Lue keskustelun säännöt.
Rakastuin kevytkenkäiseen naiseen.
26.07.2012 |
Tapasin erään ihanan tytön jonka kanssa minulla synkkasi hyvin. Ehdimme seurustella 3 kuukautta, mutta viime viikonloppuna minulle selvisi, että hänen taustansa on jotain aivan muuta kuin mitä hän oli minulle tavatessamme kertonut. Hänen paras ystävänsä paljasti, että tyttöystävälläni on takanaan satoja seksisuhteita. Hän on harrastanut lomaromansseja jokaisella ulkomaanmatkalla ja on ollut tähän asti elämäänsä ns. kevytkenkäinen ja helppo saalis. Tämän kuultuani olin murheen murtama ja halusin tavata hänet. Kerrottuani nämä hänestä esitetyt "juorut" hänelle, hän myönsi kaiken olevan totta. Tein nopean johtopäätökseni ja jätin hänet.
Kuka nyt haluaisi sitoutua porttoon tai kevytkenkäiseen naiseen. Muutaman seksisuhteen olisin sulattanut, mutta en tuollaista määrää, jossa jokainen halukas on saanut.
Teinkö oikein?
Kommentit (86)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sama pätee varmaan useimpiin naisiin vai haluaisiko joku fiksu nainen mennä naimisiin vaikkapa entisen pornotähden kanssa?
jossa jokainen tietää henkilön maineen, voi olla vaikeampaa. Isossa kaupungissa taas - ketä kiinnostaa?
Lomaromansseja harrastavat sitäpaitsi monet tavalliset naiset, vain sen vuoksi, koska kukaan ei tunne heitä eivätkä he saa mitään mainetta.
Minusta oleellista on se, oliko nainen tosissaan sinun kanssasi ja koetko voivasi luottaa häneen.
Ja jos samaa ajattelee toisin päin, on aina hyväksyttävää, että ennen vakiintumista mies on ollut kova panomies mutta jos nainen toimii samoin, se on epäilyttävää.
Ei tämä mikään provo ole. Olen asian kanssa ihan tosissani ja ehkä kaikki eivät sitä ymmärrä että en halua sitoutua sellaiseen ihmiseen jolla on tuollainen menneisyys. En alkaisi myöskään seurustelemaan entisen prostituoidun kanssa.
Kyllä tällä asialla on minullekin väliä.
En pidä "kokeneita" naisia mitenkään huonompina ihmisinä, kaveri voisin hyvinkin olla. Mutta pysyvämpään suhteeseen en voisi tuollaista neitoa koskaan ajatella.
Itse haluan olla naiselleni jotain ainutlaatuista, en herra numero 101.
Eli et vaan ollut oikeasti rakastunut.
Sen mä ymmärrän, jos tuossa vaiheessa suhdetta lemppaa toisen, jos selviääkin vaikka että tämä on istunut linnassa murhasta tai pahoinpitelystä. Jos ei empatiasta uhreja kohtaan, niin edes oman turvallisuutensa vuoksi. Mutta se, että joku on harrastanut seksiä monen eri ihmisen kanssa, se ei ole vahingoittanut ketään yhtään millään tavalla!
Itselläni on ollut paljon kumppaneita, noh, koska vaan satun pitämään seksistä. En ole antanut kaikille vonganneille (tuskin kukaan nainen on, koska niitähän riittää tämmöisellä tavallisen näköiselläkin riesaksi asti), voisi mua silti helpponakin pitää, mutta jos on kivaa tarjolla mistä tulee molemmille hyvä mieli ja tilanne on sopiva, molemmat vapaita jne, niin miksipä kieltäytyä? En ole silti millään muotoa epäluotettava, en ole ainoatakaan seurustelukumppaniani pettänyt koskaan, rakastuneena en näe muita miehiä kuin kumppanini siinä mielessä. En näe mitään syytä, miksi minua pitäisi pitää jotenkin epäilyttävänä tämän vuoksi tai miksi tämän pitäisi häiritä ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse haluan olla naiselleni jotain ainutlaatuista, en herra numero 101.
Jos nainen sinua oikeasti rakastaa, niin sillä ei ole paljon väliä onko niitä kumppaneita ollut 0 vai 1000. Hän on sinut valinnut kaikkien muiden joukosta, juurikin koska hänelle sinä olet aivan ainutlaatuinen.
Minusta olisi jotenkin hienompaa olla toiselle ainutlaatuinen siksi, mitä minä itse olen. Ei vain siksi, että tämä ei tiedä mistään muustakaan.
kannattaa harjoitella, esim. vähempi "tarinallisuus" ja suurempi tunteellisuus ja fiilispohjaisuus olisi toiminut tämän aiheen kohdalla uskottavammin.
Mutta itse asiaan, jos juttu olisi ollut totta niin toki teit oikein jos kerran tuo asia on sinulle kynnyskysymys suhteessa. Jos vielä käyttäydyit hyvin ja kohteliaasti eron hetkellä niin et toiminut mitenkään väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse haluan olla naiselleni jotain ainutlaatuista, en herra numero 101.
ei olisi toiselle aina jotain ainutlaatuista. Meinaako tämä kirjoittajamies, että jos on vastaavasti pannut sataa naista, niin se 101. nainen ei seurustelukumppanina tunnu miltään vaan aina miettii vaan, että kun sillä 95.:llä oli niin hyvä kroppa? Onko tässä taustalla joku pelko, että naisella on niin paljon otantaa, että numerolla 101 ei ole mitään väliä, muka?
Seurustelukumppani on aina seurustelukumppani, miksi siis nainen ei erottaisi panoa seurustelukumppanista, jos mies kerran tähän kykenee?:)
Itselläni on ollut paljon kumppaneita, noh, koska vaan satun pitämään seksistä. En ole antanut kaikille vonganneille (tuskin kukaan nainen on, koska niitähän riittää tämmöisellä tavallisen näköiselläkin riesaksi asti), voisi mua silti helpponakin pitää, mutta jos on kivaa tarjolla mistä tulee molemmille hyvä mieli ja tilanne on sopiva, molemmat vapaita jne, niin miksipä kieltäytyä? En ole silti millään muotoa epäluotettava, en ole ainoatakaan seurustelukumppaniani pettänyt koskaan, rakastuneena en näe muita miehiä kuin kumppanini siinä mielessä. En näe mitään syytä, miksi minua pitäisi pitää jotenkin epäilyttävänä tämän vuoksi tai miksi tämän pitäisi häiritä ketään.
Miehet usein haluavat vaimoksi ja lastensa äidiksi naisen, jota pystyvät oikeasti kunnioittamaan. Tällaista naista haluaa arvostaa, häntä haluaa palvoa, mutta kaiken perusta on tuo kunnioitus. Näiden tunteiden pitää olla aitoja, sillä aidosti sitä oikeaa etsiessään mies ei hyväksy minkäänlaista feikkaamista, ei itseltään eikä potentiaaliselta kumppanilta.
Naista, joka on antanut parin sadan eri jampan kyydittää itseään, on yleensä vaikea tässä mielessä kunnioittaa. Nainen on määritellyt oman hintansa tuossa tapauksessa hyvin alas, hänen sisälleen pääsemiseksi on riittänyt aika pieni vaivannäkö. Potentiaalista sulhoehdokasta tällainen menneisyys monesti lähinnä ällöttää ja varsinkin nuorempi mies kokee parhaaksi siirtyä "puhtoisemmaksi" koettuun tyttöön, sillä sellaisia todennäköisesti on vielä tarjolla.
Niin yksinkertaista se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on ollut paljon kumppaneita, noh, koska vaan satun pitämään seksistä. En ole antanut kaikille vonganneille (tuskin kukaan nainen on, koska niitähän riittää tämmöisellä tavallisen näköiselläkin riesaksi asti), voisi mua silti helpponakin pitää, mutta jos on kivaa tarjolla mistä tulee molemmille hyvä mieli ja tilanne on sopiva, molemmat vapaita jne, niin miksipä kieltäytyä? En ole silti millään muotoa epäluotettava, en ole ainoatakaan seurustelukumppaniani pettänyt koskaan, rakastuneena en näe muita miehiä kuin kumppanini siinä mielessä. En näe mitään syytä, miksi minua pitäisi pitää jotenkin epäilyttävänä tämän vuoksi tai miksi tämän pitäisi häiritä ketään.
Mun nähdäkseni sillä kuka oli ensimmäinen ei ole suurtakaan väliä. Paljon enemmän merkitsee se kuka on viimeinen. Olkoonkin sitten vaikka herra nro 101. Omani löysin (8 vuotta sitten) ja hällä onneksi on tarpeeksi hyvä itsetunto ollakseen mun viimeiseni niistä aikaisemmista huolimatta :)
Seksuaalinen itsetunto ja siihen liittyvät asiat ovat miehelle ihan eri lailla tärkeitä kuin naiselle. Perinteinen tapa loukata miestä on vihjailla tämän vaimon kevytkenkäisestä menneisyydestä. Varsinkin paikkansa pitäessään nuo vihjailut sattuvat ja syvälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seksuaalinen itsetunto ja siihen liittyvät asiat ovat miehelle ihan eri lailla tärkeitä kuin naiselle. Perinteinen tapa loukata miestä on vihjailla tämän vaimon kevytkenkäisestä menneisyydestä. Varsinkin paikkansa pitäessään nuo vihjailut sattuvat ja syvälle.
Silta osin, etta miehet vihjailesivat toisilleen tyttoystavan kevytkenkaisyydesta. Miehet ovat lojaaleja toisilleen seksuaalisuuteen/seurustelukumppaneihin liittyvissa asioissa eika niista itse asiassa edes kovin paljon puhuta miesten kesken.
Silta osin, etta miehet vihjailesivat toisilleen tyttoystavan kevytkenkaisyydesta. Miehet ovat lojaaleja toisilleen seksuaalisuuteen/seurustelukumppaneihin liittyvissa asioissa eika niista itse asiassa edes kovin paljon puhuta miesten kesken.
Suomi on niin älyttömän pieni maa, että monesti paljon "harrastaneen" naisen maine leviää maantieteellisestikin laajalle. Kyllä tätä nähty on, tässä maassa on pienet piirit ihan joka asiassa. Riitatilanteessa ihmiset sitten äityvät myrkylliselle tuulelle ja lyövät vyön alle.
"Ollaan muuten sun vaimon kanssa vanhoja tuttuja..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka tosiaan haluaisi olla kumppani numero 105 ?
Kyllä seksi on sen verran arvokas asia, että ei sitä jokaisen vastaantulijan kanssa pidä harrastaa.
Itselläni on ollut paljon kumppaneita, noh, koska vaan satun pitämään seksistä. En ole antanut kaikille vonganneille (tuskin kukaan nainen on, koska niitähän riittää tämmöisellä tavallisen näköiselläkin riesaksi asti), voisi mua silti helpponakin pitää, mutta jos on kivaa tarjolla mistä tulee molemmille hyvä mieli ja tilanne on sopiva, molemmat vapaita jne, niin miksipä kieltäytyä? En ole silti millään muotoa epäluotettava, en ole ainoatakaan seurustelukumppaniani pettänyt koskaan, rakastuneena en näe muita miehiä kuin kumppanini siinä mielessä. En näe mitään syytä, miksi minua pitäisi pitää jotenkin epäilyttävänä tämän vuoksi tai miksi tämän pitäisi häiritä ketään.
Miehet usein haluavat vaimoksi ja lastensa äidiksi naisen, jota pystyvät oikeasti kunnioittamaan. Tällaista naista haluaa arvostaa, häntä haluaa palvoa, mutta kaiken perusta on tuo kunnioitus. Näiden tunteiden pitää olla aitoja, sillä aidosti sitä oikeaa etsiessään mies ei hyväksy minkäänlaista feikkaamista, ei itseltään eikä potentiaaliselta kumppanilta.
Naista, joka on antanut parin sadan eri jampan kyydittää itseään, on yleensä vaikea tässä mielessä kunnioittaa. Nainen on määritellyt oman hintansa tuossa tapauksessa hyvin alas, hänen sisälleen pääsemiseksi on riittänyt aika pieni vaivannäkö. Potentiaalista sulhoehdokasta tällainen menneisyys monesti lähinnä ällöttää ja varsinkin nuorempi mies kokee parhaaksi siirtyä "puhtoisemmaksi" koettuun tyttöön, sillä sellaisia todennäköisesti on vielä tarjolla.
Niin yksinkertaista se on.
Mä en silti oikein tajua tätä. Sen ymmärrän, että kunnioitus on suhteen perusta. Senkin ymmärrän, että jos ihminen osoittautuu vaikka tosi ilkeäksi, ahneeksi, julmaksi tai epärehelliseksi, niin vaikea häntä voi olla kunnioittaa. Koska hän tekee muille asioita, jotka ovat väärin. Sitä en tajua, miten seksin harrastaminen toisen täysvaltaisen, vapaaehtoisen aikuisen kanssa ja siitä nauttiminen tekee jostain ihmisestä epäkunnioitettavan, koska eihän siinä tehdä mitään pahaa tai väärää kellekään. Viekö sun kunnioituksen totaalisesti myös, jos vaikka miespuolinen pomosi, kaverisi tai jopa isäsi paljastuukin ihan kamalaksi häntäheikiksi?
Ja jos mun iässäni joku nainen on puhtoinen neitsyt, niin itsellä kyllä ensimmäinen johtopäätös olisi se, että tuo nainen ei taida seksistä paljoa piitata. Ei se, että onpa hyvää vaimomateriaalia.
En ymmärrä myöskään sitä, miksi pitäisi vaatia miehiä näkemään kamalasti vaivaa ja tekemään jotain sirkustemppuja jotta voisin harrastaa seksiä heidän kanssaan. Mä kun haluan itse ihan just sitä, mitä he haluavat mulle antaa. Mulle siinä on kyse siis saamisesta myöskin, ei mistään antamisesta. Jotenkin tuollaisesta pelailusta tulee semmoinen olo, että ei taida tuokaan nainen kauheasti seksistä itse pitää jos se on hänelle vaan joku palkinto, mikä annetaan miehelle kun tämä on mielistellyt tarpeeksi kauan. Tuollaistako meininkiä te miehet sitten avioliitossannekin haluatte? Että vie roskat niin avaan reiteni...
Kuka tosiaan haluaisi olla kumppani numero 105 ?
Kyllä seksi on sen verran arvokas asia, että ei sitä jokaisen vastaantulijan kanssa pidä harrastaa.
Mikä sitten on paljon milloinkin? Olen itse kolmikymppinen ja jos jollain ikäiselläni olisi ollut sata kumppania ja seksielämä aloitettu teini-ikäisenä niin tuohon mahtuisi kuiviakin kausia (n. 7 kumppania keskimäärin vuodessa). Jos 25-vuotiaalla olisi ollut 30 kumppania, en pitäisi naista jakorasiana vaan mahdollisesti vaan menevänä tyyppinä.
Myönnetään, että jos vähän päälle kaksikymppisellä on ollut jo sata kumppania, se on minustakin paljon mutta tosiaan riippuu jo iästäkin ja sukupuolielämän pituudesta, mikä on paljon.
Miehet usein haluavat vaimoksi ja lastensa äidiksi naisen, jota pystyvät oikeasti kunnioittamaan. Tällaista naista haluaa arvostaa, häntä haluaa palvoa, mutta kaiken perusta on tuo kunnioitus. Näiden tunteiden pitää olla aitoja, sillä aidosti sitä oikeaa etsiessään mies ei hyväksy minkäänlaista feikkaamista, ei itseltään eikä potentiaaliselta kumppanilta.
Naista, joka on antanut parin sadan eri jampan kyydittää itseään, on yleensä vaikea tässä mielessä kunnioittaa. Nainen on määritellyt oman hintansa tuossa tapauksessa hyvin alas, hänen sisälleen pääsemiseksi on riittänyt aika pieni vaivannäkö. Potentiaalista sulhoehdokasta tällainen menneisyys monesti lähinnä ällöttää ja varsinkin nuorempi mies kokee parhaaksi siirtyä "puhtoisemmaksi" koettuun tyttöön, sillä sellaisia todennäköisesti on vielä tarjolla.
Niin yksinkertaista se on.
Erittäin hyvin kirjoitettu tosiasia, jonka useimmat miehet allekirjoittavat.
Minusta olisi jotenkin hienompaa olla toiselle ainutlaatuinen siksi, mitä minä itse olen. Ei vain siksi, että tämä ei tiedä mistään muustakaan.
Provosi on harvinaisen läpinäkyvä :)
Tarkennan vielä, että ainoa syy miksi ero tuli ja jätin hänet olivat hänen aikaisemmat seksisuhteet.
En halua vaimokseni enkä tulevien lasteni äidiksi naista, joka on maannut kaikkien vokottelevien miesten kanssa. Ihan sama pätee varmaan useimpiin naisiin vai haluaisiko joku fiksu nainen mennä naimisiin vaikkapa entisen pornotähden kanssa?