ROIKKUVA IHONI - TV-viihteen äärirajoilla
Olen sen sukupolven kasvatti, jonka nuoruudessa oli kaksi TV-kanavaa jotka lähettivät pääsääntöisesti hyvää ohjelmaa. Nyt kanavia on satoja ja tarjonta on kaikkea mahdollista laidasta laitaan.
Suomalaiset ilmaiskanavat ovat erityisesti panostaneet ns. kolmen euron TV-sarjoihin, sellaisiin höpöpaskarealitysarjoihin joita ostetaan Jenkkilästä nakkirahoilla, ja dokumentteihn, joita katsoessa ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
Onko nyt pohjakosketus saavutettu, kun TV5 esittää ohjelman "Roikkuva ihoni"? Vieläkö voi alemmas vajota? Olen vilkaissut lyhyesti useitakin eri roskaohjelmia, joten tiedän, mistä puhun. Alusta loppuun en ole yhtään niistä katsonut. Yleensä on pitänyt mennä oksentamaan jo viiden minuutin jälkeen.
Ja kyllä, minä tiedän: siinä kaukosäätimessä on se nappi, josta telkkarin voi sammuttaa! Juuri täsmälleen niin minä teenkin!
Rooman valtakunta rappeutui leipään ja sirkushuveihin. Suomen valtakunta rappeutuu samasta syystä.
"Merkittävän painonpudotuksen jälkeen jää usein ylimääräistä, roikkuvaa ihoa muistoksi menneistä kiloista. Brittidokumentissa kolme painonpudottajaa kertoo, miten he aikovat päästä eroon liiallisesta ihostaan. Lähes 140 kiloa laihtunut Pauline tuntee olevansa roikkuvan vatsanahkansa vankina. (My Baggy Body, dokumentti, Iso-Britannia, 2013)"
Kommentit (2)
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 16:34"]
Ottamatta sen enempää kantaa näiden ohjelmien laatuun tai sensaatiohakuiseen ja tirkistelevään kerrontatyyliin, mielestäni tällaiset "paskadokkarit" ovat erittäin kiehtovia juuri siksi, että ne peilaavat nykyisen länsimaisen kulutusyhteiskunnan kummallisuuksia. Erityisesti koko ajan lisääntyvä tarve iholeikkauksille on todella hämmentävä ilmiö: mitä se kertoo tämän hetken kauneusihanteista, elintasosta tai vaikkapa kulttuurillisista ja yhteiskunnallisista arvoista, kun ihmiset lihovat ja laihtuvat NIIN VALTAVIA MÄÄRIÄ, että osa kropasta pitää leikata pois?
[/quote]
Ne peilaavat rappioyhteiskunnan sairaita arvoja ja sekaisin olevaa yhteiskuntaa. Jos yhteiskunnan peili näyttää omituista kuvaa, vika ei ole peilissä vaan yhteiskunnassa.
Ottamatta sen enempää kantaa näiden ohjelmien laatuun tai sensaatiohakuiseen ja tirkistelevään kerrontatyyliin, mielestäni tällaiset "paskadokkarit" ovat erittäin kiehtovia juuri siksi, että ne peilaavat nykyisen länsimaisen kulutusyhteiskunnan kummallisuuksia. Erityisesti koko ajan lisääntyvä tarve iholeikkauksille on todella hämmentävä ilmiö: mitä se kertoo tämän hetken kauneusihanteista, elintasosta tai vaikkapa kulttuurillisista ja yhteiskunnallisista arvoista, kun ihmiset lihovat ja laihtuvat NIIN VALTAVIA MÄÄRIÄ, että osa kropasta pitää leikata pois?