Mitä tehdä masennukselle, joka ilmenee aina kun
olen yksin?
Noin kymmenen vuotta elämästä kulunut näin... Jos olen töissä jne, kavereiden, lasteni kanssa, olen onnellinen ja tyytyväinen, mutta jos joudun olemaan yksin, tulee melankolisia ja toivottomia ajatuksia eikä hommat luista.
Esim. tällä viikolla olen ollut etätöissä (pakko), pitäisi tehdä pitkää raporttia, mutta en pysty keskittymään kun mieli on ihan maassa. Ma-ti oli kanssa ihan kamalia päiviä, eilen ttas ihan hyvä, kun olin yhdessä palaverissa ihmisten seurassa.
Eihän tämä sinällään olisi ongelma, jos ei välillä olisi ihan pakko olla yksinkin...
Kommentit (2)
siis pystyn tekemään ns. fyysisiä juttuja yksin, esim. siivous hoidetaan meillä niin, että mies lähtee lasten kanssa jonnekin ja minä siivoan rauhassa ym. Nämä ei ole ongelmia eikä ns. mukavat jutut muutenkaan vaan sellainen yksinolo, jolloin pitäisi tehdä jotain pitkäjänteistä ja ajattelua vaativaa työtä. Ajatukset harhautuu koko ajan ja tulee epätoivoinen tunne eikä työ luista...
mutta sen sijaan keskusteluapu voisi olla ihan hyvä idea, nimenomaan keskittyen siihen, miksi yksinolo on vaikeaa ja ehkä ammattilaisella olisi jotain harjoitteita, joiden avulla sitä oppisi sietämään.
Itselleni tulee ensimmäisenä mieleen, että pystytkö tekemään mitään mukavaa yksin? Jos menet yksin jonnekin muualle kuin kotiisi, niin onko sielläkin paha olla? Mitä jos yhdistäisit yksinoloon jonkin sellaisen asian, josta pidät todella paljon, niin pystyisitkö nauttimaan siitä myös yksin?