raaka tyyppi tuo Supernanny

Ei enkeleille saa sanoa pahasti, tulee traumoja.

Onko tuo äiti sitten onnistunut paremmin, kun on ollut tunteet mukana? 

Julmaa ja tunteetonta siitä ei saa tekemälläkään. Kummasti se vaan saa ne kakarat ruotuun kun vanhemmat on niin kädettömiä niiden pikku herranterttujen kanssa.

Supernannyä tarvitaan, kun vanhemmat eivät vain osaa. Supernannyjä tarvittaisiin Suomessakin, ja monta.

Hihihhiii, supernänni, hihihihhhhiiiiiii.

Mä ainakin haluaisin oman supernannyn

Ainut mikä mua nyppii noissa opeissa on se, että pienten lasten pitää oppia jäämään yksin huoneeseen nukahtamaan.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 19:54"]

Mä ainakin haluaisin oman supernannyn

[/quote]

Niin ja vielä enemmän sen olis pitänyt tulla meille, kun mä olin lapsi. Laittamaan mun ilkeä äiti näkemään, mitä se tekee lapselleen, jota sitten ilman supernannyn silmienavausta syyttää kaikesta.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 19:55"]

Ainut mikä mua nyppii noissa opeissa on se, että pienten lasten pitää oppia jäämään yksin huoneeseen nukahtamaan.

[/quote]

Samaa mieltä!

Hellanlettas. Olen varmaan hirviöäiti kun lapsi on oppinut vauvasta asti nukahtamaan itse. En minä ole ollut kyttäämässä sängynvieressä koska se uni tulee. Jos on ollut kitinää tms. olen käynyt peittelemässä uudelleen, odottanut että lapsi rauhoittuu ja toivottanut hyvät yöt.

Jännä sinällään että meillä koskaan nukkumaan meneminen ei ole ollut mikään tapahtuma. Syödään iltapala, käydään pesulla, luetaan kirjaa ja toivotetaan hyvät yöt. Lapsi menee aina itse sänkyyn ja nukahtaa sinne usein 15 minuutissa.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 19:55"]

Ainut mikä mua nyppii noissa opeissa on se, että pienten lasten pitää oppia jäämään yksin huoneeseen nukahtamaan.

[/quote]

Pehmoäidit täällä nyyhkii, kun lapset opetetaan yksin nukahtamaan. Meillä on aina niin tehty ja ei mitään ongelmaa, ei herää koskaan yön aikana. Poikkeus siis jos on sairaana. Meidän rutiineja on iltasatu tai sitten me lauletaan yhdessä ja isän kanssa on taas omat hassuttelunsa. Silittelyt ja pusut ja toivotetaan hyvät yöt ja rupeaa nukkumaan. 

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 20:04"]

Hellanlettas. Olen varmaan hirviöäiti kun lapsi on oppinut vauvasta asti nukahtamaan itse. En minä ole ollut kyttäämässä sängynvieressä koska se uni tulee. Jos on ollut kitinää tms. olen käynyt peittelemässä uudelleen, odottanut että lapsi rauhoittuu ja toivottanut hyvät yöt.

Jännä sinällään että meillä koskaan nukkumaan meneminen ei ole ollut mikään tapahtuma. Syödään iltapala, käydään pesulla, luetaan kirjaa ja toivotetaan hyvät yöt. Lapsi menee aina itse sänkyyn ja nukahtaa sinne usein 15 minuutissa.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 19:55"]

Ainut mikä mua nyppii noissa opeissa on se, että pienten lasten pitää oppia jäämään yksin huoneeseen nukahtamaan.

[/quote]

[/quote]

Jännää sinällään että lapset ovat erilaisia, ja mikä toimii yhdessä perheessä ei välttämättä toimi toisessa.

Hienoa että teillä sujuu illat noin hyvin =)

Mutta eihän tuonkaan jakson lapsi jäänyt yksin nukkumaan. Äiti oli vieressä TUNNIN. Ja isä heti hädissä kun lapsi tuli pois sängystä. Tuskin tuo tunnin rumba kauaa jatkuu.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 19:55"]

Ainut mikä mua nyppii noissa opeissa on se, että pienten lasten pitää oppia jäämään yksin huoneeseen nukahtamaan.

[/quote]

Ei vain pehmoäidit nyyhki vaan Supernannya käytettiin kehityspsykologian kurssilla esimerkkinä siitä mitä ei saa tehdä. Se on oikeasti aika kova, ei se pakkonukuttaminen, jatkuva jäähyttäminen yms. ole mikään psyykkisesti hyvä ratkaisu. 

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 20:22"]

Ei vain pehmoäidit nyyhki vaan Supernannya käytettiin kehityspsykologian kurssilla esimerkkinä siitä mitä ei saa tehdä. Se on oikeasti aika kova, ei se pakkonukuttaminen, jatkuva jäähyttäminen yms. ole mikään psyykkisesti hyvä ratkaisu. 

[/quote]

ööö...? miksi? 

Noi sen opit on aika suoraa behaviorismin soveltamista: huonosta käytöksestä seuraa rangaistus, hyvästä palkitaan. Lapselle selitetään mikä käytöksessä on huonoa, lasta varoitetaan ja lapsen annetaan valita jatkaako käytöstä vai ottaako jäähyn. Mikä olisi sitten "psyykkisesti hyvä ratkaisu" lapsen jatkuvaan käytökseen? Jäähyttäminen vain toisinaan? Välillä kun et tottele, saat jäähyn, mutta toisinaan et. (Ja ihme ja kumma kun jäähy ei enää toimikaan.)

Mitä ihmettä sitten on pakkonukuttaminen??? Lapsi laitetaan sänkyyn nukkumaanmenoaikaan. Eihän sitä kukaan "väkisin" nukuta, mutta kummasti ne sinne nukahtavat kun itsekseen oppivat rauhoittumaan. Lapsihan vaan oppii, että nukkumaanmenoaikaan mennään sänkyyn - jos ei nukuta, voi köllötellä siellä ja odotella että uni tulee, mutta nukkumaanmenoajasta ei itse saa päättää.

Varmaan se näyttää tolleen kovalta, kun tunnin ohjelmaan runnotaan monen päivän visiitti, johon kootaan ne ongelmakäytösaiheet. Mutta muutenhan se näyttäisi olevan todella positiivinen ja lämmin: halailee, kehuu, huomioi, leikkii lasten kanssa, kannustaa vanhempia ottamaan niitä mukaan kodin askareisiin.

Onpa tosiaan kovaa käytöstä...

Ihaillen katselen! 

Ihan kun taaperoikäinen kiusallaan roikkuisi äidissä kiinni tai ei halua yksin nukkumaan. Supernanny opettaa vanhemmille miten lapsi saadaan kuriin, mutta kukaan ei vaivaudu miettimään miksi lapsi toimii niinkuin toimii.

Jok sanoi, että heillä lapsi vauvasta asti nukkunut kiltisti omassa huoneessa. Hyvä, silloin tämä sopii lapselle. Mutta kaikille ei sovi ja lapsi kyllä sen osoittaa. Minusta on ihan kauheaa pakottaa lapsi yksin nukkumaan. Pienellä selvästi turvaton olo ja äiti vaan aina vie takaisin sänkyyn ja jättää yksin. Eikä saisi edes puhua lapselle mitään, saati esim. Silittää ja rauhoitella. Lapset on pieniä vaan hetken, miksi pitäisi olla iso jo pienenä?

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 20:22"]

Ei vain pehmoäidit nyyhki vaan Supernannya käytettiin kehityspsykologian kurssilla esimerkkinä siitä mitä ei saa tehdä. Se on oikeasti aika kova, ei se pakkonukuttaminen, jatkuva jäähyttäminen yms. ole mikään psyykkisesti hyvä ratkaisu. 

[/quote]

Jaa, meidän kehityspsykan kurssilla koko Supernannya ei mainittu lainkaan. 

Ei se minusta mitenkään raaka tai kova ole. Tosin se on vähän epäilyttävää, että tuolla Nannyllahan ei käsittääkseni ole omia lapsia lainkaan. Mietin vain, pystyykö lapseton ihminen eläytymään niin hyvin siihen mitä ne tunteet omaa lasta kohtaan on.

Todella kädettömiä noi vanhemmat tässä ohjelmassa kyllä ovat. Tuollaisille vanhemmille ei varmasti sovikaan mikään muu kuin tiukka kuri, selkeä aikataulu jne. Tuo jäähykin vaikuttaisi hyvin toimivalta, kun sitä käytetään johdonmukaisesti (kuka siihen pystyy, hatunnosto hänelle). Keinot eivät ole ilkeitä - ei huutamista, ei kovakouraisuutta.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 20:34"]

Ihan kun taaperoikäinen kiusallaan roikkuisi äidissä kiinni tai ei halua yksin nukkumaan. Supernanny opettaa vanhemmille miten lapsi saadaan kuriin, mutta kukaan ei vaivaudu miettimään miksi lapsi toimii niinkuin toimii.

Jok sanoi, että heillä lapsi vauvasta asti nukkunut kiltisti omassa huoneessa. Hyvä, silloin tämä sopii lapselle. Mutta kaikille ei sovi ja lapsi kyllä sen osoittaa. Minusta on ihan kauheaa pakottaa lapsi yksin nukkumaan. Pienellä selvästi turvaton olo ja äiti vaan aina vie takaisin sänkyyn ja jättää yksin. Eikä saisi edes puhua lapselle mitään, saati esim. Silittää ja rauhoitella. Lapset on pieniä vaan hetken, miksi pitäisi olla iso jo pienenä?

[/quote]

Jos oot yhtään tota sarjaa seurannut, niin siinähän on myös niitä kouluikäisiä jotka eivät osaa edelleenkään nukkua yksin vaan vanhemman vieressä. Esim. pari jaksoa sitten oli 7-vuotias tyttö joka rääkyi räkä poskella kun se joutui nukkumaan omassa sängyssään ilman äitiä (pikkusisko nukkui omassa sängyssään samassa huoneessa, joten ei joutunut edes yksin olemaan makkarissa). Että näillä kädettömillä tuo homma luisuu hyvin pian tuohon, että isotkaan lapset ei osaa nukkua yksin tai kiukkuaa edelleen kuin kaksivuotiaat.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 20:04"]

Hellanlettas. Olen varmaan hirviöäiti kun lapsi on oppinut vauvasta asti nukahtamaan itse. En minä ole ollut kyttäämässä sängynvieressä koska se uni tulee. Jos on ollut kitinää tms. olen käynyt peittelemässä uudelleen, odottanut että lapsi rauhoittuu ja toivottanut hyvät yöt.

Jännä sinällään että meillä koskaan nukkumaan meneminen ei ole ollut mikään tapahtuma. Syödään iltapala, käydään pesulla, luetaan kirjaa ja toivotetaan hyvät yöt. Lapsi menee aina itse sänkyyn ja nukahtaa sinne usein 15 minuutissa.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 19:55"]

Ainut mikä mua nyppii noissa opeissa on se, että pienten lasten pitää oppia jäämään yksin huoneeseen nukahtamaan.

[/quote]

[/quote]

Kiva että teillä on noin, se on varmasti helppoa. Kannattaisi kuitenkin ymmärtää, etteivät kaikki lapset ole samasta puusta. Ihan ärsyttää nämä "ei meidän lapsia ole koskaan nukutettu, sinne ne itsekseen nukahtavat". Tervetuloa meille, meillä lapsi saa huutoraivarin joka yltyy hysteeriseksi, jos hänet jättää huoneeseen yksin. Jos käyn välissä peittelemässä niin huuto vain pahenee. En tiedä miten olisin voinut välttää tämän, kun pikkuvauvana lapsi nukahti vain hytkyviin vaunuihin tai rinnalle. Sittemmin sain hänet nukkumaan sänkyyn (nukutin viereen), nykyään hän nukahtaa omaan sänkyyn niin että minä istun vieressä. Ehkä olisi pitänyt jättää se pikkuvauva huutamaan yksin sänkyyn niin meilläkin nukahdettaisiin mainiosti. Jeesus!