Väkivalta astui sisään :(

Minulla ei ole kokemusta asiasta, mutta sen verran olen perheväkivaltatapauksia seurannut, että tiedän, ettei tämä kerta jää ainoaksi! On olemassa ainakin Lyömätön linja ja varmasti muitakin avunsaantikanavia. Älä usko miehesi lupaukseen ja jää odottamaan seuraavaa ja taas seuraavaa pahoinpitelyä!

Mustasukkaisuus ja menettämisen pelko ovat erittäin väkeviä tunteita jotka aiheuttavat riippuvuus suhteita. Valitettavasti se ilmenee usein väkivaltana, ilkeilynä ym muodossa. JA valitettavan usein se myös menee pahemmaksi. Ennen kuin se puhkeaa väkivalatan, se kytee kauan sisällä ahdistusta ja katkeruutta kasvattaen -> sitten se viimein purkautuu väkivaltana.

Viina voimistaa tätä tunnetta, ei varsinaisesti kuitenkaan aiheuta sitä. Joten luottamus etteikö selvinpäin mitään tulisi käymään on pakoa todellisuudesta.

Pahimmassa tapauksessa teidän tilanne voi johtaa siihen että kun raskaus on jo pidemmällä, väkivalta kohdistuu sinun mahaan vahingoittaakseen vauvaa. Ja siksi että mies alkaa olemaan mustasukkainen lapselle koska luonnollisesti tunteet ja huomio menevät suuremmalta osin lapselle eikä enää miehelle.

Ainoastaan oikea keino miehesi osoittaa halunsa muutokseen on sillä että hän menee joko terapiaan omista menettämisen peloista, mustasukkaisuudesta ja nyt ilmenneestä väkivaltaisuudesta. Jos hän ei siihen suostu, hän ei selvästikään tarkoita silloin hyvää ja halua muuttua, valitettavasti.



Eli ainoa keino on ulkopuolisen apu, kuten ed. kirjoittajakin mainitsi.

JA toki sinunkin täytyy niin vaatia ja haluta, ihan oman turvallisuutesi tähden ja mahdollisesti tulevan lapsenne tähden.

VAstuuntuntoisena tulevana äitinä tiedät varmasti tämän itsekkin.



Itselläni ei ole henk.koht. kokemusta, työni puolesta sitäkin enemmän.

lyöminen ei jää ainoaksi!! Tulet vielä saamaan useasti selkääsi aivan syyttä. Saat kuulla solvauksia ja haukkuja miten huono äiti olet, miten ruma ja mitätön vaimo olet. Tilanne tuskin helpottuu ajan myötä. Huomaat vuosien kuluessa, että olet lukittuna omaan kotiisi, henkisesti nujerrettu ja saat koko ajan pelätä milloin saat uudestaan selkääsi, joutuuko joku päivä omat lapsesi fyysisen väkivallan kohteeksi. ja kyllä lapset vaistoavat ja näkevät ihan pieninäkin että kotona ei ole hyvä olla.

Ja varaudu, että joku päivä huomaat olevasi yksin lasten kanssa, kun miehesi ei kestänyt lapsia ja lähti toisen naisen matkaan, tämä kun osaa olla viehkeä nainen.



siis pyydän; RAKASTA ITSEÄSI JA TULEVAA LASTASI NIIN PALJON, ETTÄ LÄHDET SUHTEESTA POIS!!! se voi tuntua vaikealta kun rakastaa toista ja niitä viinattomia päiviä, haluaa uskoa lupauksiin ja uskoa, että vaikeuksista selvitään ja tämä on " vain mustasukkaisuutta" joka menee ohi. EI, se tulee pahentumaan.



olen liian läheltä joutunut seuraamaan tälläistä ja toivon todella, että naiset USKALTAISIVAT OTTAA VASTUUN ELÄMÄSTÄÄN JA TULEVAN LAPSEN ELÄMÄSTÄ, LAPSI EI TEE KUOLEELLA ÄIDILLÄ MITÄÄN!!

Itse olen ollut vastaavassa suhteessa..



Meillä kaikki alkoi puolen vuoden seurustelun jälkeen, kun mies kävi vieraissa ja jäi rysän päältä kiinni, niin arvatkaapas kuka siitä sai kärsiä..!!!!

Sitten anteeksi anomiset ja antamiset ja elämä jatkuu..Meni taas puoli vuotta hyvin ja elämä kukoisti..Oltiin muutettu uuteen asuntoon ja minäkin jo neljännellä kuulla raskaana..Kunnes taas kännipäissään sai jotkut raivarit, jostain tosi pienestä (en muista mistä, mutta ei mikään iso juttu ollut)..Se tuhosi lähestulkoon kaiken irtaimiston mitä huushollista löytyi ja riepotteli minua pitkin lattioita, kuin pölyrättiä..Pääsin pakoon ja soitin poliisille..Sillä välin mies oli sammunut..

Taas samat anelut ja anteeksi annot..

Sitten niitä alkoi tulla aina vain useammin..Kerran pojan syntymän jälkeen oltiin oltu viihteellä ja oltiin jo lähdössä kotiin, kun veti herneet taas ja lähti menemään..Mä jäin hölmistyneenä kavereiden kanssa katsoon perään..Menin himaan hetken päästä perässä ja se oli laitettu taas maantasalle..Äijä löytyi sängystä imurinvarren kanssa jonka kanssa se ilmeisesti odotti mua..



Suhteen lopussa näitä tapahtui noin 2-3 kertaa kuukaudessa..Yhtenä kauniina päivänä sanoin, että nyt mulle riitti..Siitä mies asui vielä 4 kk mun asunnossa, kunnes muutti pois..Sinä aikana mä olin päivät kotona pojan kanssa ja lähdin pois kun ukko tuli töistä kotiin ja palasin vasta aamulla, kun se oli lähdössä taas töihin..



Suhteen aikana yritin puhua miehen väkivaltaisesta käyttäytymisestä sen siskolle, joka oli kuin äiti näille pojille (niiden äiti oli kuollut syöpään jo vuosia aiemmin)..Ikinä en saanut vastausta..Olan kohautuksia vain..Otin asian sitten puheeksi miehen isän uuden vaimon ja hänen tyttärensä kanssa, jotka käskivät mun hetimiten heittää ukko pihalle..

Ihan viimeisinä aikoina oltiin miehen serkun häissä, joissa se sielläkin kävi mun päälleni kaikkien nähden..Sisko ei sanonut mitään, mutta kaikki muut olivat heti mun puolellani..



No onneksi sain jostain voimia erota..Ja onneksi erosin sillä nyt mulla on maailman ihanin mies, jonka kanssa vihdoinkin odotellaan yhteistä lasta elokuulle..Ja tietysi mulla on mun 4½-vuotias kullanmuru..

Tilanne on vaikea, tiedän sen ja ymmärrän sen. Olen itse elänyt samassa tilanteessa, suhde kesti väkivallan alkamisen jälkeen vielä puoli vuotta ennenkuin pääsin lähtemään. Se ei ollut helppoa millään lailla.



Kuten joku aiempi kirjoittaja mainitsikin, viina ei tuota väkivaltaista ja ilkeää käyttäytymistä aiheuta, vahvistaa ainoastaan :(



Jos haluat kirjoita ihmeessä sähköpostia, kokemusten vaihtaminen varmasti helpottaa ja auttaa :)



osoitteeni on: luumis@hukassa.com



Voimia!

Välivaltaisten miesten terapiasta on saatu hyviä kokemuksia nykyään, mutta parhain muoto miestä auttamaan on erilaiset miestukiryhmät. Siis joissa on samassa tilanteessa olevia miehiä ja joissa täytyy kertoa kaikki rehellisesti. Tiedän tapauksen, jossa mies on päässyt lyömisestä tällaisen tukiryhmän kautta. Kaikki eivät tietenkään ilmeisesti voi päästä lopullisesti eroon väkivaltaisuudestaan, mutta hei, toivoa on! Tiedän, että esim. perheneuvolat pystyvät auttamaan alkuun ja oikealle tielle terapiaa etsiessä, mutta parempi on itse tämän väkivaltaisen tehdä aloite, koska silloin luottavat enemmän hänen haluunsa oikeasti parantua. Edelliset kirjoittajat neuvoivat lähtemään pois suhteesta, se on yksi vaihtoehto, mutta toisaalta onhan lapsella oikeus isäänsäkin. Tämä on vain ja ainoastaan sinun päätös, että mitä haluat tehdä. Kuuntele sydäntäsi ja tee päätös sen mukaan.

Halusin vain kertoa, että väkivallasta voi parantuakin. Ja puhuminen ennen kaikkea auttaa.

Mulla ei varsinaista kokemusta mut mun ex mies on väkivaltainen ja huomasin sen vasta sit kun erosimme. on vieläkin mua kohtaan vaikka raskaana olen. siis tavaroita lentää mun päälle.



mut anyway...jos uskot että hän voi parantua ja lopettaa lyömisen ja saat luottamuksen takaisin..niin kokeilkaa sit jotain terapiaa tai tukiryhmää tai jotain. jos et usko ja luottamus on menny niin mitä nopemmin pääset suhteesta irti sen parempi. luottamus siihen et se ei lyö enää on tosi tärkeetä. onko se sit hyvä suhde kun joutuu koko ajan kun juo edes yhen saunakaljan tai menee pikku-jouluihin miettii et mitä jos se lyö taas..



Tsemppiä ja teet varmasti oikean ratkaisun. nyt mietit vaan omaa ja (ehkä) tuleva lastasi tulevaisuutta.



my_selene ja Remppa rv16++

Jos on vaikea hyväksyä puolisolle muuta elämää, niin raskausaika on yksi niistä paikoista, jolloin väkivalta alkaa ja lapsen syntymä ei todellakaan lopeta sitä.



Teidän on syytä hankkia apua. Sinun ja miehesi molempien, mutta eri ihmisiltä.



Jos lapsi elää äidin kohdussa ja äiti kokee perheväkivaltaa, vaikuttaa se lapseen haitallisesti alusta lähtien. Väkivaltaa kokeva äiti on stressissä ja tämä nostaa stressihormonia, joka vaikuttaa kohdussa olevaan lapseen haitallisesti. Eli jos syntyessään tällainen lapsi on heikoimmissa asemisssa, kuin sellainen lapsi, joka elää stressittömän äidin kohdussa.