Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

"Kerta sä oot kotona päivät, niin sullahan on hyvin aikaa" ARGH!

Vierailija
12.11.2013 |

Siis mikä olettamus se on, että kotiäidillä on päivät AIKAA selvitellä asioita, soitella ja varailla?!

 

Kyllä mulla on kädet täynnä noiden lasten ja meteli on sen verran kova, että ei siinä rauhassa mitään puheluita soitella jne.

 

 

Kommentit (18)

Vierailija
1/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Totta!

Vierailija
2/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Totta!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten kauhean kovaa meteliä ne pitää tunnista toiseen, jos päivän aikana ei voi puhua puhelimessa? Kuinka suuri lapsilaumasi on?

 

Toinen kotiäiti

Vierailija
4/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi ne lapset pitää meteliä? Kun kerran olet kotona niin kannattaisiko keskittyä kasvattamiseen? Oletan ettei kukaan tietoisesti halua opettaa lapsiaan kiljumaan koko ajan. Toki meitä on moneen junaan.

 

Eiköhän ne sunkin lapset joko nuku päikkärit jossain vaiheessa päivää tai sitten ole sen verran isoja, etteivät nuku unia mutta osaavat olla hetken ihan ilman äippää.

 

Henk.koht. en ymmärrä näitä "on niin kiire lasten kanssa, ei pysty mihinkään". Toki olen vain reppana yhden lapsen äiti, mutta viikonloppuisin meillä on miehen lapset, jolloin talossa on kolme alle kouluikäistä. Osallistun lastenhoitoon yhtä paljon kuin mieskin (ellen jopa enemmän) ja silti kykenen tekemään asioita. Lisäksi hoidan viikottain kaverini kahta 1-vuotiasta. Siinä on jo aika kädet täynnä mutta harvalla nyt on kuitenkaan kaksosia.

Vierailija
5/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No mutta, on toi silti ärsyttävää. Tietty jos nimenomaan puhelimessa puhumisesta päiväsaikaan on kysymys, niin onnistuu kotiäidiltä helpommin kuin työssäkäyvältä, mutta kyllä muuten väitän, että lapsettomalla töissäkäyvällä on enemmän luppoaikaa kuin mulla, joka olen kotona kolmen alle kouluikäisen kanssa.

Vierailija
6/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

no kyllä mä ainakin nyt ehdin jotain puheluita hoitaa 3 lapsen hoidon lomassa, ja usein teenkin niin. kyllä lapsillekin voi kertoa että äiti on nyt puhelimessa, ole hyvä ja odota. vauvaikäistenkin kanssa varmaan nyt joku tauko löytyy?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi kuule, itse kaiholla muistelen kotiäiti vuosia. Nyt töiden lisäksi on hoidettava kaikki ne kotityöt,lasten kanssa puuhailut kun päivän mittaa ei enää voi kun töissä/tarhassa ollaan niin lasten ikävä kasaantuu iltoihin. Pitäs hoitaa kaikki juoksevat asiat,ruuan laitot jne jne mitä nyt kaikki tietää. Ja minä hoidan vielä yksin. Tosiaan,mua kyllä ärsyttää yksi kaverini joka työttömänä ja lapsi hoidossa päivät pitkät ja valittaa kuinka on väsynyt (shoppailemisesta puheistaan päätellen ;) ) ja että kun illalla ei mitään ehdi kun on ruuan laitot yms..tekis mieli kysyä suoraan että mitä sä nainen teet päivällä kun lapsi on hoidossa sen 6-8h? SE on sun TYÖAIKAASI siellä kotona,siivoa silloin,hoida asiat jne.

Vierailija
8/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 21:10"]

Miten kauhean kovaa meteliä ne pitää tunnista toiseen, jos päivän aikana ei voi puhua puhelimessa? Kuinka suuri lapsilaumasi on?

 

Toinen kotiäiti

[/quote]

 

samaa ihmettelin minäkin... Ruhtinaallisesti enemmän aikaa oli kaikkeen kun oli kotiäitinä, kun töihin palaamisen jälkeen. Työaikana (8-16) ei omia puheluita soiteta ollenkaan. Paitsi 1/2 tunnin ruokkiksen aikana..

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kai tämä on joku käänteinen provo, jossa on tarkoitus saada kotiäidit luettelemaan miten paljon päivässä on taukoja ja miten koko kotiäitys onkin itse asiassa pelkkää laiskottelua.

 

Olen niin kyllästynyt tähän palstaan.

Vierailija
10/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla vauva oli aikanaan todella itkuinen, joten vaati jatkuvasti kanniskelua ja silti saattoi parkua kurkku suorana vaikka kuinka pitkään. Vähän oli hankalaa soitella minnekään. Isompana oli sitten ensin sellainen viipottaja, että pakko oli mennä koko ajan perässä, ettei loukkaa itseään ja/tai hajota mitään. Kun siitä tokeni, alkoi aina puhelimessa ollessani jatkuva kysely mitä, kuka, mittä on, mikti, äiti mitä tä tanoit jne. Ihan mahdotonta tajuta, että äiti puhuu puhelimessa, oletko hetken hiljaa. (Jopa nyt isompana kun tajuaa, silti kummasti tulee juuri lyhyenkin puhelun aikana asiaa tai ei malta olla kyselemättä kesken puhelun, mitä äiti höpöttää.)

 

Hoidin ja hoidan yhä kaikki asiat (jos olen kotona) mieluummin maililla tai chatissa, kun niissä toinen pää ei häiriinny ollenkaan yhtä pahasti, jos tulee keskeytys. (Tai edes huomaa.) Eikä lapsikaan tule niin helposti huomionkipeäksi vaan malttaa paljon paremmin odottaa, kun äiti kirjoittaa tämän loppuun.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä ne pikkulapset joskus nukkuukin,silloin voi soitella.Tai silloin vaikka kun vauva on tissillä ja muut voi laittaa katsomaan telkkaria tms.Ratkaisu kyllä löytyy jos on ns.pakko

Vierailija
12/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minullakin oli tosi nopeat viipottajalapset mutta järjestin kodin niin että vaaranpaikkoja ei ollut. Elämästä voi tehdä helpompaakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuka sua vaatii soittamaan ja hoitamaan, ja mitä asioita? Kyllähän nyt muutaman puhelun johonkin Kelaan tai hammaslääkäriin nyt hoitaa ihan varmasti. Vauva nukkuu ja isommat voi katsoa vaikka piirrettyjä sen aikaa, jos eivät osaa huutamatta olla?!

 

Kun olin lasten kanssa kotona, tein samalla töitä, myin kotikutsuilla vaatteita. Ilta-aikaa eli perheen yhteistä aikaa meni ihan riittävästi itse kutsuihin, joten päiväsaikaan todellakin hoidin lasten ja kodin ohella muita tähän liittyviä asioita, kuten puheluita. Harva se päivä oli joku puhelu soitettavana, seuraavat kutstu sopimatta tai varmistussoitto illan emännälle. Hoidin myös tavaran tilauksen, lähetyksen purkamisen ja pussituksen tilausten mukaan, kirjanpidon jne. Ai niin, tilaukset toimitin myös iltaisin, kun mies oli kotona lasten kanssa.

 

Mutta siis jos sinulla on vain jotain tällaisia pari kertaa vuodessa tapahtuvia pankki- tai hammaslääkärisoittoja, ihmettelen minäkin mikä siinä on vaikeaa...

Vierailija
14/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kasvatuskysymyksiä. Mieheni 5v ei edelleenkään anna mieheni puhua puhelimessa, vaan hölisee koko ajan väliin. Ja mieshän vastaa lapselle. En enää suostu puhumaan mieheni kanssa puhelimessa jos hän on lapsen kanssa, koska en jaksa odotella ja kuunnella kun mies läpättää lapselle jotain. Älytöntä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 21:32"]

Kyllä ne pikkulapset joskus nukkuukin,silloin voi soitella.Tai silloin vaikka kun vauva on tissillä ja muut voi laittaa katsomaan telkkaria tms.Ratkaisu kyllä löytyy jos on ns.pakko

[/quote]

 

Etkö tiedä ettei av-mamman lapsilla on vain kaksi ääripäätä? Toiset huutavat ja valvovat 24/7, toiset taas nukkuvat kaksikuisista asti täysiä öitä eivätkä vaadi mitään nukuttamisia. Että jos ne lapset huutaa niin ne ei varmasti nuku eikä mamma varmasti ehdi tehdä mitään. Kun on ne lapset kattokaas!

 

Vierailija
16/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä on taas täydelliset äidit liikenteessä.

Vierailija
17/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 21:53"]

Täällä on taas täydelliset äidit liikenteessä.

[/quote]

 

Millä  saa täydellisen äidin tiaran?! MInäkin haluan!

Saako sen sillä, että pystyy puhumaan puhelun keskellä päivää, kun lapsia on 6? Entä 7?

Vierailija
18/18 |
12.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen kokenut kotiäitiyden täysin puuduttavana touhuna. Olen horroksessa ja humussa. Annan kyllä lapsille aikaa, mutta olen myös aiempaa väsynyt ja myös hermostun helpommin lasten kiukutteluun kuin jos olisin samaan aikaan töissä. 

 

Silloin kun olen töissä, olen paljon aktiivisempi myös kotona. Kun päivät mennään lapsen ehdoilla, kuuntelen ja ohjaan heitä sekä setvin heidän riitojaan, kaikki kotityöt tuntuvat vain paljon rankemmilta. Toisaalta kotona ei ole itselle paljon mitään virikkeitä; jos jotain aloitankin, lapset keskeyttävät toimintani kokoajan. Se on rasittavaa.

 

Ehkä kotiäitiys ei ole juttuni. Liikaa luppoaikaa. Enkä jaksa seisoskella pihalla ja keksiä lapsille kokoajan virikkeitä. Vaikka on siinä puolensakin. Saa nähdä ja seurata lasten kasvamista. Ja on kyllä erittäin mahtavia hetkiä.

 

Mutta oma elo on niin tylsää ja helppoa, että oikeiden asioiden hoitaminen alkaa käymään työstä. Sitä puutuu eloon ja tottuu helppouteen. Töissä käydessä sitä on paljon aktiivisempi kaiken muunkin suhteen.

 

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yksi neljä