja toinen veli ei suostunut sillon aikoinaan, enää en edes halua kysyä, kun tavataan nykyisin noin kerran vuodessa eikä siis olla paljoa yhteyksissä. Kaipa me tässä jotain keksitään. Pitää se lapsi nyt kuitenkin kait kirkkoon saada..? Minäkin olen. Mies ei, mutta kovin silti kirkon kannalla.



Kuulostaa hyvinkin toimivalta jutskalta tuo Hananin järjestely. :)



Ei meilläkään mitenkään uskonnollisia olla, mutta perustietämys asioista on (että voi lapsille jotain kertoa, jos kyselevät) eli ei meillä mitään arkisin kyllä höpistä niistä asioista.



Mä (ääliö!) jätin sitten viime tinkaan sen syömisasian ja tuli niin kova nälkä, että meinasin pyörtyä. Konttasin sängyn viereen repimään miestä kintusta hereille, että laittais mulle äkkiä mehua ja antais pari sokeripalaa. Huh, että pelotti. Pitäis vaan syyä vähän etukäteen eikä sit sillon, kun maha ekan kerran murahtaa. :(



Papana

Tappertille tuosta välipuvusta. Minä hommasin villapuvun kokoa 60 cm ja luulen, että se on oikein hyvä näin kevättä vasten. Talvipukua en ole ostanut enkä aio ostaakaan. Äitiyspakkauksen puku on suuri mutta vauva pysyy vaunuissa hyvin lämpimänä kun hihat ja lahkeet ovat pitkät, ei tarvitse vuorata sormia ja varpaita erikseen kovin ihmeellisesti. Kevätvauvan kanssa on muutenkin aika helppo vaatetuksen osalta, eiköhän se lämmin aurinko ala maaliskuulla jo pilkottaa :)



Kummiasiaa. Me ei kuuluta kirkkoon eikä meidän lapsia ole näin ollen kastettukaan. Molemmilla on siitä huolimatta kummit, me puhumme haltijakummeista. Emme ole järjestäneet edes nimiäisiä vaan kauniilla kortilla ilmoitimme sukulaisille nimen. Noin pari viikkoa syntymän jälkeen. Kummit pyysimme kahville sitten kun kukin pääsee. Olen säästynyt ristiäisrumbalta ja vieraiden kestitykseltä ;)

Kirkkoon kuulumaton ilmoittaa lomakkeella nimen maistraattiin, paperit tulevat muistaakseni postissa kun vauva on syntynyt. Kummeja sinne ei ilmoiteta. Samoin Kela-kortti tulee postissa ihan automaattisesti, synnytyssairaalasta menee tieto väestörekisteriin saman tien.



Zeldatar, pää sekaisin ja kielikin solmussa näiden särkylääkkeiden vuoksi. Mutta eipä ole selkä kipeä!!

Edelleen viikot 34+1

Siis ihmeellistä, täällä paistaa aurinko. Ihanaa!! On ihan keväinen ilma, vaikkakin on kymmenisen astetta pakkasen puolella. :)

Pitää kohta varmaankin vaivautua tuonne pihamaalle. Pihamaalle meno alkaa olla nykyään jo vähän työn ja tuskan takana... Tosin poika on jo päiviksillä, joten ei tarvitse pukea kuin itseni. Mutta mutta sekin on jo niin ongelmallista; maha ottaa kiinni ja ulos kun pääsen niin on äärimmäisen kuuma... Mulle tulee tuosta projektista huono olo!! :/



Täällä olen nautiskellut olostani viikon päivät ja huomenna koittaa taas arki, kun mieheni talviloma loppuu. Mälsää!! Minusta olisi niiiin kivaa jos mieheni olisi aina kotona. Se ei kuitenkaan ole taloudellisesti mahdollista, joten en viitsi edes haaveilla.

Olen ollut vähän laiska viime viikolla... Olen kyllä päivittäin käynyt lueskelemassa muiden kuulumiset, mutta omia juttuja en ole saanut aikaiseksi kirjoitella... Toissa iltana kyllä kirjoittelin pitkän pitkän romaanin ja sit se vaan hävisi. Enkä tietenkään kopioinut sitä- tyhmä minä!!!



Omaan masuun ei mitään ihmeellistä.... Nyt on alkanut supistella ihan urakalla. En anna sen kuitenkaan häiritä, sillä kivuttomia on ollut!! Nyt alkoi sitten eilisaamuna tämä inhottava turvotus. Nilkat ja jalat ovat kuitenkin säästyneet, muta sormet ovat jäykät. Minä kun jo hieman herättelin toiveita mielessäni, jospa siitä välttyisin. Mut ei, niin ei! Toivottavasti ei heittäänny oikeen pahaksi... En halua todellakaan selllaisia lyhtypylväsjalkoja, kuin minulla oli esikkoa odottaessani. :/

" Vilkas" se myllertää todella paljon, mutta kivaahan se on et ilmoittelee itsestään...



Mulla alkaa olla kaikki tarvittava noihin kestovaippoihin. On tullut hankittua kaikenlaisia variaatioita; Fuzzy Bunseja, hamppuvaippoja, TotsPotseja, villakuoria, flanellivaippoja, kuivaliinoja jne... Katson sitten miten mikäkin sopii meidän tulokkaalle... Noita harsoja pitäisi vielä hankkia, sillä äitiyspakkauksen harsot ovat suorakaiteen muotoisia. Neliöstä saapi vaipan taiteltua helpommin...



Tällä hetkellä tämä mamma on aika poikki. Huh Huh!! Eilen oli siis esikoisen 1- vuotis synttärit ja olihan siinä hommaa... 27 ihmistä kävi kaiken kaikkiaan ja olen salaa iloinen, et aika moni joutui peruuttamaan tulonsa sairauden tms. vuoksi... :) Olihan noissa 27 ihmisessäkin ihan tarpeeksi. Minä kun olen vielä niin hullu, et kaikki tehdään itse, mitään leivonnaisia ei osteta valmiina. Mutta kyllä näytti vieraille kelpaavan meikäläisen herkut. Ei onneksi jäänyt pahemmin mitään jäljelle. Ihan hyvä, enpä ainakaan lihota itseäni syöttöporsaaksi kaiken maailman herkuilla. Mä tein 12 munan täytekakun, porkkanakakun, mokkapaloja, suolaisella täytteellä tuulihattuja, pizzakierukoita, pikkuleipiä ja mozzarellaleipiä... Olihan niissä väsäileminen! Hyvin meni juhlat ja kivaa oli, tosin olihan poika aika ihmeissään vierasmäärästä ja illalla ei meinannut millään rauhoittua nukkumaan... Taisi ottaa hänelle aika koville! Voi pikkuista! :)



Ulkoiluhousuista oli puhetta... Mä käytän kovemmilla pakkasella mieheni laskettelupuvun housuja, tosin ei kyllä mene vetskari kiinni. Mä suojaan masuni kaulaliinalla, niin kuin jokin muukin täällä mainitsi (anteeksi kun en muista nimimerkkiä). Leudoimmille keleille ostin sitten todella halvat tuulipuvunhousut Prisman miesten osastolta. Niiden alle laitan mieheni pitkät kalsarit... Saapi luvan kelvata!! :) Ne tuulipuvunhousut eivät kuitenkaan ole niin hyvät kuin ne henkselihousut, sillä ne valuu koko ajan. Pitäis niihin ostaa sellaiset irtohenkselit...



TAPPERT: Sinä kyselit siitä väliasusta. Mietiskelit sellaista fleecepukua... Meillä oli pojalla sellainen todella söpö ohuemmasta fleecestä oleva välipuku. Se jäi kuitenkin käyttämättä, sillä poika oli aina päiviksiltä herättyyään hiestä märkä ja hän nukkui todella levottomasti vaunuissaan. Sitten ostin Ruskovillan villahaalarin ja on ollut loistava!!! Kooltaan se ensimmäinen oli 60 cm, mutta on reilua kokoa!! Se meni hänelle vielä puoli vuotiaanakin, vaikka toi meidän pikku herra onkin olut koko ajan jättiläinen. Se villahaalri on ohutta villaa ja sitä voi sit pitää keväämmälläkin , jos on kylmempää. Minä pidin sitä myös vaunuissa ihan pelkästään toukokuun kylmillä ilmoilla. Se on kylläkin aika tyyris, mutta käy ihmeessä huuto.netissä. Sieltä löytää todella hyväkuntoisena niitä... Se haalari on ollut niin hyväksi havaittu, et ostin pojalle toisen reilumman kokoisen täksi talveksi... Villa on hyvä materiaali, sillä se hengittää. Vaikka villahaalarin kanssa hikoileekin, niin se ei tee kylmän tuntua... Fleece kun on keinokuitua, niin se hiostaa.



MAMMULIINI: Missäs päin Imatraa asustelette?? Mekin nimittäin asumme täällä... :) Laskettuaikain näyttää olevan ihan lähekkäin, meillä se on 19.3...



Duppis: Kiva kuulla että teidän pikku miehen paino on noussut niiiiiiin hienosti!! :)



Mutta nyt haukkaamaan jotain ja kohta lähdemmekin äitini luokse syömään, kunhan poitsu herää päiviksiltä!!



Hanna

Taas olen lueskellut välillä pinoja, mutten ole saanut aikaiseksi kirjoitella. Alkaa hiljalleen paniikki iskeä tän remontin keskellä kun viikot on jo 34+0 eikä meillä ole mitään tuotu varastoista vielä tänne vaatteita lukuunottamatta.... ens vkonloppuna tuodaan jonnekin nurkkaan kyllä kaikki pinoon varmuuden vuoksi.



TAPPI oli menossa kanssa sf-mitan takia kontrolliin, eiks vaan? Mulla oli se kontrolli viime viikolla, ja siis kyse just ISOSTA yli yläkäyrän menevästä mitasta. No, tutkittiin tarkkaan ja lapsivettä oli reilusti mutta kuitenkin normaalin rajoilla, ja vauva oli täysin keskikäyrällä. (toisin kuin esikoinen samalla sf-mitalla oli!) 33+5 oli viikot ja vauva 2.3kg, kun esikoinen oli 34+0 mitattuna 2.750kg ja syntyessään viikkoa ennen laskettua aikaa käynnistyksellä hän oli 4kg. Eli olis varmasti ollut joku vähintään 4.5kg jos olis annettu mennä yhtään lasketun ajan yli. Sain vielä kuitenkin ajan kontrolliin rv37+6 jotta nähdään, onko kasvanut tasaisesti vai ottanut harppauksen, niin ei tarvi sitten mitään 5-kiloista punnata sieltä pihalle....



TURVOTUS on iskenyt tänne. Ei ollut esikoisesta tällaista, voi huh huh. Sormet on ihan nakit ja sattuu kun hiukankin koukistaa, sormukset joutunut ottaan jo viikkoja sitten pois. Jalatkin todella pölkyt , hyvä kun nilkkoja enää erottaa tasaisesta tukista. Jalkahoidossa olin viime viikolla ja se hoitajakin sanoi että tosi paljon on turvonneet. En tiedä mistä johtuu, juon vichyä (AINOA HIMONI!) 1.5l pullon päivässä ja muut juomat päälle, enkä tosiaan syö mitään rasvaisia tai suolaisia ruokia?!



Muuten olo on ihan ok, turha valitella, kaikilla tässä kai jo alkaa olla tukala olo ja selkä jomottaa, maha painaa jne jne....vastailen vielä galluppiin.



1.Kauanko yhdessä miehesi kanssa?

nuorena eli 95 jo menty kihloihin, 99 naimisiin, 11v yhdessä siis



2.Montako lasta oli/on ajatuksissa,toteutunut?

esikoinen on 4v ja nyt tulossa kakkonen, enpä usko että kolmanteen vielä joskus hurahtaisimme



3.Kahvinjuonti,normaalisti/raskausaikana ?

Normaalisti töissä join 2-3kuppia päivässä, kotona ollessa en juo välttämättä edes yhtä kuppia. Raskaana ollessa ei tee mieli, nyt alkanut oksettaa kahvin hajukin oikein kunnolla.



4.Inhokki/mieliruoka raskaana/normaalisti?

Ei ole inhokkeja nyt eikä normaalisti, näin raskaana tekee kovasti mieli appelsiinia ja vichyä juon kamalasti. Mieliruokaa en osaa sanoa myöskään, kaikki kelpaa, mutta nyt kun närästääkin, ei edes pitsaa tai hampurilaista tms. roskaruokaa tee mieli.



5.Raskausarvet,onko tullut,milloin?

Ei tullut esikoisesta eikä ole nytkään tullut, ainakaan vielä.



6.Mies mukana raskaudessa,neuvoloissa,ultrassa?Synnyty ksessä?

Mies ollut ultrissa mukana ja esikon synnytyksessä, neuvoloihin en koe tarvetta raahata mukana, kun on sellainen liiukuhihnaneuvola meillä, että pissa kippoon ja verenpaine ja ulos. Ei ole mitään syytä tulla siihen istumaan mukaan :-) Esikoisesta oli ekassa neuvolassa, jossa sydänääniä kuunneltiin.





Sandi ja 34+0

Kiitos kovasti tiedoista. :) Mä luulen, että me miehen kanssa näistä asioista vähän jutellaan vielä nyt, kun on enemmän tietoa. Yritin taannoin maistraatin sivuilta asiasta tietoa hakea, mutta en löytänyt. (Tosin en ihan tiennyt mitä haenkaan..)

Ja toi haltijakummi-juttu on tosi kiva. Hienoahienoa. Mä tulin nyt niin kamalan onnelliseks, että ihan tekis mieli hypätä pari kertaa ilmaan. (Joka siis kuitenkin jätettäneen tekemäti..) Mutta että KIITOS! :):)



Niin, ja haalareista piti.. Mun äiti osti vaaville 62cm:n jonkun sellasen talvihaalarin, siis paksun ja sit myös sellasen 62cm:n fleecehaalarin. Niillä sitten ajateltiin pärjätä kevääseen saakka. Ja onhan tuo pakkauksen superiso haalari sitten, jos nyt meidän Hermanni sattuu isokin poika olemaan tai tulemaan. Kyllä mäkin siis suosittelen sitä 62cm:n kokoa. :)



Keksikäähän äkkiä mitä mä paan välipalaks noille mun luistelijoille? Lähtivät alta tunti sitten kentälle ja tekis mieli ne jotenkin yllättää. Oisko ihan tyhmä idea, jos tekis kauralastuja (eli niit keksejä) ja sit suklaakiisselin?? Mä oon itse niin tukossa tän räkätaudin takia, etten pysty maistelemaan edes ajatuksiani (jota mä siis yleensä teen).



Papupata..

Siis, apua!!! TAAS huomenna alkaa uusi viikko!!! Oonko tulossa vanhaksi, kun tää aika menee näin nopeesti?! Viikot siis vaan hujahtaa ja perässä ei meinaa pysyä!



Meillä toinen huonosti nukuttu yö takana :( Miehelläkin alko pinna palaa kuopuksen kanssa viimeyönä. No, kyllähän sen ymmärtää kun ollut 12 tuntia töissä ja aamulla taas lähtö aikaste samanlaiseen vuoroon ja penska vaan valvottaa yöllä :(

Siis... meillä oli se korvatulehdus jouluna ja muistaakseni 1kk sen jälkeen tulisi käydä kontrollissa... taidetaan mennä maanantaina sairaanhoitajalle näytille. Kun ei taas keksi miksi tuo poika huutaa ja on niin levoton. Nuhan sille iski viimeyönä ja esikoisella sama homma. Sillä vielä oikein paksua keltasta räkää tulee... Että taas vaihteeks vissii ruvetaan sairastelee :(

Kuopus sitten kun heräs sillee kunnolla viimeyönä, ni alko MURISEMAAN :) Joo-o... siis sillee samalla lailla kun karhu... ja ei paljo äitii ja isiä naurattanu kolmelta yöllä, poikaa kyllä.

Mikä lie sitä nyt sitten oikeestaa valvottaa... joko tuo nuha tai hampaat tai... sit sitä vaan ei just nukuta yöllä.



Eilen sain sitten ihan niitä oikeita supistuksia muutaman. Ja pirun napakoita sellasia!!! Ei niitä montaa tullut... joku 3-4 ja tunnin sisällä nekin, että eipä tiuhaan ollenkaan. Mutta niissä oli potkua ja kestoa n. 30min. Alko taas synnytys sillee vähä jänskättämään.

Olo tosiaan ollu täällä aika huono. Aamulla tuli tänään oksennettua tyhjällä mahalla. Aina sieltä näköjään jotain limaa irtoaa :( Mutta onneksi sitte helpotti kun söi pikkasen aamupalaa. Väsymys aina välillä nostaa päätä ja tuntuu että toisinaan sitä vaan on niin veto pois. Pelkät ruoan laitot ja pyykin ripustus tuntuu ylivoimaiselta.

Mutta loppua kohti mennään vauhdilla ja vähiin käy viikot ennen kuin loppuu :)

Alapäätä jos vielä valittelisi... kamalan kipeet nuo kaikki luut sun muut! Oikein tuntuu että luita pakottaa ja kolottaa. Alaselässäkin välillä tuntuu ja lantiolla. Sit aamulla kun herää, ni jalat on ihan oudon tuntuset... siis sellaset väsyneet... ihan kun olis koko yön nukkunu seisaallaan... lie mistä se sitten johtuu?!

Tulipas valitettua taas paljon :( No, ehkä se jo sallitaan...



Mutta nyt pitää mennä ettimään kaapista jotain kahvin kanssa (tää kun ei oo missää herkkulakossa ;) )

Ja kohta vähän pötkähtää sohvan kulmalle huilaamaan...



t. K@tju 34+4

ihana sää todellakin. aamulla käytiin pojan kanssa jumpassa piristymässä. nyt mies ja poika ovat hiihtämässä. vähän aikaa rauhallista.



pukuasiaa: meillä esikoinen oli pieni kun syntyi (2850g) ja saatiin lahjaksi 50 cm fleecevälipuku. se oli todella hyvä! nytkin se tuolla kaapissa odottelee jos tämä tulokas on yhtä pieni. muuten minä kyllä pidin pakkauksen pukuja. ei sillä ole mitään väliä, vaikka ne isoja onkin, ovatpahan ilmavia=lämpimiä. vauva kun ei liiku, ei koko haittaa. pitkät hihat/lahkeet on vain hyväkis, ei pikku sormet ja varpaat palellu, kun ovat siellä sisällä piilossa (eikähän vauvan käsiä edes hihoihin laiteta...). pakkauksen puvulla pärjättiin viimeksi eka talvi. toisena talvena ostettiin kunnon puku, kun poika oppi kävelemään = touhusi hangessa.



sitten suosittelen lampaantaljaa. meillä se oli vauvan sängyssäkin (kun syntyi kovien pakkasten aikaan (villahan ei hiosta). sitten taljaa pidettiin vaunuissa, kun vauva nukkui pihalla.



hahtuvavillalankaa ostetiin aikoinaan myös ja anoppi kutoi villahousuja (reisimittaisia) . ne oli todella hyviä/läpimiä ja monikäyttöisiä. vieläkin pojalla (4v) on hahtuvavillahousut käytössä kovilla pakkasilla. ei pylly palellu.



tämmöstä tällä kertaa



anniliinu

Papu ja muut jotka miettivät kirkkoon kuulumattomien juhlia, nimiä tms., suosittelen lämpimästi sellaista kirjaa kuin " Perheen omat juhlat, siviiliseremoniat häistä hautajaisiin" . Kirjoittajana Anneli Aurejärvi-Karjalainen ja kustantaja WSOY.

Minä ostin kirjan aikoinaan kun odotin ensimmäistä lastani ja siellä oli todella hyviä vinkkejä ja yleensäkin käytännön tietoa siviilijuhlista.



http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/kirja.phtml



Zeldatar

Terve vaan kaikille TOOOSI pitkästä aikaa... Ei oo jaksanu kirjoitella vaikka lukemassa olen käynyt päivittäin.



Ensiksi vastailen galluppiin:



1.Kauanko yhdessä miehesi kanssa?

Olemme olleet yhdessä 3 v ja 3 kk ja esikoinen syntyi meille 1-vuotis yhdessäololahjaksi. Olimme seurustelleet nelisen kuukautta, kun tajusin, että olen raskaana eli kyseessä oli yllätysraskaus. Kuitenkin toivottu sellainen, koska olimme varmoja suhteestamme ja olimme jo keskustelleet lasten hankkimisesta. Tosin siihen tyyliin, että vuoden päästä vois alkaa yrittää, kun todellisuudessa lapsi oli sylissämme vajaan vuoden päästä =D



2.Montako lasta oli/on ajatuksissa,toteutunut?

Minulla on haaveena 3 lasta, miehelläni 2. Toivon, että kolmaskin lapsi saataisiin vielä aikaiseksi jossain välissä, vaikka iltatähtenä muutaman vuoden päästä. Ei tuo mies täysin sitä vastaan ole.



3.Kahvinjuonti,normaalisti/raskausaikana ?

Alussa en voinut juoda juuri ollenkaan, aamukahvi on pakollinen (riippuvuus siihen =( ) ja sekin piti juoda irvistellen. Minulla osittain toi pakko liittyy vatsan toimintaan.. Ennen raskautta join n. 5 isoa kuppia päivässä, nyt vain ja ainoastaan aamukahvin ja jos käyn jossain kyläilemässä ni sitten kupin tai pari eli aika vähän maistuu.



4.Inhokki/mieliruoka raskaana/normaalisti?

Ei oikeastaan ole inhokkiruokia, mut ei varsinaisia mieliruokiakaan ollut. Normaalisti suosikkiruokia on paljon, nyt menee melkein kaikki, mut mitään tiettyä ruokaa ei tee varsinaisesti ruoka. Ainoat himot ovat olleet sitrushedelmät, varsinkin satsumat ja appelsiinit, koko raskauden ajan. Omenoita olen syönyt myös jonkun verran ja pitää olla ehdottomasti red delicious-omppuja =) Naposteluporkkanat ovat yks suuri himokki. Eli aika terveelliset. Herkut olen joutunut jättää pois sen RD:n takia, jäätelöä syön välillä hyvällä omalla tunnolla.



5.Raskausarvet,onko tullut,milloin?

Raskausarpia ei ole tullut raskauksien aikana, vaan ennen ensimmäistä raskautta, kun laihdutin sellaiset 20 kiloa ja vähän jojoilin, ni siitä johtuen.



6.Mies mukana raskaudessa,neuvoloissa,ultrassa?Synnytyksessä?

Neuvolakäynneillä mies ei ole ollut mukana, kun ne ovat minulla yleensä aamupäivisin tai puolen päivän jälkeen ja mies on töissä. Molemmissa ultrissa mies oli mukana ja synnytykseen haluaa mukaan ehdottomasti.



Omaa napaa. Kirppu on edelleen tosi vilkas, yötä päivää.. Liitoskivut ja närästys vaivaavat aina välillä, useimmiten on hyvä olla. Massu on ihan tajuttoman kokonen. Pari viikkoa sitten neuvolassa sf-mitta oli 31 cm ja seuraava neuvola/mittaus on ensi torstaina. Painoa on tullut raskauden alusta sellaiset 10 kg, eli ei riittänyt se 8 kg alkuunkaan johon pyrin ja vielä tota ehtii kertyä, tosin todennäköisesti painonnousu alkaa hidastua tässä viimeisinä viikkoina. Ens perjantaina alkais viimeinen kuukausi, viimeiset 4 viikkoa.. Välillä sitä jää hölmönä ihmettelemään, et miten toi aika on tollei kulunut.. Vastahan tuijottelin onnellisena testitikkua ja nyt ollaan jo käytännössä loppusuoralla. Äitiysloma alkoi perjantaina, mut käytännössä se ei näy itselleni millään tavalla kun olen ollut esikoisen kanssa kotona tähänkin asti. Ei pääse keräilee voimia ja vaan oleskelee niiku esikoista odotellessa. Nyt tuntuu ettei itselleen ole aikaa ollenkaan, esikoinen vaatii enemmän huomiota ja nyt on alkanu mietityttää et arvaako toi esikoinen 2 v 3 kk että jotain suurta ja mullistavaa on tulossa. Nimittäin nyt äidin täytyy tehdä ihan kaikki, iskä tai mummi tai pappa jne. ei saa tehdä mitään, äiti tekee. Aavistaakohan että äidillä ei ole kohta yhtä paljon aikaa ja ei ehkä saa huomiotakaan yhtä paljon kuin nyt. Poika hokee vauvaa koko ajan ja on innoissaan vauvan pinniksestä, mut olen miettinyt et osaakohan yhtään ymmärtää minkälainen se vauva on. Vai onkohan nyt alkanut ymmärtää, kun on niitä jonkun verran nähnyt kaupoissa ja telkkarissa, että sehän on sellainen itkevä käärö jota kaikki ihastelevat ja ihmettelevät ja joka tuntuu koko ajan olevan jonkun sylissä.



Olen kyllä vakaasti päättänyt, että isä saa osallistua tällä kertaa enemmän vauvan hoitoon. Ekalla kerralla vähän pelkäsi jotenkin hoitaa. Mut aion jatkossakin suoda esikoiselleni omaa aikaani ja huomiotani. Tietenkään unohtamatta vauvaa. Esikoinen on vaan niin äidin poika, et välillä oikein hirvittää, mitä tuo vauvan tulo tuo tullessaan.



Nyt pitää alkaa silittää taas noita vauvan vaatteita, osan olen jo ehtinyt pestä ja silittää, pitäisi vain kiikuttaa tonne laatikkoon. Sitten onkin kestovaippojen vuoro mennä pesukoneeseen ja kuivamaan. Pitää nyt pikku hiljaa hoitaa näitä asioita kuntoon. Sit jos viikon parin päästä pakkailis vaikka sen sairaalakassinkin, tuskin aikaisemmin tarvii ;) Joutaahan tuo mies sit kiikuttelee niitä tavaroita perästä päin, niin kävi viimeeksikin..



Hauskaa viikonlopun jatkoa!



T. Kenties & Kirppu rv 35+2

Jollain oli ollut eilen 1v synttärit ja niin oli meilläkin tosin ton ykkösen eteen voi laittaa kolmosen niin osuu paremmin kohdalleen. Perjantaina tosin olin jo illalla niin kipeänä, että ajattelin poitsun syntyvän äidin syntymäpäivälahjaksi :/ Tuossa rintakehän alla on niin toivottoman kipeä kohta, että siihen ei oikein auta mikään, toinen samanlainen on sitten lapaluun alla. Ja jotta en olisi yöllä päässyt muuten tarpeeksi helpolla, niin sitten tuo iso poika tuli kipeäksi ja yski lähes koko yön. Lääkkeet auttoi aina muutaman tunnin uniin ja sitten kauhea köhiminen alkoi uudelleen. Pojalla on taas kurkunpään tulehdus, vaiva joka tuli eka kerran 10kk:n iässä ja lääkäri sanoi sen menevän ohi viimeistään 5-6-vuotiaana. Olis kiva nähdä sitä lääkäriä, kun poika on kohta 11v ja sama vaiva palaa joka flunssan yhteydessä.

Noh omat " juhlat" meni siinä tuossa ohimennessä. Mies auttoi sen verran, että lauantaina hymyilin vain vieraille ja puhaltelin pahempia kipuja pois jumppapallon päällä roikkuen. Välillä mies lisäili jääsalvaa ja kokeilinpa jopa särkylääkettäkin, mutta mikään ei poistanut kipua kokonaan. Yöllä, ihme kyllä, kipu ei ole niin paha, mutta silti alkaa heti aamusta, päivälläkin on vaikea löytää sellaista asentoa missä kipua ei olisi, ihan ihme vaiva... Käytiin me tosin miehen kanssa eilen elokuvissa , jossa oli onnekseni todella hyvät penkit, joten siellä istuminen ei ollut kivuliasta.

Kävin tänään sauvakävelyllä ja sain selän puolelta kivun hieman lievemmäksi, mutta edestä ei helpottanut. Viralliseen äitiyslomaan olis vielä viikko aikaa, tosin ei taida mun päivärytmi muuksi muuttua.



Tapille koirien metelöinnistä... eiköhä nse vauva ole jo tottunut koirien ääniin, joten ei tarvi niitä hiljennellä. Parempi vaan kun ei totu liian hiljaiseen!



Galluppiin:

1. Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä pian 2 vuotta.

2. Minulla oli tuo yksi lapsonen ennestään ja nyt on toinen tulossa, miehen ensimmäinen ja lisää tulee jos on tullakseen. Itse haluaisin useampia, kun olen ainut lapsi.

3. Kahvia en juo koskaan yksin, mutta miehen kanssa tulee juotua aamulla ja illalla kupilliset. IHan alkuraskaudessa ei mennyt kahvi alas millään.

4. Mieliruokia on vaikea sanoa, mutta makkarat ei oikein uppoa milloinkaan. Kuten joku muukin sanoi, niistä tulee vain paha olo, jostain kumman syystä. Nyt on taas maistunut appelsiinit, jotka jäivät sitten vauvan masukipujen takia pois koko imetyksen ajaksi. :((( Toivottavasti nyt ei käy samoin. Cola juomat ei mene nyt raskausaikana, mutta appelsiinilimua menisi sitäkin enemmän!

5. Raskausarpia tuli ensimmäisessä raskaudessa paljon. Nyt maha on pienempi, joten lisää ei ole tullut, mutta ihotautilääkärin mukaan pitäis muutama arpi korjata alavatsalta, kun iho on jotenkin liian ohut niiltä kohdilta. Tätä ei kuitenkaan voi tehdä, jos aion hankkia lisää lapsia, joten en ole sitten ottanut selvää miksi tämä lääkäri näin sanoi. Ei kuitenkaan ole ollut mitään ongelmia asian takia ainakaan 10 vuoteen, joten asia on jäänyt.

6. Mies on ollut mukana kaikissa ultrissa ja tulee olemaan synnytyksessä, jos ei ole missään kaukana hiihtelemässä juuri silloin. Yhdessä neuvolassa mies on ollut mukana ja tulee olemaan tästä eteenpäin jokaisessa, koskapa en jaksa enään kävellä neuvolaan asti ja kun pitäisi takaisikkin tulla.



Nyt on pakko mennä taas jonnekkin roikuskelemaan, kun kipu alkaa käydä hankalaksi... kaikki kolme " poikaakin" heräsivät yhtäaikaa ja ovat ilmeisesti nälkäisiä... tai ainakin nämä kaksi... masussa kai herättiin , kun alkoi kuulumaan ääniä :)



t. punkeli 33+6 , eli 43 päivää jäljellä !