Maalismasujen sunnuntai

Taas minä homepää unohdin vaikka sun mitä kirjoitella, joten:



1. Me ollaan oltu yhdessä 2 vuotta ja 2kk. Meillä on ollut siis nopeaa toimintaa... :)



2. Mä olen itse perheen ainut lapsi. Joten automaattisesti mulla on ollut aina haaveena paljon lapsia, kolme tai neljä olisi ihan kiva... Saapi nähdä kuinka monta meille suodaan! Esikkopoika on vuoden ja nyt toinen tulossa. Nyt voisi pitää muutaman vuoden tauon lapsihankinnoissa ja katsella sitten myöhemmin uudestaan... :)



3. Kahvin juonnista... En koskaan keitä itselleni kahvetta. Juon sitä satunnaisesti kun tulee vieraita ja kahvilassa käydessäni juon erikoiskahveja (joista pidän todella paljon). Eli juon sitä " yhtä paljon" olen sitten raskaana tai en... Haju tai maku ei ole oksettanut missään vaiheessa, päinvastoin!



4. Ruokajutuista sen verran, että esikkoa odottaessani voin rv 20 saakka niin pahoin et alas ei mennyt kuin ruisleipä, porkkana, kukkakaali, suolakurkut ja mehujäätelöt. Nyt ei pahoinvointia ollut kuin muutama viikko, mutta ruokavalio oli aika samanlainen kuin edellisellä kerrallakin. Nyt kyllä kaikki uppoaa ja intohimoni on punajuuret. Mä en voi sietää ananasta, mutta nyt tässä raskaudessa olen alkanut pitää siitäkin... Outoa!!



5. Raskauarpia tuli esikkoa odottaessa mahaan ja reisiin viimeisien viikkojen aikana. Ne ei ole pahoja, sellaisia vaaleita ohuita viiruja vain... Nyt niitä ei ole tullut lisää ja toivottavasti ei tulekaan!



6. Mies on ollut menossa mukana todella kiitettävästi. Välillä tuntuu, että hän on tässä perheessä se osapuoli joka on enemmän perillä asioista ja raskauviikoista... Nyt tosin häneltä on jäänyt yksi ultra väliin ja muutama neuvolareissu, kun tuota esikoista on jonkun pitänyt katsoa sillä aikaa eikä olla hoitajaa saatu.

Esikon synnytyksessä oli toki mukana ja aikoo tulla myös nytkin...



Kummiasiaan: Meillä on esikoisella 4 kummia ja ajattelin seuraavalle sitä samaa lukumäärää. Kummeja olen pyöritellyt mielessäni, mutta hieman on vielä kummiasiat auki... Ei olla siis vielä ihan varmoja ketä pyydettäisiin.



K@tju: Minäkin olen sitten varmaan tulossa todella vanhaksi, sillä täälläkin noi viikot menee niin nopsaan etten kerkeä edes huomata... :)



Mutta nyt syömään suklaakakkua!!

Hanna

(.) ei kuulu mitään, edelleen perätilassa istua kököttää tuolla mahanpohjalla. Välistä vähän hengästyttää. Ei koske mihinkään enää vaan olen käynyt jumpissa ja stepissä (kaikista permantotunneista mun ylivoimainen fave) , mutta syönytkin hyvin.

Paino on 73 + / 34 vkoa - se on aika paljon koska kyseessä kuitenkin pitkälti ihan rasvakertymää. Raskausarpia ei ole sinällään tullut, kun on varmaan edellisten 4 kohdalla tullut sen minkä iho on tarvinnut venyä.

Edelleen neuvolassa käynti on tympäisevää. Gallupiin viitaten minä käyn yksin nlassa, mies ei jouda kun tekee töitä. Oli hänt yhdessä ultrassa mukana.

Me ollaan oltu uusperheyhteisössämme 3 vuotta ja hyvää aikaa koko ajan ollut perheenä.

Minä voin syödä mitä vaan ja kuinka paljon vaan, juoda kahviakin kunhan on jotain hyvää mukana.

Välistä v-käyrä nousee nopeasti, välistä lehmänhermojakin löytyy - pakko löytyä kun on 4 vilkasta poikaa + eloisa tyttö joka toinen viikko.

En ole mitään valmistellut vauvalle, koska meillä on muutto isompaan omakotitaloon vajaa 2 viikkoa ennen la:aa - tosin muut raskaudet menneet 2 viikkoa yli joten tämäkin mennee elleivät sektioi jos on edelleen perätila. Sen varmistavat tulevana perjantaina.



Kivaa uutta viikkoa. Se on helmikuu pian, onneksi . Tammikuu on tylsä ja pitkä ja kylmä - pian ohi onneksi.