ei oikein enää vauvakuumekkaan....
Nyt pikkuhiljaa tätä omaa olotilaa ruvetaan varmaan jo kutsumaan kiduttamiseksi,vauvaa ollaan nyt yritetty vuoden 07 alkupuoliskolta...ihme kun toivo ja usko ei vielä ole menny,jaksaa vain,tosin välillä se miten se tenava tehdään alulle rupeaa maistumaan puulta,tiedän että toiveissa on monella pikkuinen ja luotan siihen että kyllä se sitten ilmottaa tulostaan kun sitä vähiten odottaa,muttakun miten sitä voi vähiten odottaa kun kokoajan on haave...apteekkari sanoi että hankkikaapa koira,sillä se lapsi tulee...nauroin ja sanoin että jos sitten ihan varmuudeksi perustaisin vaikka kennelin niin ainakin olisi mahdollisuus tulla raskaaksi...kattoo ny mitä sitä keksis..Hyviä kesäjatkoja kaikille odotusta odottaville..ette ole yksin,heh..pää jo hajoaa mutta minkäs teet,elämä on :)
Kommentit (2)
Juu nyt on käyty tohtoreilla jos jonkunnäkösissä tutkimuksissa,seuraavaksi olisi nyt kuukauden päästä alakerran kuvaus,ettei mikään ole yksinkertaisesti vain tukossa,sitten ollaan taas viisaampia...Paikallinen sairaala jossa olen alustavissa tutkimuksissa käyny totesi tuossa reilu puoli vuotta sitten että heidän resurssit lopuvat meidän osalta tähän,eli nyt ollaan jonotettu aikaa yliopistolliseen sairaalaan tammikuusta! ! ! Jos olis hiukankin enemmän rahaa ni mentäisiin yksityiselle,mutta miten kummassa tavallisella pulliaisella on sellasiin rahaa :) Olen ajatullu et sit kun jos joskus testi näyttää plussaa,en oikeastaan tiedä että osaako sitä uskoa,voipahan sit ainakin taaperolle puhua hänen pahimpana teiniaikanaan että jumpe et usko mikä vaiva ja toivo häntä kohtaa on ollut...että äläpä äidillesi nalvaile... Niijoo ku kysäsit että onko jotain lääkitystä,ni ei ole mutta nyt kohta varmaan tulee kun päästään jatkotutkimuksiin,hormonit varmaan pistävät pillereillä päälaelleen ja mies on kotona tyytyväinen :) Muutenkin tulinen luonne ni odotan innolla josjonkinnäkösiä hormonimyrskyjä,mut sithän ne voi pistää täysin lääkkeiden ja hoitojen piikkiin,että nyt vain sattuu hiukan kiukuttamaan..ei toine voi mitään..enpä tiedä..Kaikkea hyvää sulle,toivon ettet ikinä joudu tähän tietämättömyyteen.. Jestas ku tulikin pitkä teksti..
unelma... Ikävä kuulla, että teillä ei ole pariin vuoteen tärppiä tullut. Olette varmaan olleet jo tutkimuksissa ja lääkäreillä käyneet? Oletteko saaneet mitään selville tai onko sinulla lääkitystä? Tällaiset jutut on aina ikäviä, eikä niitä toivois kellekään.
Meistä varmaan jokainen pelkää, että vastaavaa saattuu omalle kohdalle, olipa se pelko kuinka realistinen tai epärealistinen. Ainakin minä pelkään. Mutta mahtavaa kuulla, että sinä jaksat kaikesta huolimatta yrittää ja olla positiivinen. Jaksaa itsekin uskoa, että jos vastaava osuu omalle kohdalle, sitä sitten kansa jaksaa uskoa ja luottaa siihen plussaan. Meillä ei yritystä ole vielä takana kuin keväästä ja nyt on menossa yk5, mutta ainahan se mietityttää.
Onnea kuitenkin vielä yritykseen ja ihana asenne sinulla! Jaksamista myöskin.