Huh, kun rahalle sokeutuu niin nopeasti!
12 vuotta sitten oltiin köyhä opiskelijapariskunta. Ei lapsia, asuttiin vuokralla. Oltiin köyhiä, muttei todellakaan tuntunut siltä. Eipä sitä kahdestaan hirveästi rahaa kulu, oltiin paljon kotona, eikä juostu baareissa tai käyty oikein missään. Tuijoteltiin toisiamme ja tehtiin ruokaa yhdessä. Saatiin opintotuet ja asumislisät, ei muuta.
Ja nyt 12 vuotta myöhemmin, kolme lasta saatettu maailmaan ja molemmat töissä. Bruttotulot tässä kuussa 8700 euroa yhteensä ja tuntuu, ettei sekään nyt niin paljoa ole. Keskituloisia asuntovelkaisia tavallisia ihmisiä. Jos joku olisi sanonut minulle 12 vuotta sitten, että joulukuussa 2012 tililläsi seisoo tuhansia euroja palkkapäivänä, en olisi voinut uskoa.
Miten rahaan sokeutuu näin nopeasti? Opiskelijana kelpasi leiväksi ruisleipä. Nälkä lähti ja se oli hyvää. Nyt sen ruisleivän päällä pitää olla jotain hyvää juustoa tai leikkelettä, kaikenmoista vihreää naurettavan kallista salaattia. Eikä suinkaan mitään halvinta margariinia päällä, vaan jotain terveysvaikutteista moninkertaisesti kalliimpaa levitettä.
Jospa saisin itseni 12 vuoden takaa tähän huusholliin hetkeksi, meille jäisi varmaan pari tuhatta euroa ihan vain säästöön näistä tuloista. Nyt ne häviää johonkin elintasoon..
Kommentit (2)
meinaan itsekin olen vielä opiskelija ja käyn osapäivätöissä. Tulot on n. 1000 euroa kuussa ja vuokra + laskut vähän yli puolet siitä ja on mullaki varaa ostaa leikkelettä leivälle ja jää usein rahaa säästöön. Kyl se raha johonkin muuhun menee.
meillä mies aloitti yritystoiminnan jolla menee hyvin. Tulot moninkertaistuivat. Mutta niin moninkertaistuvat ne menotkin. Ei me halutakaan asua enää korvessa, olla harrastamatta ja matkustamatta ja ostamatta lapsille kivoja juttuja, vaan elämisen kustannukset kasvavat. Niin se vain on, helposti. Se mikä ennen olisi ollut säästäväisyyttä ja hyve, tuntuisi nyt pihistelyltä ja saituudelta.