maisteri sanoo VEJEN ja VUOJEN po. veden ja vuoden

Keski-Pohjanmaalla puhutaan noin.

Nuo ovat ihan oikeita genetiivimuotoja. J siirtymä-ääntenä esiintyy monessa eri murteessa. Jos osaat muotoilla jonkinlaisia kysymyksiä suullisesti, voit toki kysyä kemistiltä, mistä hän on kotoisin.

Joo, osaa varmaan, mutta puhuu tarkoituksella murteella.

Nii minäki teen, ossaan kyllä puhua kirijakieltä, mutta ylleensä puhun Oulun murretta. Ihan töissäi, oom muute opettaja. 

Ja sanon vejen ja vuojen ja käjen ja...

Nii, ja minnoon tohtori :)

Ihan tyypillistä myös Oulun murteessa.

Veren ja vuoren. Velen ja vuolen. Veen ja vuuen. Listatkaa lisää.

nämä eivät ole sivistyneen kielen muotoja. jokin pohjalaismurre voi tulla puhutuksia siellä Pohjanmaalla, muttei pääkaupngissa.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 14:56"]

nämä eivät ole sivistyneen kielen muotoja. jokin pohjalaismurre voi tulla puhutuksia siellä Pohjanmaalla, muttei pääkaupngissa.

[/quote]

Kyllä ne ovat. 

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 14:56"]

nämä eivät ole sivistyneen kielen muotoja. jokin pohjalaismurre voi tulla puhutuksia siellä Pohjanmaalla, muttei pääkaupngissa.

[/quote]

No eipä tuostakaan saanut mitään selvää!

Jos maisteri on taustaltaan ruotsinkielinen, on täysin ymmärrettävää käyttää d-äännettä. Muissa tapauksissa se on vain typerää hienostelua. D-äänne kuuluu puheeseen ainoastaan ruotsia äidinkielenään puhuvilla henkilöillä, koska he eivät voi ymmärtää, että kirjakieli on ainoastaan kirjoitettua kieltä eikä sitä ole tarkoitettu lainkaan puhuttavaksi. D-äännehän ei puhtaaseen suomen kieleen ole koskaan kuulunut. Kyseisissä sanoissa d-äänteen sijasta käytetään eri murteissa hyvinkin erilaisia variaatioita. 

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:00"]

Jos maisteri on taustaltaan ruotsinkielinen, on täysin ymmärrettävää käyttää d-äännettä. Muissa tapauksissa se on vain typerää hienostelua. D-äänne kuuluu puheeseen ainoastaan ruotsia äidinkielenään puhuvilla henkilöillä, koska he eivät voi ymmärtää, että kirjakieli on ainoastaan kirjoitettua kieltä eikä sitä ole tarkoitettu lainkaan puhuttavaksi. D-äännehän ei puhtaaseen suomen kieleen ole koskaan kuulunut. Kyseisissä sanoissa d-äänteen sijasta käytetään eri murteissa hyvinkin erilaisia variaatioita. 

[/quote]

Ei ihan noinkaan. Etelä-Pohjanmaan murteessa yleiskielen d:n vastineena on yksitäryinen r, jota on usein todella vaikea erottaa d:stä. Niinpä monelle eteläpohjalaiselle - kuten itselleni - d on tosi luonteva vaihtoehto.

Ja on se kyllä nyky-Suomessa muidenkin murrealueiden puhujille, koska d on jo tullut niin tutuksi.

Veen ja vuuvven. Kuulostanko yhtään sen fiksummalta? Terv. YTM Karjalasta

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:02"]Ei ihan noinkaan. Etelä-Pohjanmaan murteessa yleiskielen d:n vastineena on yksitäryinen r, jota on usein todella vaikea erottaa d:stä. Niinpä monelle eteläpohjalaiselle - kuten itselleni - d on tosi luonteva vaihtoehto.[/quote] 

Olen törmännyt useinkin kaltaisiisi tyyppeihin, jotka haluavat vaikuttaa hienommilta kuin ovat - tässä tapauksessa suomenruotsalaisilta - ja selittävät hienostelutaipumustaan jollain naurettavalla syyllä. D ja yksitäryinen r ovat täysin eri asioita, joten tunnustaisit vain reilusti taustasi ja käyttäisit sitä yksitäryistä r:ää. Kyllä sen muusta moukkamaisesta käytöksestäsi huomaa, että et todellakaan ole taustaltasi suomenruotsalainen.

Veen ja vujen

Terv. Suomen kielen tohtori pohojosesta, mutta eteläsä asustan ja opetan.

Ja tämä maesterj se viäntää oekeen levvetä savvoo sillontällön - mutta sitä poristaan vuan oekkeitten immeisten kansa.

Kusipäisten pönöttäjien kanssa puhun sitten pilluntarkkaa kirjakieltä. Vai oliko se pilkuntarkkaa?

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:00"]

Jos maisteri on taustaltaan ruotsinkielinen, on täysin ymmärrettävää käyttää d-äännettä. Muissa tapauksissa se on vain typerää hienostelua. D-äänne kuuluu puheeseen ainoastaan ruotsia äidinkielenään puhuvilla henkilöillä, koska he eivät voi ymmärtää, että kirjakieli on ainoastaan kirjoitettua kieltä eikä sitä ole tarkoitettu lainkaan puhuttavaksi. D-äännehän ei puhtaaseen suomen kieleen ole koskaan kuulunut. Kyseisissä sanoissa d-äänteen sijasta käytetään eri murteissa hyvinkin erilaisia variaatioita. 

[/quote]

Kyllä se d-äänne kuuluu ihan puhuttuun nykysuomeen suomenkielisilläkin. Te murteilla puhujat voisitte sitten välttää niiden murteiden käyttämistä ainakin täällä pääkaupunkiseudulla, jos ette halua antaa aivan dorkaa kuvaa itsestänne. Juntteja ei voi oikein ottaa vakavasti. 

voi hyvänen aika teidän suomentaitoa. Eräs tohtori ystäväni joutui työskentelemään Enonkoskella: koulussa opettaja oli kysynyt synonyymia sanalle "odottaa", odotti esim. sanaa "ventata", lapsi sanoi "vuottaa", silloin repesimme kun hän kertoi.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:12"]

 Kyllä se d-äänne kuuluu ihan puhuttuun nykysuomeen suomenkielisilläkin. Te murteilla puhujat voisitte sitten välttää niiden murteiden käyttämistä ainakin täällä pääkaupunkiseudulla, jos ette halua antaa aivan dorkaa kuvaa itsestänne. Juntteja ei voi oikein ottaa vakavasti. 

[/quote]

Minua tietyllä tavalla huvittaa, että kaltaisesi sivistymätön ihminen kuvittelee olevansa jotenkin hienompi käyttäessään d-äännettä puheessaan. On aivan sama, mistä olet kotoisin, niin suomenruotsalaista sinusta ei saa vaikka miten puheesi väännät. 

 Keski-Pohjanmaan murteessa sanotaan vuojen ja vejen, ja lisäksi ollaan kihiloisa (ollaan kihloissa), ja juojaan maitua (juodaan maitoa). Puhun itsekin ko. murretta, vaikka olen asunut kauan muualla, ja olen maisteri. Murteet on ihania! Olisi tylsää, jos kaikki puhuisivat samalla tavalla. Tekstit kirjoitan kyllä aina yleiskielellä.

Mie pesen käet veellä viien vuuen päästä.

t. Joensuulainen

"Kyllä se d-äänne kuuluu ihan puhuttuun nykysuomeen suomenkielisilläkin. Te murteilla puhujat voisitte sitten välttää niiden murteiden käyttämistä ainakin täällä pääkaupunkiseudulla, jos ette halua antaa aivan dorkaa kuvaa itsestänne. Juntteja ei voi oikein ottaa vakavasti."

Yhdyn tähän. Työpaikoilla pääkaupungissa käytämme kirjakieltä. Tänne muuttajat, opetelkaa sitä, mm. veden/vuoden jne. Muotonne vejen /vuojen eivät anna teistä älykkään ihmisnme kuvaa ja loukkaa korviamme.