Päiväkodissa lasten lausumia kotitapahtumista

Aika pahoja. 

http://www.iltalehti.fi/perhe/2013090417451141_pr.shtml

Näin lapset paljastavat kotien nolot salaisuudet
 

Keskiviikko 4.9.2013 klo 22.29

Päiväkotien työntekijät kuulevat lasten suusta totuuden suomalaisperheiden arjesta. Usein tarinat ovat hupaisia, toisinaan traagisia.

Vanhan viisauden mukaan lasten suusta kuuluu totuus. Sen tietävät ainakin päiväkotien työntekijät.

Eräällä Iltalehden haastattelemalla päiväkodin työntekijällä oli naurussa pitelemistä, kun yksi lapsista taannoin kertoi ehkä liiankin yksityiskohtaisesti isänsä kosteasta illanvietosta.

- Kun iskä lähti kavereitten kanssa ulos ja tuli aika myöhään joskus yöllä kotiin, niin äiti ei päästänyt iskää niitten sänkyyn, vaan käski sen nukkumaan kylpyammeeseen, kun se oksensi, lapsi selosti kodin tapahtumia tohkeissaan päiväkodissa.

Lasten suusta kuuluu totuus, vahvistaa myös Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anne Liimola.

Hänen mukaansa lasten kertomat tarinat ovat pääsääntöisesti iloisia, mukavia ja luontevia asioita, mutta päiväkotien työntekijöiden on silti kuunneltava niitä herkällä korvalla. Joskus lasten kertomukset paljastavat myös jotain vakavampaa, jolloin asiat on tarvittaessa otettava puheeksi vanhempien kanssa.

- Kaikki lähtee hyvästä yhteistyöstä vanhempien kanssa. Mitä parempi avoin vuoropuhelu on, sitä helpompi asioista on keskustella. Jos lapsi kertoo vaikeista tai hankalista asioista, nekin on otettava puheeksi vanhempien kanssa, Liimola muistuttaa.

Rankkoja tarinoita

Lasten kanssa työskentelevät saavat väistämättä kuvan myös siitä, millaisia ovat lapsiperheiden ongelmat.

Varsinkin laman aikaan 1990-luvulla päiväkotien henkilökunta joutui kohtaamaan lasten rankkojakin kertomuksia muun muassa työttömyydestä ja alkoholismista.

Sen sijaan 2000-luvulla kuvaan ovat astuneet uusina ongelmina vanhempien jaksaminen ja mielenterveysongelmat.

- Ongelmat kotona eivät välttämättä ole lisääntyneet, mutta niiden kirjo on laajempi ja niihin liittyvä problematiikka on entistä haastavampaa, Liimola kuvailee.

Joskus lapsen ei edes tarvitse suoraan kertoa, että kotona on ongelmia. Päiväkotien työntekijät huomaavat paljon muistakin merkeistä.

- Useimmiten lapsesta huomaa muutenkin, että asiat eivät ole välttämättä kohdallaan siellä kotona. Silloin meillä on oltava rohkeutta ottaa asioita esille vanhempien kanssa ja tarvittaessa viedä vaativia asioita eteenpäin, Liimola sanoo.

Kenen isä juo eniten?

Alkoholi esiintyy usein lasten kertomuksissa, päiväkotien työntekijät kertovat. Lasten kilvoittelu siitä, kenen isä juo eniten, sai eräässä päiväkodissa sen verran huvittavia piirteitä, että päiväkodin työntekijöiden oli vihellettävä peli poikki.

- Eräs lapsista sanoi, että minun isä joi pullon kaljaa, jolloin toinen vastasi, että minunpa isä joi pullon viinaa. Kolmas tokaisi siihen, että minunpa isä joi ämpärillisen. Siinä vaiheessa, kun neljäs väitti isänsä juoneen saavillisen viinaa, oli pakko puuttua tilanteeseen ja sanoa, että ei kyllä varmasti juonut.

Syytä huoleen ei ollut, sillä päiväkodin työntekijöiden tietojen mukaan neljännen lapsen perheessä ei käytetä alkoholia laisinkaan.

Isä oksensi ammeessa

Jos isä tai äiti on törttöillyt alkoholin vaikutuksen alaisena, se tulee usein välittömästi päiväkodin henkilökunnan tietoon.

- Kun iskä lähti kavereitten kanssa ulos ja tuli aika myöhään joskus yöllä kotiin, niin äiti ei päästänyt iskää niitten sänkyyn, vaan käski sen nukkumaan kylpyammeeseen, kun se oksensi, päiväkodin työntekijä referoi erästä lapselta kuulemaansa tarinaa.

Isi vauhdissa

Mikäli lasten kertomuksia on uskominen, useimmiten kotien erikoisissa, noloissa tai huolestuttavissa tilanteissa seikkailevat nimenomaan perheiden isät.

- Mun isi juo aina kaljaa tai on tietokoneella, eräs lapsi kuvaili isän arkea päiväkodissa.

- Kun me oltiin saunassa ja isille tuli pissahätä, niin se pissasi mun pottaan! toinen hihkaisi.

- Me oltiin saunassa, niin isi löi äitiä sillä vesikauhalla päähän, kolmas ilmoitti.

Välillä lasten kertomukset lipsahtavat kuitenkin mielikuvitusmaailman puolelle.

- Isi löi ja potki mua aamulla, eräs lapsi kertoi päiväkodissa.

Todellisuudessa syytä huoleen ei ollut, sillä tytön isä ei ollut kyseisenä aamuna edes kotona.

Vauvan tekoa

Seksi ja seksuaalisuus esiintyvät lasten kertomuksissa taajaan, pienten lasten ja koululaisten kanssa työskentelevät kertovat.

 Eräällä aamutunnilla oppilas haukotteli ja meinasi nukahtaa.

Opettaja kysyi, oliko oppilas nukkunut huonosti, johon oppilas vastasi, ettei ollut saanut nukuttua, koska äiti ja isi vaan teki sitä vauvaa kaiket yöt, eräs lasten kanssa työskentelevä muistelee.

Pippeli mietitytti

Lasten kysymykset seksistä johtavat joskus vanhempien kannalta noloihin tilanteisiin.

Eräs hoitaja muistaa tapauksen, jossa pikkulapsi oli päässyt näkemään jotain ikäiselleen sopimatonta ja päätti yllättäen päiväkodissa tiedustella siitä. Hän kysyi kaikkien kuullen äidiltään, miksi äiti oli maistellut isin pippeliä.

Siihen on vaikea nopeasti keksiä vastausta.

Hautajaisissa

Kuolema on luonnollinen osa elämää, ja se näkyy väistämättä myös päiväkotien arjessa. Erään suomalaisen päiväkodin ruokapöydässä oli hetken aikaa tavallista hiljaisempaa, kun yksi lapsista ilmoitti, että "me kaikki kuollaan ja sitten meidät laitetaan arkkuun".

Lapsi oli ollut hiljattain isänsä hautajaisissa ja niistä puhuminen oli hänen tapansa käsitellä asiaa.

- Arkku avattiin. Minä katsoin, että iskä oli siellä. Se oli jännän värinen. Ei ollut saman värinen kuin aikaisemmin, lapsi selosti.

Hetkeä myöhemmin puhuttiinkin jo jostain ihan muusta.

Isänsä poika

Lapset ovat tunnetusti mestarillisia aikuisten puheiden toistajia. Tästä kyvystä saatiin joulun alla hyvä esimerkki eräässä suomalaisessa päiväkodissa.

- Lapset söivät joulukuussa riisipuuroa. Puuron syönnin jälkeen eräs poika taputteli tyytyväisenä vatsaansa ja tokaisi "vielä kun saisi p*llua".

Lieneekö sanonta "isänsä poika" osunut tässä tapauksessa naulan kantaan? Varmaa on ainakin se, että vanhempien kannattaa olla tarkkana sen suhteen, mitä lasten kuullen puhutaan.