Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Anoppi valehtelee, kerronko miehelleni siitä?
30.11.2013 |
Sellaista salakähmäisyyttä ja peittelyä olen havainnut aiemminkin, mutta nyt sain anopin kiinni valehtelusta. Siis valehteli aivan mitättömästä asiasta, josta ei olisi edes ollut syytä valehdella. Mutta vähän eri valossa näyttäytyy nyt vuosienkin takaiset outoudet, samoja ilmeitä ja eleitä on nähty aiemminkin kuin nyt valehdellessaan. Appi myhäilee hiljaa, antaa vaimonsa valehdella - ei korjaa, mutta ei toisaalta itse aktiivisesti osallistu.
Ongelma onkin nyt siinä, että kerronko miehelleni että hänen äitinsä valehtelee. Vai annanko asian olla ihan omana tietonani.
Melkoinen myllerrys omassa mielessäni käy. Minä en ymmärrä, miksi anoppi toimii kuten toimii. Luottamus häneen on nyt nolla, kertakaikkiaan. Tajuan hänen vuosien varrella onkineen kauttani tietoja ja kääntäneen puheen minua vastaan. Minä puhuin luottamuksella ihmiselle, jota arvostin! Kysyin neuvoja ja sainkin niitä, mutta myös pilkallisuutta selän takana.
Työskentelemme samalla alalla, oikeastaan "saman firman itsenäisinä alihankkijoina". Anoppi toki tehnyt tätä työtä kolmekymmentä vuotta, minä vasta muutaman. Anoppi on onneksi hiljalleen jäämässä eläkkeelle, siirtänyt vastuuta eteenpäin lapsilleen. Mutta minä siis olenkin hänelle kilpailija, en saman perheen jäsen. Ja minä luotin, kun anoppi antoi ymmärtää milloin mitäkin.
No, minulla on kuitenkin asiat hyvin. Emme ole riippuvaisia appivanhemmista. Olen kiitollinen siitä, että löysin oman paikkani heidän jalanjälkiään osittain seuraten, ottamalla mallia. Harmi, että anopin silmissä olen tainnut olla iljettävä loinen. Sain kuitenkin hyvän idun heistä, opiskelin alaa ja aloitin ihan muulla työnantajalla omat hommani. Sain vain pikkukeikkoja, mutta pärjäsin jo siinä. Lopulta puolivahingossa tulin kysyneeksi samalta firmalta isompaa työtä hoitooni, kerroin mitä olin muualla tehnnyt ja mitä ajattelin heidän firmastaan ja tavastaan teettää työtä - ja sain ensin yhden osan hoitooni ja sitten lisääkin. Anoppi aina antoi ymmärtää, että hänen työnantajallaan ei ole enää tarjota työtä tähän suuntaan Suomea.
Anoppi on ehkä jo tuolloin joutunut aika lailla korjaamaan omia puheitaan, koska syvää hämmennystä on nähty ihmisten kasvoilla kun on tajuttu että minäkin olen olemassa - eri nimellä mutta silti samaa perhettä.
Kommentit (24)
Miksi kertoisit asiasta miehellesi? Vai kerrotko koko ajan puolisolle, että lehdessä valehdeltiin, kaupan kassa valehteli (toivotti hyvää päivänjatkoa, vaikka päivän alku jo ollut paska), lapset valehteli (väittivät leikkivänsä kiltisti), automyyjä valehteli (päästöt ihan muuta kuin piti) jne.
Minusta sinä olet tässä kuviossa se, jonka psyykelääkitys ei nyt ole ihan ajantasainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Referointi:
Anoppi jäi kiinni valehtelusta, mutta ei tajunnut jääneensä minulle kiinni. Kerronko miehelleni vai en?
Anopilla ja minulla on sama työntilaaja, joten valehtulu liittyy myös työhöni. Mieheni ei tee samaa työtä, on ihan eri alalla.
ap
Voit kertoa mutta on syytä olla faktoja johon nojata. Ei kukaan helposti usko että äitinsä on valehtelija. Kertominen asiallisesti ilman tunteenpurkauksia.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 16:19"]
Miksi kertoisit asiasta miehellesi? Vai kerrotko koko ajan puolisolle, että lehdessä valehdeltiin, kaupan kassa valehteli (toivotti hyvää päivänjatkoa, vaikka päivän alku jo ollut paska), lapset valehteli (väittivät leikkivänsä kiltisti), automyyjä valehteli (päästöt ihan muuta kuin piti) jne.
Minusta sinä olet tässä kuviossa se, jonka psyykelääkitys ei nyt ole ihan ajantasainen.
[/quote]
Ihminen, johon olen luottanut myös työasioissa, valehteli minulle. Ja sinusta minä tarvitsisin lääkityksen :D
Minä kertoisin mutten tekisi asiasta liian isoa numeroa. Parempi unohtaa tuollaiset ja olla vain vähemmän tekemisissä.
Todennäköisesti miehesi tietää jo millainen äitinsä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitin pitkän ja pohdiskelevan viestin mutta helkutti, sanotaan nyt sama asia suoraan ja lyhyesti: anoppisi on narsisti. Narsistit eivät ajattele ikinä kuuluvansa mihinkään perheeseen tai olevansa osa jotakin suurempaa tai tekevänsä jotain toisten hyväksi. He pelaavat yksin omassa joukkueessaan kaikkia muita vastaan. Anoppisi otti vastaan kaiken sinun ystävyytesi ja käytti sitä hyväkseen. Ole varovainen.
En ymmärrä mikset voisi kertoa miehellesi jos susta siltä tuntuu. Ei kai sun tarttea anoppia alkaa suojelemaan? Tai miestäsi totuudelta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kerrot miehellesi, älä suorilta leimaa anoppiasi valehtelijaksi, vaan hämmästele miehellesi: "Mitenhän tässä pitäisi suhtautua, kun äitisi kertoi tämmöistä. Minä kun olen vähän eri mieltä. Miten sinä suhtautuisit tähän?" Eli anna miehesi päättää, miten hän asiaan suhtautuu. Vai onko jutuissa kysymys jostain liikesalaisuuksista, joita ei voi miehellesi paljastaa?
En kuvailisi anoppiani narsistiksi. Hänellä on suuri perhe ja paljon ihmisiä, joista välittää. Minuun sattuu se, että nyt tajuan että MINÄ en kuulu hänen perheeseensä. Vain lapset jotka ITSE tekevät tätä samaa työtä, kuuluvat puolisoineen. Mutta minä, jonka puoliso (ja hänen lapsensa) ei tee tee samaa työtä, olenkin kilpailija. Ja tajuan nyt olleeni kilpailija kaikki nämä vuodet.
Mutta juu, ajattelin kyllä kertoa miehelleni. Jos en kerro, pimitän mieheltäni jotain sellaista mitä en itse haluaisi hänen pimittävän minulta. Jos siis oma äitini olisi valehdellut miehelleni, niin tahtoisin että mies kertoo sen minulle. Me olemme kuitenkin nykyisellään se tiiviimpi pari, suhteet vanhempiin eivät ole niin tiiviit kuin meidän välimme.
Mieheni on fiksu ja jo aikanaan omalla alavalinnallaan ottanut etäisyyttä vanhempiinsa. Hänellä on oma vastuullinen työnsä, jossa hän pärjää vallan mainiosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 16:29"]
Jos kerrot miehellesi, älä suorilta leimaa anoppiasi valehtelijaksi, vaan hämmästele miehellesi: "Mitenhän tässä pitäisi suhtautua, kun äitisi kertoi tämmöistä. Minä kun olen vähän eri mieltä. Miten sinä suhtautuisit tähän?" Eli anna miehesi päättää, miten hän asiaan suhtautuu. Vai onko jutuissa kysymys jostain liikesalaisuuksista, joita ei voi miehellesi paljastaa?
[/quote]
Näin anopin kaupungilla hoitamassa työasioita. Hän sanoi jutustellessamme olleensa tuohon aikaan jossain ihan muualla tuohon aikaan. Kyse ei siis ole mielipiteestä, vaan sittä että hän halusi salata minulta ollensa neuvottelemassa.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 17:11"]
Tupperware?
[/quote]
ei mitään kippokauppaa ;)
ap
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 17:12"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 17:11"]
Tupperware?
[/quote]
ei mitään kippokauppaa ;)
ap
[/quote] Mun tuloni on nykyisellään n. 5000 e/kk. Anopilla enemmän, myös miehen sisaruksilla puolisoineen - uskoisin ainakin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma mieheni ei halua nähdä äidissään mitään vikaa, ja epäilen että tämä ominaisuus osaattaa olla useammassakin miehessä.
Joten en ehkä aloittaisi keskustelua sanoilla, äitisi on valehtelija. Ehkä ymmärsinköhän äitiäsi oikein kun hän sanoi...
Minulle tulee tästä hieman vaikutelma, että puhutaan puhtaasti työstä, bisneksestä jos näin voi sanoa. Eikö tällöin ole ymmärrettävää, että anoppi ei voi olla täysin rehellinen työasioissa miniälleen jos he ovat toistensa kilpailijoita?
Onko siis niin, että joku ap:n saavuttama asia työrintamalla on suoraan pois anopin palkkapussista ja toisinpäin? Voiko tällaisessa tilanteessa lojaaliutta perheen sisällä edes odottaa, jos pelkästään miniä on kilpailijan puolella ja muu alalla työskentelevä perhe samassa firmassa?
Ja jos kyse tosiaan on pelkästään työasiasta ja yritysten välisestä kilpailutilanteesta perheen sisällä, asiahan ei varsinaisesti kuulu miehelle lainkaan. Siitä voi toki kertoa, mutta asia ei ole kovin raskauttava jos valehtelu rajoittuu tähän kilpailutilanteeseen samalla alalla.
Eli sinä toimit oman yrityksesi kautta, anopilla on oma firma, jossa muut lapset töissä, mutta ei sun mies? Olette samalla alalla, samalle toimeksiantajalle teette duunia...? Ja sä ihmettelet, että anoppi kokee sut kilpailijaksi? Sitähän sä olet!
Mitä hyötyä miehelle kertomisesta olisi? Kyllä hän varmasti äitinsä jo tuntee mutta tuollaisen asian vatvomisesta tulee vain turhaa pahaa mieltä.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 17:41"]
Eli sinä toimit oman yrityksesi kautta, anopilla on oma firma, jossa muut lapset töissä, mutta ei sun mies? Olette samalla alalla, samalle toimeksiantajalle teette duunia...? Ja sä ihmettelet, että anoppi kokee sut kilpailijaksi? Sitähän sä olet!
[/quote]
Ei, vaan sekä anoppi että appi, kuten kaikki muutkin lapset ja minä teemme työtä ihan samalle firmalle, pääosin. Meillä jokaisella on myös omia sivupolkujamme muille työntilaajille. Ja meillä jokaisella on ihan oma toiminimemme/yrityksemme. Minä olen kuvitellut olevani ihan samalla tavalla tässä perheessä, mutta en vain ole.
Mun mies on ihan tavallisessa palkkatyössä, ihan eri alan jutuissa. Tai no, esimiesasemassa, mutta alalla ei ole mitään tekemistä meidän muiden töiden kanssa.
Kerroin muuten tässä välissä miehelleni, mitä oli tapahtunut. Hän hymyili ja totesi että: "Kappas vaan, Pirre alkaa vanheta. Se ei tajua, että muillekin kertyy kokemusta ja ne alkaa osata havainnoimaan asioita." Tuli tosi hyvä mieli siitä, että kerroin tapahtuneesta. Ensinnäkin, mies käytti äidistään omaa lempinimeään, jota käyttää silloin kun äidin hommat ärsyttää - kun esim. saa kutsun edustuskekkereille eikä ole mitään (teko)syytä olla menemättä niille. Toisekseen, hän kehui minua siitä, että osaan ja uskallan tehdä omia ratkaisujani ja päätelmiäni.
Siihen, että juuri minä ja mieheni olemme liittomme solmineet, on vahvat syynsä <3
Alue: Aihe vapaa
Mä en oikeen saanut tosta mitään irti.