Lue keskustelun säännöt.
Olenko toiminut oikein vai väärin ystävieni suhteen?
02.01.2007 |
Minulla on muutama vanha hyvä ystävä, jotka olen tuntenut pitkään ja joiden kanssa on jaettu iloa ja surua. Olen heidän kanssaan ihan hyvissä väleissä, he ovat ihania jaa mukavia, mutta en enää juurikaan pidä yhteyttä heihin. Ennen kutsuin heidän perheitään aktiivisesti meille ja järjestin jos jonkinlaisia kemuja. He tulevat mielellään, kun joku laittaa kaiken valmiiksi, mutta eivät itse koskaan kutsu ketään heille. En ole käynyt heidän kodeissaan ainakaan yli viiteen vuoteen. En enää juurikaan soittele ja pyydä heitä minnekään, kun heiltä ei tule mitään vastakaikua. Välillä tavataan vaikka jossain lasten vanhempainillassa, ja kun kyselevät kuulumisia ja kerron mitä olen tehnyt joidenkin muiden ystävien kanssa, he tuntuvat loukkaantuvan asiasta tai suhtautuvat jotenkin ihmetellen siihen, että olen käynyt vaikka jossakin konsertissa jonkun muun kanssa, enkä pyytänyt heitä.
Kommentit (5)
Samat kaverit edelleen odottavat minun kutsuvan, kyydittävän, järjestävän... Mutta minä en viitsi järjestää heille mitään, tuntuu nykyään niin hyväksi käytöltä heidän osaltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta jos yhteydenpito on harventunut aiemmista ajoista, niin on aivan luonnollista, että ystäväsi miettivät, että eivätkö he enää ole sinulle yhtä tärkeitä kuin ennen. Ja se miettiminen voi herättää arvailuja ystävyystilanteesta ja tunteita, jotka taas ilmenevät vaikkapa ihmettelynä, että oletko tosiaan ehtinyt jonkun toisen kanssa konserttiin. Ehkä he ovat arvailleet, että sinulla on nykyään niin kiireistä, ettet ehdi edes heitä enää kutsumaan kylään puhumattakaan, että ehtisit konserttiin käymään.
nykyisin he eivät käy juuri missään, pyörittävät vain omaa arkeaan, ja ovat sitten hämmästyneitä, että itse elän samoin kuin ennen, mutta olen hankkinut uusia ystäviä, kun olen luopunut yksipuolisesta yhteydenpidosta yritettyäni sitä vuosia. ap
sitten tapaamiset alkoivat harventua, ja viimeisen viiden vuoden aikana ovat ehkä käyneet meillä jonkun viitisen kertaa, meitä ei ole heille kutsuttu. Pitkään kyllä puhuivat, että kun muuttavat, kutsuvat meidän uuteen kotiinsa. Muutosta on nyt ainakin se viisi vuotta, eikä kutsua ole kuulunut. ap
Pidittelkö yhteyttä muuten kuin niiden kemujen avulla? Jospa ystävilläsi oli alemmuuskompleksi sun kemujen suhteen, ts. kynnys kutsua sinut kotiinsa oli korkea siksi, että heistä tuntuui että olisi pitänyt olla yhtä mahtavat kemut? Entä kaikki tavallinen, arkipäiväinen yhteydenpito, soittelitteko muuten vain, kävittekö yhdessä kaupungilla tms?