vl:t kertokaa

Mielestäni tämä ei ole oikea paikka kysyä ehkäisylupaa tai ehkäisykieltoa. Sitä käsittääkseni suositellaan kysyttäväksi esim. puhujilta. Se mitä olen käsittänyt on se että olette aika lailla jumissa. Sinä olet uupunut, miehesi on uupunut, pelkäät mielenterveytesi puolesta mutta henkesi ei varsinaisesti ole vaarassa eli sinulla ei ole " lupaa" ehkäistä. Kannattaa kuitenkin muistaa että jokainen vastaa teoistaan ja tekemättä jättämisistään Jumalan edessä, ei seurakunnan edessä eli tämä asia on Jumalan, sinun ja miehesi välinen.

Tuulitytär:

Kannattaa kuitenkin muistaa että jokainen vastaa teoistaan ja tekemättä jättämisistään Jumalan edessä, ei seurakunnan edessä eli tämä asia on Jumalan, sinun ja miehesi välinen.

Voimia teidän koko perheelle! Yleensä asiat järjestyy, kun rukoilee Jumalalta johdatusta.

ps. minäkään en kyllä ole vl...

Kumpi on parempi - romahduspisteessä olevat kuuden lapsen vanhemmat vai hyvin jaksavat viiden lapsen vanhemmat...?



Ja kuten tässä jo todettiin, tämä on teidän asianne, ei seurakunnan puhujien tai muidenkaan ulkopuolisten.

Minä kehotan teitä rukoilemaan asian puolesta. Kun rukoilette ja samalla teette päätöksiä elämänne suhteen, niin minä uskon, että Jumala johdattaa teitä päätöstenne kanssa.



Päätöksenne saattaa olla erilainen kuin seurakunnan linja, mutta kun olette tehneet sen Jumalan kanssa, niin silloin teillä on rauha oman itsenne suhteen.



Toisaalta päätös voi olla erilainen kuin, mikä näyttää järkevältä. (Luulen, että useimpien mielestä järkevää olisi, että niitä lapsia ei enää tulisi.) Siinäkin tapauksessa saatte rauhan sydämeen ja samalla avun lastenne hoidossa.

Tämä on väärä paikka kysyä neuvoja ja ohjeita, koska kuka tahansa täällä voi kulkea vl-tunnuksella, vaikka ei sitä todellisuudessa ole. Joskus ainakin lukee semmosia juttuja, että ne ei tule oikeasta sydämestä.



Mutta... Oletko yrittänyt saada apua todelliseen ongelmaasi, eli pahoinvointiisi? Entä lastenhoitoon? Puhu ensin jollekin luetettavalle henkilölle, jonka tiedät olevan oikeasti uskovainen. Ehkä sellaiselle, jolla itselläänkin on ollut samanlaisia tuntemuksia ja selviytynyt niistä, jospa hän osaisi kertoa omat selviytymisniksit. Ei kannata tehdä mitään peruuttamatonta, tai sellaista, mistä omatunto soimaa. Muista kuitenkin elämäsi tärkein asia, se mikä jää jäljelle, kun kaikki loppuu.



Minun mielestä, kukaan ei voi toiselle antaa mitään ehkäisylupaa, ei edes puhujaveljet. Joissakin tapauksissa lääketiede katsoo kuitenkin parhaaksi, esim. poistaa äidin kohtu sen kestämättömyyden takia, ei sen, että äiti on vaan väsy.



Jokainen vastaa omasta kilvoituksestaan. Seurakunta neuvoo kuitenkin meitä oikeaan, jos eksymme tai harhailemme käsityksissämme. Kannattaa myös kysellä, mitä vl-seurakunnassa ajatellaan asioista. Emme halua lähteä yksin oman tunnon mukaan sompailemaan, ettemme pahoita kenenkään mieltä tai astuisi vahingossa väärään. Yksin kukaan ei jaksa täällä taistella, pyydä apua ja voimia Jumalalta. Ja kyllä muistan sinua iltarukouksessani.

En ole vl, mutta uskossa kuitenkin. Mielestäni Jumala on antanut meille vapaan tahdon tässä ehkäisyasiassakin. Mielestäni se on lapsen etu että niitä voi kohdella tasapuolisesti jos ei jaksa enää enempää ottaa vastaan.



Ja vaikka olen vääräuskoinen neuvomaan tässä sun näkövinkkelistä, kun en ole vl, niin muistutan että Jumala ei ole raamattussaan maininnut minkä seurakunnan jäsen pääsee tai ei pääse taivaaseen. Itse uskon Paavalin lausahdukseen juutalaisesta, kreikkalaisesta yms. että kaikki olemme ns. samalla viivalla kun lähtö täältä tulee, jos vain uskomme kristukseen. Se että synnit on sovittettu Jeesuksen veressä merkitsee vain ja ainoastaan, ei seurakunnan logo.



Toivotan sulle Jumalan siunausta ja voimahalit!

Ketjun aloittaja pelkää jopa mielenterveytensä menettämistä.



Miksi edelleenkin törmää siihen käsitykseen, etteikö mielenterveys olisi samalla tavalla terveyskysymys kuin fyysinen terveys?



Miksi ehkäisystä tulee itseisarvo jopa siinä määrin, että siitä kärsii koko perhe? Elämän kunnioittaminen - ehkäisemättömyyden perimmäinen syy - on siitä kaukana. Uskossa siirrytään tekojen tielle siinä vaiheessa, kun ei sitten millään voida käyttää ehkäisyä, vaikka siitä kärsisi koko perhe: siinä mennään ihan vastoin Raamattua ja luterilaista etiikkaa.



Kovia sanoja? Ehkä, mutta surettaa aina, kun ehkäisy-kysymyksen kanssa painivia painostetaan.

Raamattussa ei anneta tällaisia ehtoja pelastumiselle. Toki ymmärrän, että lapset on Herran lahja ja Jumala on viisaudessaan antanut meille äideille ja isille kalliin ja arvokkaan tehtävän ottaa vastaan ja hoitaa näitä Taivaan taimia, mutta jos äidin sairaus käy yli kaiken inhimillisen kestämisen rajan, niin silloin ehkäisy saattaa olla paikallaan.



Etkö missään tilanteessa hyväksy ehkäisyä? Etkö edes, vaikka kyseessä olisi sinun henkesi? Ainoa ehkäisylupako tulee, kun on saattanut monta lasta keisarinleikkauksella maailmaan ja lääkäri päättää kohdun poistaa?



Varsin kummalliselta tuntuu, että monille uskovaisille äideille tästä lasten tekemisestä on tullut se autuuden ehto, mutta monissa paljon selkeämmin synniksi luettavissa asioissa lipsutaan.



Tiedätkö edes, miten ja milloin tämä ehdoton ehkäisykielto on vl-piiriin tullut? Perustuuko se raamattuun?

Asia näyttää täällä puhuttavan kovasti ja tähän saakka olen tyytynyt vain juttuja lukemaan, mutta nyt tuntuu että on pakko vastata. Olen siis vl äiti ja odotan kuudetta lasta. Tottakai minäkin tunnen joskus itseni väsyneeksi ja ajattelen että kunpa vain en tulisi nyt raskaaksi, mutta joka kerta kun raskaus etenee niin ilo sisälläni myös kasvaa. Ja kun sen pienen vauvan saa lopulta syliinsä niin tuntuu että miten ikinä saatoinkaan ajatella etten tätä lasta olisi halunnut!!! Kyllä Jumala tiesi paremmin ja voi sitä onnen ja kiitosten määrää jotka nousevat sydämestäni. Me vain olemme niin itsekkäitä ettemme jaksaisi rasittaa itseämme niillä pienillä Taivaan taimilla joita Taivaan Isä meille haluaa antaa valtakuntaansa jakamaan. Kyllä minä ehdottomasti uskon niin että jos Jumala olisi ihmisille ehkäisyn tarkoittanut niin Raamatusta maininta löytyisi. Mutta siellähän lukee mm. näin 1.moos. 3:16 " Naiselle hän sanoi: Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, ja kivulla sinä olet synnyttävä lapsesi. Kuitenkin tunnet halua mieheesi, ja hän pitää sinua vallassaan." Näin Jumala sanoi siis Eevalle paratiisissa. Eikö tässä Jumala anna rangaistukseksi juuri sen että haluat miestäsi vain aina uudelleen ja sitä kautta tulet raskaaksi aina uudelleen kärsien vaivaa ja kipua Eevan synnin tähden. Löysin kyllä myös muita kohtia mitkä ymmärrän niin ettei ehkäisyä hyväksytä. Kun rukoilee voimia ja ymmärrystä Jumalalta niin tuntee heti rauhaa sydämmessään ja sehän on jo paljon. Toivon että jaksatte vain luottaa Jumalan johdatukseen täydestä sydämestänne.

Vastaukseksi niille jotka tämän tästä kysyvät miksi vl:t ottavat lääketieteen vastaan mm. syövän hoidossa kun kerran luotetaan siihen että kyllä Jumala parantaa jos niin on tarkoitettu. No, tähänkin löytyy vastaus raamatusta, sillä Jeesushan antoi ohjeita opetuslapsilleen näin sanoen, " Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita,puhdistakaa spitaalisia..." Matt. 10:8.

Eli me ajattelemme niin että nykyajan ihmisille Jumala on antanut viisautta kehittää lääketiedettä elämän pelastamiseen, mutta ei missään nimessä sen tuhoamiseen(ehkäisy, abortit yms.). Ja kyllähän edelleenkin Jumala on se, joka esim syövän hoitojen antaa joko parantaa tai sitten ei. Ihmiset omassa avuttomuudessaan ovat vain välikäsiä. Näin minä ajattelen.

Niille jotka kritisoivat vl:ien tapaa kuunnella seurakuntaansa, niin näinhän Jeesus neuvoikin tekemään. Matt.18:15-17 " Jos veljesi tekee syntiä, ota se puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin..." Ja edelleen " Ellei hän kuuntele heitäkään (siis kahta tai kolmea seurakunnan jäsentä), ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin." Eihän vl:ien parissa kukaan halua toisia painostaa tai " uhkaille helvetillä" , vaan rakkaudesta halutaan kertoa miten Raamattu opettaa että sisaret ja veljetkin saisivat periä Taivaan valtakunnan. Mehän haluamme että KAIKKI ihmiset pääsevät taivaaseen! Joku täällä aikaisemmassa ketjussa niin hyvin sanoikin ettei tuntuisi mukavalta kun vastaisi ihmisille niin kuin nämä haluavat vastaukset kuulla, vaikka itse uskoisi ja tekisi toisin. Sitten " Taivaan portilla" tuo kysyjä sanoisikin " sinä kurja valehtelija! Neuvoit minulle näin vaikka uskoit asioiden olevan toisin!!"

Vuoden 1933 käännöksessä mainitsemasi kohta kuuluu seuraavasti:



15 Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahdenkesken; jos hän sinua kuulee, niin olet voittanut veljesi.

16 Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, ' että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla' .

17 Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle, niinkuin olisi pakana ja publikaani.



Minun käsittääkseni tässä puhutaan riitatilanteista ihmisten välillä. " jos veljesi rikkoo SINUA vastaan" . Tämä ei tarkoita sitä, että joku voi keksiä sääntöjä ja alkaa Kristuksen kirkkolain nojalla vaatimaan sääntöjen noudattamsita muiltakin. Näin siis minun ymmärrykseni mukaan.

" Minun käsittääkseni tässä puhutaan riitatilanteista ihmisten välillä. " jos veljesi rikkoo SINUA vastaan" . Tämä ei tarkoita sitä, että joku voi keksiä sääntöjä ja alkaa Kristuksen kirkkolain nojalla vaatimaan sääntöjen noudattamsita muiltakin. Näin siis minun ymmärrykseni mukaan.

[/quote]

"



Pakko vielä lisätä ettei toki kukaan voikkaan alkaa " vaatia" toisia noudattamaan " keksimiään sääntöjä" , eikä varmasti vaadikkaan. Mutta eiköhän jokaisella herätysliikkeellä ole omat " säännöt" joita jokainen liikkeeseen kuuluva haluaa noudattaa sen vuoksi että uskoo näin olevan oikein. Miksi sitten juuri vl:ien pitäisi alkaa muuttaa omiaan. Nimittäin Jumalan Sana on muuttumaton! Aikanaan nämä asiat on nähty hyväksi ratkaista näin Raamatun tulkintojen ja Jumala Pyhän Hengen neuvomina. Ja jos jonkun omatunto ja usko ei tähän yhdy niin vapaushan on tehdä toisin ja vaihtaa seurakuntaa. Jos kerran näkee ettei enää omaa vl-vakaumusta niin mikä pidättelee? Ehkä se onkin omatunto eikä vl ystävät ja suku? Jumala yrittää herätellä synnintuntoa ja pidätellä? Ja Raamatussahan annetaan niin vl:lle kuin kaikille muillekkin neuvoa vääräuskoista kaksi tai kolme kertaa ja jos hän ei sinua kuule, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai buplikaaniin.

Näin siis tämäkin paheksuttu hylkäämis ilmiö on suoraan Raamatusta, vaikka se nykypäivänä ei vl-yhteisössäkään edes liene toteudu.

kuunsirppi3:

Pakko vielä lisätä ettei toki kukaan voikkaan alkaa " vaatia" toisia noudattamaan " keksimiään sääntöjä" , eikä varmasti vaadikkaan. Mutta eiköhän jokaisella herätysliikkeellä ole omat " säännöt" joita jokainen liikkeeseen kuuluva haluaa noudattaa sen vuoksi että uskoo näin olevan oikein. Miksi sitten juuri vl:ien pitäisi alkaa muuttaa omiaan. Nimittäin Jumalan Sana on muuttumaton! Aikanaan nämä asiat on nähty hyväksi ratkaista näin Raamatun tulkintojen ja Jumala Pyhän Hengen neuvomina. Ja jos jonkun omatunto ja usko ei tähän yhdy niin vapaushan on tehdä toisin ja vaihtaa seurakuntaa. Jos kerran näkee ettei enää omaa vl-vakaumusta niin mikä pidättelee? Ehkä se onkin omatunto eikä vl ystävät ja suku? Jumala yrittää herätellä synnintuntoa ja pidätellä? Ja Raamatussahan annetaan niin vl:lle kuin kaikille muillekkin neuvoa vääräuskoista kaksi tai kolme kertaa ja jos hän ei sinua kuule, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai buplikaaniin.

Näin siis tämäkin paheksuttu hylkäämis ilmiö on suoraan Raamatusta, vaikka se nykypäivänä ei vl-yhteisössäkään edes liene toteudu.

etten enää osallistu näihin ehkäisy-keskusteluihin, mutta en nyt kuitenkaan malta olla kommentoimatta :)

Se on ihan totta, että jokaiselle ihmisyhteisölle muodostuu oma kulttuuri ja omat käyttäytymismallit. Omassakin seurakunnassani (esikoislestadiolaiset) niitä on pilvin pimein. En ole kuitenkaan tavannut mitään muuta seurakuntaa kuin vl:t, joissa näitä käyttäytymismalleja ja kulttuuria olisi ikään kuin pakotettu noudattamaan, jos haluaa kuulua yhteisöön. Ja siis nyt puhun nimenomaan kristillisistä seurakunnista. Itse esimerkiksi en noudata suurinta osaa esikoislestadiolasiten " säännöistä" , enkä koe niiden liittyvän millään tavalla omaan, henkilökohtaiseen uskooni Jeesukseen Kristukseen omana Vapahtajanani ja syntivelkani maksajana.

Minusta on ihan ok, jos joku ihan aidosti käsittää Jumalan Sanaa tutkittuaan esim. ehkäisyn olevan syntiä, ja haluaa elää sen mukaan. Eikä se minusta välttämättä mitenkään väärä tulkinta ole. Kyse on vain siitä, onko tämä ihmisen henkilökohtainen valinta ja omantunnon kysymys vai ei.

Niin, jokaisella on vapaus vaihtaa seurakuntaa. Se vain on todella tuskallinen ja vaikea prosessi vl:älle, joka on opetettu siihen, että muualla ei voi pelastua. Ei kai kukaan kuitenkaan helvettiin halua joutua.

Minusta taas tuo hylkäämis-ilmiö on kaukana Raamatun totuudesta. Mitä oikeastaan tarkoittaa, että ihmistä tulee kohdella kuin pakanaa, ja publikaania? Miten Jeesus itse kohteli heitä? Hän otti heitä vastaan ja söi heidän kanssaan. Ja hän on käskenyt lähetyskäskyssä tehdä kaikki kansat opetuslapsikseen.

Itse uskon, että pakanana ja publikaanina pitäminen ei tarkoita hylkäämistä, vaan sitä, että tällaisen ihmisen kohdalla pitäisi tehdä lähetystyötä ja julistaa sanomaa Kristuksesta.

Niin, ja meidän käsityksemme siitä, ketä tulee pitää pakanana ja publikaanina, ovat aika erilaiset.

Siunausta. En halua loukata näillä viesteilläni kuitenkaan.

Täytyy sanoa, että paljon olen pohtinut ehkäisyasiaa viimeaikoina. Minulla on myös raskausajat vaikeita. Myös välillä olen ollut tosi uupunut ja toisinaan mennään jaksamisen äärirajoilla. Minusta tuntuu, että tästä ehkäisyasiasta on jostain syystä paisunut tässä uskossa vähän liian iso asia. En usko, että siitä on kiinni taivaaseen pääsy. Tärkeintä on sydämen usko ja jos perheessä on semmoinen tilanne, että uusi raskaus ja vauva tuntuu ylitsepääsemättömältä, vanhemmilla ja etenkin äidillä pitää olla mahdollisuus hengähtää. Uskoa ei sen vuoksi kannata kieltää.

En minäkään kannata näistä asioista puhumista täällä keskustelupalstalla, mutta jotenkin nyt tuntui että tämän ketjun aloittaja on niin uupunut, että haluan jotain sanoa.



Rohkaisen sinua ja miestäsi juttelemaan toisten uskovaisten kanssa asiasta ja muistan itse kuulleeni että " joskus äidin terveys menee edelle.." . Kyseessä voi olla fyysinen tai psyykkinen terveys. Ja tämä lohdutti myös itseäni ja miestäni, koska omallakaan kohdalla vaikean loppuraskauden, synnytyksen, lopulta hätäsektion takia meidän oli pakko " odottaa" ennenkuin uudelle raskaudelle annettiin mahdollisuus. Mun oman terveyden kannalta. Ja nyt me odotetaan uutta vauvaa ja se tuntuu tosi ihanalta ja onnelliselta! Ollaan tosi kiitollisia että meille nyt suodaan uusi vauva ja ollaan kiitollisia että oon ite toipunu edellisestä raskaudesta ja synnytyksen tuomista vaikeuksista. Nyt tietenki vähän jännittää /pelottaaki että miten loppuraskaus ja synnytys sujuu, mutta päällimmäisenä on ajatus että kun vaan ite ja vauva selvittäs niin oishan se ihana! Esikoinen tuntuu niin ihanalta ja rakkaalta, että monesti ajattelen että kun vaan tää raskaus sujuis hyvin että saatas toinen yhtä ihana lapsi.



Voimia sinulle (ketjun aloittaja, nimi unohtui), yleensä asiat kuitenkin järjestyvät parhainpäin. Meillä vasta pieni perhe, mutta näitä asioita on jo jouduttu miettimään. Minä vieläkin rohkaisen sinua juttelemaan toisten uskovaisten kanssa!

Olen juteltu ystävien kanssa, mutta yleinen kanta on että luetetaan Jumalaan, hän antaa lapsia meidän voimiemme mukaan jne. Mutta tuntuu, et meille annettu yli voimiemme. Emme jaksa tätä rumbaa. Kamala pahoinvointi ja vauvat korvakierteisiä jne. en tiedä oikeasti mitä tehdä. Uutta raskautta EMME JAKSA. Välilä tuntuu, et elämme oravanpyörässä josta ei ulospääsyä ole. Tiedän, että tämä väärä paikka purkaantua näissä asioissa...

ja siksi en tunne sen yhteisön erityisperiaatteita. Tuntuu oikeasti pahalta lukea teidän uupuvien äitien kertomuksia. Kirjoitan tänne kysyäkseni, onko yhteisössänne/tuttavapiirissänne uskovaista, sellaista todella luotettavaa, Jumalan armolahjat omaavaa sielunhoitajaa, jonka kanssa voisi aiheesta keskustella ja myös ennen muuta rukoilla?



Mitä nyt ulkomuistista muistelen, mielestäni Raamattu ei puhu mitään ehkäisyn puolesta tai vastaan. Eikö sellaisissa asioissa ole oikein tehdä Jumalan edessä ja rukouksessa ratkaisuja, jotka ovat elämän puolesta? Olen itse sitä mieltä, että ei ehkäisy vahingoita kenenkään ihmisen alkavaa elämää silloin, kun se tehdään ennen hedelmöitystä. Ja lisäksi toinen puoli (ja todella varteenotettava!) asiassa on perheen äidin elämä ja tietenkin myös isän ja lasten elämä. Kyllä Jumala näkee tilanteenne.



Omana näkemyksenä sanoisin, että monet sellaiset ihmiset, jotka sanovat, että parempi on luottaa siihen, että Jumala antaa ne lapset jotka antaa ja sen jälkeen lakkaa antamasta, kun äiti ei enää jaksa, eivät itse ole kokeneet mitään samaa kuin te. Elämän laki vaan jatkaa edelleen olemassaoloaan ja sen mukaan äidit tulevat uudelleen ja uudelleen raskaaksi. Siksi perheen äidin ja isän olisi itse tehtävä ratkaisu koko perheen elämän puolesta.

Otanpa minäkin osaa tähän paljon puhuttuun aiheeseen.Itelle tämä asia on aina ollut jotenkin helppo,en tarvi ehkäisyjä, minulle lapset todella ovat lahjaa, jonka muistan aina viimeistään silloin, kun käyn oman vauvani haudalla.En sano, että aina uskominen on helppoa, muita kiusauksia on kyllä jatkuvasti.Mutta kerran alustuksen aiheena oli " lapset, Herran lahja" .Sielä tästä tuli paljon puhetta,ja alustaja antoi sellaisen ohjeen, että jos äidin terveys,myös mielenterveys horjuu, ehkäisylupaa ei voi kukaan antaa, koska raamattukaan ei siihen lupaa anna.Mutta miehen kanssa yhteisellä sopimuksella voidaan seksistä pidättäytyä, vaikka sopimalla aika, puoli vuotta tai vuosi.Silloin se ei ole ehkäisyä, ja äidin terveys pystytään hoitamaan.Tämä on tietenkin miehelle kovempi paikka, mutta jos avioliitto on muuten kunnossa, ei se tuo kiusauksia lähteä hekemaan sitä muualta.Itse olen ajatellut oman kokemuksen kautta niin, että koska me itse, eikä lääkärit pystytä vaikuttamaan kuolemaan, kun sen aika koittaa,annetaan elämäkin korkeimman käsiin Ei oteta sitä omiin käsiin, elämä on aina lahja, kallis lahja!Voimia kaikille tämän asian kanssa kamppaileville!

tosi ahdistavalta lukea näitä uupuvien äitien kirjoituksia! Itsellänikin on jonkinlaisia paineita saman asian tiimoilta, joten osaan vähän samaistua, vaikka minun kohdallani ei olekaan kyse läheskään noin suurimittaisesta painostuksesta. Pahalta tuntuu ennen kaikkea siksi, että tiedän etten voi auttaa mitenkään, koska vl:issä opetetaan, että muihin seurakuntiin kuuluvat eivät voi olla oikeassa uskossa, eikä heidän puheisiinsa näin ollen voi luottaa.



Kerron kuitenkin, miten itse ajattelen. Uskon, että Jumala on tarkoittanut ihmisen pitämään huolta itsestään - ihan samalla tavalla kuin ihminen on velvollinen huolehtimaan läheisistään ja omaisuudestaan. Jumala ei toimi tässä maailmassa useinkaan siten, että asiat järjestyisivät suurien ihmeiden ja yliluonnollisuuksien kautta. Hän toimii - jostakin syystä - välikäsien, kuten ihmisten tai tässä tapauksessa lääketieteen, kautta.



Voimia teille oikein kovasti. Rukoilkaa Jumalan johdatusta elämäänne, niin varmasti Hän johtaa ja kuljettaa.