Miksi lapsi ei tottele mitään?

Siis konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa. Ei siis tarvi olla mikää " erityislapsi" , jotta KELTON palveluita voisi käyttää. Hänellä voisi olla hyviä ihan käytännön vinkkejä sekää kotiin että päiväkotiin.



Ja vielä neuvolan terkkareista; ei heiltä voi tosiaan odottaa että kaiken poikkeavan huomaisivat. Meillä on 7 v -asperger-poika, joka suorastaan rakastaa lääkärissä käyntejä ja neuvoloita, joissa saa yhden tädin kaiken huomion ja tehdä kivoja juttuja - joten ei olisi neuvolan " seuloissa" ikinä jäänyt kiinni.

Voi kunpa osaisin sinua auttaa, itsekin ihan loppu tämän asian kanssa.

Annat kovin niukasti tietoja, siksi joudun arvailemaan. Tässä nyt kuitenkin muutamia vaihtoehtoja:



- Koska ongelma on sama myös päiväkodissa ja on kestänyt vuosia, oletan, ettei teillä ole mitään ns. ilmeistä kasvatuksellista ongelmaa tai puutetta. Eli lapsellanne ei ole liikaa tai liian vähän rajoja eikä niihin suhtauduta lepsuillen? Sitähän minäkin. Siksi oletan, että kyse on jostakin muusta.



- Olet kaiketi tietoinen, että osa neurologisista ongelmista ilmenee noin? Et kerro tarkemmin, miten lapsesi on kiukkuinen ja tottelematon, mutta esim. adhd aiheuttaa häiläämistä ja lyhytmuistisuutta. Autismin kirjoon kuuluu ylenpalttista omaehtoisuutta toiminnassa ja sitä, että pienetkin lapsen tahdon rikkomiset aiheuttavat kovaa protestointia. Monet kielenkehityksen häiriöt aiheuttavat tuollaisia reaktioita myös: lapsi ei yksinkertaisesti ymmärrä monimutkaisempia ohjeita ja kieltoja.

Ensinalkuun tuollaiset vaihtoehdot tuntuvat ehkä sinusta mahdottomilta, mutta kannattaa jutella rakentavasti ja avoimin mielin päiväkodin hoitajien kanssa asiasta ja kysyä ehkäpä aikaa neuvolan psykologille. Hän osaa arvioida, onko lapsellasi ehkäpä taustalla jotakin sellaista perusongelmaa, joka aiheuttaa tuota " kovakorvaisuutta" . Jos ei ole, hän osaa antaa sinulle joka tapauksessa hyviä vinkkejä siitä, miten pärjätä aiempaa paremmin tiukkatahtoisen lapsen kanssa.



- " Normaalienkin" lasten peruspersoonallisuuskin vaihtelee kovasti. Aivan kuten meidän aikuistenkin! Osa on temperamenttisempia ja lujatahtoisempia kuin toiset. Suosittelen lämpimästi vaikkapa Liisa Keltinkangas-Järvisen kirjaa Temperamentti. Siinä kerrotaan juuri ns. vaativien lasten kasvattamisen haasteista ja keinoista.

Hän sanoi lasta todella hankalaksi enkä halunnut sitten enää mennä sinne uudelleen, koska mielestäni psykologin ei pitäisi analysoida noin lasta lapsen itsensä kuullen. Lapsi on hyvin kehittynyt ja kielellisesti lahjakas. Käskyjä hän ei vaan tunnu kuulevan tai kuuntelevan. Ja kaiken tekee aina oman päänsä mukaan.



ap

Tottelee vain, jos tosi kovasti uhkaa tai kiristää jollain. :/

Olen samaa mieltä, että lapsen kuullen ei tuollaisia pidä laukoa. Mitä tulee kielelliseen kehitykseen, niin mm. aspergerin syndroomassa lapset ovat yleensä kielellisesti normaaleja, älyllisesti erittäinkin päteviä - mutta sosiaalisilta taidoiltaan heikkoja. Ja erittäin omaehtoisia toiminnassaan. Googleta lisää, jos kuulostaa mielenkiintoiselta.



Korostan, että en ole nyt lastasi netitse diagnosoimassa. Mutta jos tosiaan psykologikin on tuollaisia mennyt tokaisemaan, niin jotakin luulisi olevan sitten erityisempää kyseessä. Asiaa kannattaa selvittää jo lapsenkin vuoksi: jos hänet leimataan jo nyt vaikeaksi tapaukseksi, se ei häntä auta tai kehitä.

Mulle on noi syndroomat yms. jotensakin tuttuja työn puolesta, mutta jotenkin en vaan näe tytössä niitä piirteitä. Toisaalta ehkä en haluakaan nähdä. Täytyy ottaa puheeksi, kun meillä on kohta neuvolakin.



Kiristys ja uhkailu ovat ainoat keinot, jotka tuntuvat saavan tytön edes vähän tottelemaan meilläkin.



ap

Toisaalta, tytöllä on toisinaan myös hyviä kausia, jolloin on ihan kilttikin.



Neuvolan terveydenhoitajan mukaan tyttö on ihan normaali, tempperamenttinen lapsi...



T: 5

jättää muut uhkaukset ja rangaistukset pois. Kerran sanot että nyt jos ei lopu niin menet arestituoliin ja todellakin laitat sinne jos ei usko. Siinä istutaan 1min per ikävuosi, jos lähtee kesken pois kannat takaisin ja aika alkaa alusta.

Kotona en ole sitä kokeillut, koska meillä on niin pieni asunto, ettei ole oikein paikkaa, johon tuolin sijoittaisi niin, että siitä tulisi aresti. Telkkarin edessä kun istuu ihan mielellään...



ap

Neuvolalla ei välttämättä ole värkkejä diagnosoida koko asiaa, koska he törmäävät kovin vähän esimerkiksi juuri as-lapsiin. Jos pitävät aiheellisena, kannattaa pyytää lähete keskussairaalatasolle, jossa neurologeilla on jo aivan toisen tason kokemuspohja.



Toinen juttu sitten on, mitä " hyötyä" on tutkimuksista. Minusta niistä ON hyötyä jo siksi, että ne lisäävät lapsen tuntemusta ja kykyä vastata hänen erityistarpeisiinsa, mikäli sellaisia on. PLUS että niiden kautta voi hakea lapselle tukitoimia päiväkodissa, esimerkiksi paikkaa kahden tai kolmen lapsen paikalla tai avustajaa (ryhmäkohtaista tai henkilökohtaista), mikä on päiväkodinkin intressissä mitä suurimmassa määrin.



Voimia, tuo epätietoisuus on aina pahinta!



Ja tosiaan, kannattaa lukea kirjoja lasten temperamenttieroista. Voi olla, että lapsesi vain on tosiaan lujatahtoisempi kuin lapset keskimäärin. Se on rasittavaa vanhemmille, mutta toisaalta voi palkitakin sitten aikanaan, jos lapsesta kasvaa siitä huolimatta sosiaalinen ja yhteistyökykyinen.

ja varmasti teillä on esim eteinen mihin tuolin voi laittaa. meillä se on keittiössä.



olinkohan 9

aikuisethan päättää, millon sitä katsotaan.

vaan keittokomero. Asutaan toistaiseksi tosi ahtaasti tytön kanssa ja katsellaan uutta asuntoa. Niin ei siis asuta lapsen isän kanssa yhdessä.



ap

pääasia kai on ettei siinä sitten leikitä eikä rupatella joutavia, ei neuvotella ym, pois saa lähteä kun on 4min täynnä ja sinä annat luvan. Muista selittää aluksi lapselle, miksi siihen joutui.



Minusta vähän kuulostaa, että tarvitsee johdonmukaisempaa kasvatusta.