~~HELMENKANTAJAT MAANANTAINA~~

Pääsinpä minäkin taas viimein paikalle, kun onnistuin koko viikonlopun olemaan mukamas niin kiireinen, ettei ehtinyt. Täytyy tosin ylpeänä kehaista, että olen tehnyt oikein kunnollisen joulusiivouksen, eli on toiveyta, että ennen aattoa kevyt imurointi riittäisi.



Frog, ikävä kuulla, ettet taida saada kotia kuntoon jouluksi. Esikoista odottaessani mekin oltiin muutettu vasta vähän ennen joulua, ja olin tosi iloinen, että voitiin kutsua vanhempani uuteen kotiin joulun viettoon, eli ymmärrän tuskasi, kun ei olekaan valmista, vaikka sitä on niin kovasti odottanut !



Loviisa, kyllä vatsasta sietääkin olla ylpeä - ajattele, mitä kaikkea olet jo ehtinyt sen kanssa kokea ja miten uskomattoman ihmeen se kätkee sisäänsä ! Ei pitäisi ukkojenkaan hyljeksyä sänkykammarin puolella ainakaan ison vatsan takia, vaan pikemminkin ihastuksesta (ja himosta) huokailla !



Meillä oli poika mummin ja ukin luona yökylässä la-su, joten siivouksien lisäksi saatiin peräkammarissakin huokailtua jopa ihan päiväsaikaan, mikä oli miellyttävää vaihtelua. Tämä vatsan koko tosin rajoittaa asentovalikoimaa, mutta niin kekseliäs on ihminen tarpeen tullen, että oksat pois.



Mammutti, kyllä meilläkin on myös niitä huonompia hetkiä, jolloin tosiaan tuntuu, että läheisyys ja yhdessäolo on päässyt kokonaan unohtumaan. Aika hässäkää on viime aikoina ollut miehen uuden yrityksen kanssa, ja tämä joulunalusaika näyttää olevan kaikkialla samanlaista hosumista, ennen kuin maltetaan hetkeksi rauhoittua, joten olisiko tässä selitys teidänkin vieraantumisellenne ? Ajatus kahdenkeskisestä ajasta ei silti ole ollenkaan huono, siitä vaan rentoutumaan kylpylän loiskeisiin !



Mammutille vielä siitä sektiojutusta sanoisin kuitenkin ihan niin kuin moni muukin, että antaisit mieluummin mennä alatiesynnytyksenä, kun kerran aiemmatkin on onnistuneet hyvin. Pääset viime kädessä varmasti itsekin helpommalla, kun ei ole leikkaushaavaa hoidettavana - ja leikkaus on sentään kuitenkin aina rankempi toimenpide, johon ei pitäisi ryhtyä ilman hyvää perustelua. Oletko saanut määriteltyä, mistä tämä pelko on yllättäen alkanut ja miksi, kun ei kerran aiemmin ole mitään erityistä tapahtunut ? Yleensä uusinnat kuulema vielä helpottuvat entisestään, ja ainahan sinne sektioon pääsee kesken kaiken, jos se katsotaan tarpeelliseksi.



Henniina, kyllä pisti puolestasi vihaksi, kun luin mahataudin tuoneesta vieraastasi ! En tiedä, miten läheisiä olette, mutta tee kaikille palvelus ja kerro hänelle ihan rehellisesti, miten kävi ja miksi, ettei olisi toista kertaa yhtä idiootti.



Pessi, toivon, että sinäkin sanoit jotain sairaalassa haisevasta huonekaveristasi ? Meillä on jokaisella oikeus olla siellä rauhassa, joten kyllä hoitajat saavat mielestäni ottaa asian esille ja huolehtia siitä, ettei huonoa oloasi pahenneta entisestään vierustoverin löyhkällä. Olin aikoinaan sairaalassa neurologisella osastolla, ja naapurini vaipat haisivat tosi järkyttävästi pissalle, mutta ongelma ratkesi heti, kun vaan kehtasin ottaa sen hoitsun kanssa puheeksi.



No niin, nyt on varmaan tärkeimmät tästä viikonlopusta kommentoitu, eli vois taas vähitellen siirtyä unikammarin puolelle, kun on herätykseen aikaa alle 4h...



hyvää alkanutta viikkoa kaikille ja lopputsemppaukset sen kilttiyden kanssa, että tulee paketteja !

kirsi-mama rv 31+5

Olipas kiva kun olitte niin aktiivisesti vastaillut tähän huimasuoksukohtauks-kysymykseeni!:) Tai siis eihän se kivaa ole, että niin moni siitä on joskus kärsinyt, mutta kiva edes hieman tietää että mistä voisi olla kyse! :) Jotenkin vaivoja on helpompi kestää kun tietää niiden syyn. ;)

Nyt taisin saada vielä ihanan jouluflunssan kaupan päälle. Eli siis nenä ei onneksi vielä ole tukossa, mutta limaa erittyy sitäkin enemmän ja kurkku on kipeä. Lisäksi nämä heikotuskohtaukset, joten olo ei ole se parhain mahdollinen.



Eilen olimme jouluostoksilla koko perhe. Näimme yhden kaupan edessä joulupukin poroineen! Enpäs ole aiemmin livenä moista näkyä nähnyt! :) En tiedä tuliko sitä nyt niin hirveästi niitä lahjoja ostettua, mutta rahaa saatiin ainakin tuhlattua! ;)



Tällä viikolla on perjantaina äippäpolilla tuo vauvan koko arvio. Hieman jännittää, että onko kasvanut kovin suureksi! ;) Itselleni kanssa hiipinyt hieman tuo alatiesynnytyspelko, vaikka esikoisen kanssa ei mitään ongelmia ollutkaan. Jotenkin tuo vauvan suuri kokoarvio alkanut hirvittämään! Tosin minua kyllä etoo ajatus sektiostakin, ainakaan puudutuksessa en siihen pystyisi vaan minut pitäisi sitten ihan nukuttaa. Jotenkin oksettaa ajatus olla hereillä kun joku leikkaa sisuskaluni esiin! yäk!



Meilläkin täällä eilen vihdosta viimein päästiin pakkasen puolelle!;) Ja nyt on vielä satanut luntakin!:) Toivoa ei ole vielä heitetty tuosta valkeasta joulusta! :) Tänään aamulla mittari näytti -6,5 astetta! JIPPII! :) :)



Mutta jätetään sitä palstatilaa muillekin.. Hyvää alkanutta jouluviikkoa kaikille! ;)



-frog2 ja rv33+2

Täällä taas pitkästä aikaa. Saatiin perjantaina remontti valmiiksi. Pari pikku juttua vielä puuttuu kuten kynnyslistat, mutta tavarat alkaa olla pikkuhiljaa omilla paikoillaan. Meillä oli tämmönen viikon mittainen pika remontti. Olen nyt tosi tyytyväinen meidän asuntoon . Tuntuukin enemmän omalta kuin ennen remonttia.

Sektiosta oli jotain juttua. Mulla on niin etten missään tapauksessa huolisi sektiota. Mua ei ole koskaan leikattu ja ajatuskin siitä pelottaa. Toivon vaan ettei sellaista tilannetta tule että siihen joutuisi. Syöminen on mulla vähentyny kun ei oikein tee mieli syödä mitään. Närästystä tai muuta ei ole, ei vaan tee mieli. Liitoskivuista täälläkin kärsitään...Illallla tuntuu että paikat aivan jumissa. Aamulla ei niin pahana. Kova paineen tunne alapäässä ja etenkin kun nousee ylös niin joutuu varovasti lähteä liikkeelle kun tuntuu niin häijyltä. Mutta toistaiseksi nää kivut on ollu lieviä esikoiseen verrattuna. Silloin ei päässy pahimpina aikoina edes kunnolla kävelemään. Toivottavasti ei mene yhtä pahaksi.

Nyt laittamaan pyykit narulle ja uudet koneeseen. Jaksamisia kaikille.



Kojootti ja Eppu 29+6

*Haukotus*

Nukuin tosi huonosti viimeyön, kun odottelin ilmoitusta synnäriltä, että kaveri olis saanut poikansa maailmaan, mutta aamuun kesti, ennen kun tiedon sain!

Jännä juttu, kuinka sitä elää hengessä mukana, kun tietää, että toinen on synnyttämässä!



Kirsi-mama:

Mulla on tämän kolmannen raskauden ajan ollu tää synnytyspelko. En tosiaan tidä mistä se on tullut, mutta jotkut sanoo, että kolmatta pelkää/jännittää eniten..pitää ainakin mun kohdalla paikkaansa!

Mua ei oo koskaan leikattu, mutta en osaa tollasia etukäteen pelätä, joten ottasin sektion jos sitä mulle tarjottas, mutta en aio sitä pyytää jos loppuun asti kaikki on ok!

Alan jo muutenkin päästä voiton puolelle sen pelon kanssa! Ehkä se pelon huippu tuli siinä, kun se " sektio-äiti" mulle kertoi hyviä puolia leikkauksesta-sillä kun oli mennyt se tosi hienosti ja toipunut nopeasti!

Jotenkin alan oleen aika levollisin mielin sen synnytysjutun kanssa.

Apua on varmaan ollut näillä teidän ja muutaman kaverin kanssa käydyillä keskusteluilla!

Senkin tiedän, että sit kun se synnytys käynnistyy, niin ei sitä sit enää pelkää vaan toivoo, että etenis nopeesti ja sais alkaa ponnistaan!



On se hyvä että pääsee tänne pohtimaan asioita ja purkaan tuntoja! Selkiyttää asioita huomattavasti kun ne saa tuolta pääkopasta ulos " tarkasteltavaksi" !



tällä erää ei taas muuta, palaan myöhemmin!

mammutti ja vilppu rv 31+3

Täälläkin on heräilty uuteen viikkoon, mukavan kipakka pikkupakkanen pihalla, ja maa on valkeana, IHANAA! eilen laitoin ainoan jouluvalmisteluni, eli valoverkon terassille ja tänään siitä on jo 4 lamppua pimeänä :( Pitää tutkia ja vaihdella, on kyllä hienon näköinen.



Joululahjaostoksia en varsinaisesti ole tehnyt, mutta ajattelin käydä tänään kuitenkin ostamassa serkkutytöilleni lahjat sekä appiukolle mukin lapsenlapsensa kuvalla varustettuna :) Tykkää varmasti, ihastui kun näki meillä sellaisen.



Mua on alkanut synnytys hieman pelottamaan. Meidän suvun naisilla kun on yleensä ollut syöksysynnytyksiä ja mullakin oli esikoisesta lyhyen kaavan mukaan ensisynnyttäjäksi.

Kaikki kivunlievitys ym meni kyllä ' kirjojen mukaan' eikä mitään jäänyt varsinaisesti hampaankoloon mutta nyt on tullut pelko että mitä jos repeytyy pahemmin tai paraneeko sitten yhtä nopeasti ja palautuuko ennalleen ulkomuodollisesti niinkuin ensimmäisestäkin.. Hieman pinnallista ajattelua, mutta minkäs teet ;)



Mutta nyt lähden postin hakuun ja esikoisen kanssa pulkkailemaan pihalle! Mukavaa alkanutta jouluviikkoa kaikille



H 32+5

Kääk miten paljon on supistellut tänään! vein lapset kerhoon ja lähdin käymään kahvilla ja kaupassa ja sen reissun aikana tuli varmaan 10 supistusta. Lisäksi en meinannut mitenkään ehtiä vessaan, kun iski äkillinen isompi hätä, ja ihan löysällä vielä. Silti en usko lähteväni nyt synnyttämään, mutta kummallisen paljon on supistellut viime päivinä verrattuna esim. kahteen viime viikkoon. Alavatsassa on sellainen paine päällä ja näyttäisi siltä, että maha on laskeutunut entistä alemmas.



No, muutama viikko vielä ja pääsen sinne synnärille painoarvioon. Siellähän sitä kuulee, onko synnytys lähenemässä vai supistaako vain muuten vaan!



Ja taas unohdin mitä mun piti kommentoida teille muille. Palaan asiaan, nyt on niin nälkäkin että on käytävä syömässä välillä. Ruoka on juuri valmistumassa ja sitten voi täydellä mahalla hakea lapset kerholta ja antaa heille ruoka.



Heinä rv 33

Onpas heti jotenkin valosampaa kun on vähän lunta maassa! toivottavasti nyt pysyis ainakin jouluun...



Mammutin kaveri on saanut vauvan - juu se on muuten kummallista kuinka voimakkaasti sitä elää toisen mukana! munkin kaveri sai viime viikolla vauvan, meni pari päivää yli lasketun, ja itekin mietin joka päivä että jokohan tänään syntyy... Kun sitten sain tiedon että terve tyttö tuli, niin itkuhan siinä pääsi. (ja minä kun vähän aikaa sitten ilmoitin etten juuri herkistele... eipä silti, liikutun läheisten suurista tapahtumista ilman raskauttakin!) Tällä viikolla mennään vauvaa kattomaan, oon jo ihan intoo täynnä, voi kun se on varmaan sulonen. Sit sitä varmaan vasta rupee tosissaan aattelemaan että meille on tulossa samanlainen käärö! uskomatonta!



Synnytyksestä on ollu puhetta, jännää muuten että kukahan meistä lähtee ekana ja koska!! tuntuu niin moni kärsivän suppareista että varmaan ennen helmikuuta on jo ekat nyytit maailmassa. mähän oon ite siellä loppupuolella, ja varmaan saan ootella maaliskuun puolelle. noh, toivottavasti joku muukin jää mun kans tänne sit pyörimään... Ja hei joku täällä oli synnyttänyt jakkaralla, muistanko oikein?? Mua kiinnostais se jakkara kovasti, ja lähinnä se että vaaditaanko siinä erityisen hyvää fyysistä kuntoa? Onko jalat tms. kovilla? Vähän huolestuttaa onko toi mun lihaskunto liian onneton, kun en oo juurikaan päässy liikkumaan noiden liitoskipujen takia...



pirteää viikkoa kaikille!

loviisa rv 30

...mittari on kyllä nollassa ja aurinko paistaa, mutta lumesta ei ole tietoakaan. Taisi se Mette Mannonen huomiseksi lunta luvata tännekin, mutta ei kuulema pysy viikonloppuun asti :( Toivossa on hyvä elää!



Eilinen päivä hurahti niin nopeasti, etten ehtinyt koneelle ollenkaan. Mies vei koko perheen ulos syömään! Kävin samalla ostamassa vielä viimehetken joululahjat ystävilleni. Nähtiin myös pukki poronsa kera! Olitko frog kenties Turussa?



Tänään sitten olen hoitanut työjuttuja pois päiväjärjestyksestä. Outoa kuvitella, että meille ei tosiaan ole tulossa hoitolapsia ennen kuin aikaisintaan ensi syksynä! Pitää tehdä kaikille lapsille jotkut joulupussit läksiäislahjoiksi ja pyytää vielä käymään ennen joulua.



Lapsuudenystäväni oli täällä aamupäivän poikansa kanssa pitämässä meille seuraa. Kaikki ystävät ja sukulaiset soittelee ja varmistaa, etten vaan touhua tai siivoile täällä mitään! Ihanaa kun pidetään huolta! Anoppi lupasi tulla pesemään ikkunat ja vaihtamaan olkkarin verhot. Tervetuloa vaan! Minä en olisi edes ikkunoita pessyt, vaikkei se olisi ollut multa kiellettyäkään! Inhoan sitä hommaa ja siksi pesenkin ne vain keväisin ja syksyisin.



Huomenna raportoin neuvolakuulumiset!



Lunta odotellessa, Pessi80 rv30+2

Kylläpäs pieni auringonpaiste ja ohut lumikerros saa ihmeitä aikaan! On niin pirteä ja reipas olo, ihanaa! Vaikka olenkin hieman huolestunut, sillä minua vaivaa ylenmääräinen turvotus :( Aamulla aikaiseen oli neuvola ja siellä meni kaikki hyvin. Arvot ovat kohdallaan, mutta syytä turvotukseen pitää nyt etsiä, kun pahenee vaan viikko viikolta, vaikka olen yrittänyt elää säännönmukaisesti ja noudattaa kaikkia annettuja ohjeita, jotta turvotus vähenisi. Onko muilla samaa vaivaa?



Itse luulotautisena povasin jo raskausmyrkytystä, mutta kun pissa ja verenpaine on kohdillaan ja olo muutenkin hyvä, eivät nuo neuvolasta käskeneet muuta kun rauhoittua.. Kai se on uskominen. Pikkuinen on kyllä oikea duracellpupu, kun jaksaa temmeltää aika paljon, mutta sehän ei minua haittaa, hyvä vaan kun pitää seuraa miehen ollessa töissä. Siinä sydänääniä mittaillessa sitten huomattiin, että on vaavi jo kääntynytkin ja toivottavasti pysyy kiltisti pää alaspäin ihan synnytykseen asti.



Synnytysasiasta: Minulle kun lapsi on ensimmäinen, niin olen vain vähän miettinyt synnytystä, koska olen tahallani vältellyt aihetta, etten mitään pelkoa saisi. Noh, erehdyinpä sitten lukemaan opuksia ja synnytystarinoita ja siitä se pelko sitten alkoi mieleeni hiipiä. Apua! Ette usko miten monena yönä jo olen unissani ollut synnyttämässä ja kuitenkin kaikki on joka kerta mennyt hyvin(vaihteeksi mukavia unia näiden kaikkien painajaisten keskelle mitä öisin näen!). Nyt pelko synnytyksestä on jäänyt taka-alalle ja siellä sen aion pitääkin. En pelkää ennalta, muuten tulen hupsuksi. Kunpa vaan auttavainen äitini lopettaisi kertoilun siitä miten " ikävästi ne tikkejen langanpäät raastavat arkaa ihoa alapäässä" niin saisin ajatukseni pidettyä kurissa.

Alateitse haluaisin synnytyksen onnistuvan, sillä siitä tokenee paljon helpommin kuin sektiosta ja minua kiinnostaa erityisesti se jakkara-synnytys, onko kellään tietoa asiasta?



Ei ole totta, nyt jo pimenee ulkona, nääh :( Pitäisi lähteä kauppoihin raahautumaan, jos vaikka jotain ostaisi..Miehelle pitäisi keksiä hyvä lahja, mutta kun sen kiinnostuksen kohteena ovat vain autot, niin tehtävä on vaikea. En viitsisi uusia iskunvaimentimiakaan joululahjaksi ostaa!! No kaipa sieltä löytyy jotain.



Ai niin pitää vielä mainita siitä mahatauti epidemiasta joka minuun iski;nyt miehelläni meni viimeyö oksennellessa -raukka parka. Kyllä jo soitinkin tälle vieraalle, joka sen toi ja kiitin kovasti ajattelevaisuudesta. Piti minun kommentoidakin jotain, mutta taas se oma napa ajoi edelle ja unohtui muut asianlaidat :/ Hatarapää taitaa olla minusta tulossa!



Hyvät illanjatkot!



~Henniina rv. 32+0

Kouluhommat siis pulkassa tämän vuoden osalta ja nyt voi hyvällä omatunnolla lorvailla. :)



Loviisa: Minä olen myöskin loppupuolella ja leikkimielisen ennustuksen mukaan vauva syntyisi vasta maaliskuun puolella eli palstaillaan täällä sitten ihan rauhassa. ;) Aika monilla on supistellut jo paljon ja mahatkin alhaalla. Mulla ei ole oikeestaan ollenkaan vielä supisteluja tullut ja maha aivan kiinni kylkiluissa niin, että välillä on oikein tukala olo. Eli voipi olla, että ennustus toteutuu ja pitkäksi menee. Toivon kyllä, ettei menisi, mutta tulkoon ihan omassa aikataulussaan.



Mammutti: Minäkin rohkaisisin synnyttämään alateitse, vaikka untuvikko itse olenkin. Toipuminen on usein kuitenkin nopeampaa alatiesynnytyksestä ja olet selvinnyt jo kahdesta hyvin eli uskot vaan siihen, että hyvin tämä kolmaskin sieltä tulee. Koita jutella asiasta vaikka lääkärin kanssa, jos tuntuu, ettei mieli rauhoitu ja terkan kanssa ei voi puhua.



Itse toivon, että vauva tulisi alateitse. En ole myöskään koskaan ollut sairaalassa enkä haluaisi leikkaukseen joutua, kun tarkoitus olisi alkaa urheilla taas suhteellisen pian synnytyksen jälkeen. Tietysti oman voinnin mukaan, mutta kuitenkin. Ja haluaisin alatiesynnytyksen kaikkine kipuineen ja muineen ainakin kerran kokea. Mutta tällä hetkellä mikään ei viittaa siihen, etteikö näin myös kävisi. Vauva on ollut jo pitkään oikeinpäin enkä usko, että kääntyy enää loppumetreillä väärinpäin, vaikka nyt vielä veivaisikin. Synnytys ei oikeastaan pelota ollenkaan. Uskon, että kroppa hoitaa oman osansa ja että selviän kivun kanssa jotenkin, ainakin puudutusten avulla. Toivon, että homma etenee ikään kuin omalla painollaan. Mutta sepä jää nähtäväksi. :)



Eipä tässä tänään muuta. Lähden koulukaverin luokse vietäämään pikkujoulua, mutta enpä usko, että kovin kauaa jaksan kännisiä katsella. :) Kunhan nyt menen muita moikkaamaan.



Lumisateista viikkoa helmiksille!



Jolanda + koukkis rv 31+2