Lue keskustelun säännöt.
ahdistaa kamalasti se toissa päivänä kanavaan hukkunut poika.
29.11.2013 |
Miten ihmeessä voi tuntua niin pahalta pojan ja hänen perheensä puolesta, vaikka ovat täysin tuntemattomia...
Esim edellisellä viikolla riiassa tapahtunut kauppakeskuksen romahtaminen ei tuntunut oikeastaan missään, vaikka siellä kuoli kymmeniä ihmisiä.
Oma poikani täytty muutama päivä sitten 7v ja pakko oli sinä iltana halailla poikaa useaan otteeseen :(
Kommentit (5)
joo, täällä myös sama juttu. Eipä tullut uni illalla kovin helposti kun poika pyöri mielessäni :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samalla tavalla kuin se viime talven lumiluolaan kuollut poika, ahdistaa.
Voimia läheisille.
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 17:40"]
Samalla tavalla kuin se viime talven lumiluolaan kuollut poika, ahdistaa.
Voimia läheisille.
[/quote]
Muakin ahdistaa se vieläkin! =(
Ihan kamalaa, miten ihmeessä vanhemmat kestävät noin kamalan kuoleman?
Ei pysty edes ajattelemaan ahdistumatta, että omalle lapselle sattuisi jotain kamalaa :(
Sama täällä ja aina ahdistaa noi lasten onnettomuudet. Pojat on tuollaisia uhkarohkeita tutkijoita. Oma poikani ui kilpaa ja aikoinaan aloitti harrastuksensa koska halusin hänen uivat hyvin, kuin asutaan järven vieressä. Tosi kylmästä vedestä ei pelastu edes hyvin uiva lapsi ja vaatteet painaa paljon, kun ne kastuu. Aikanakin pojan harrastus pitää hänet kaukana vedestä, kun ei kiinnosta vesi,kun siellä uiskentelee monta kertaa viikossa.