Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi mulla ei ole itsekuria syömisen suhteen? Kaiken muun suhteen sitä kyllä on.
15.12.2011 |
Pitäisi laihduttaa. Ja haluaisin laihtua.
Siitä ei vaan kertakaikkiaan tule mitään, vaikka kuinka vannon itselleni, että nyt alan syömään järkevästi, säännöllisin väliajoin, teen elämäntaparemontin, niin sitä kestää max. kaksi päivää, ja sitten jo sorrun mässäilemään oikein olan takaa. Ja kun taas ryhdistäydyn, sitä kestää taas max. päivän tai kaks, ja taas repsahdan. Ja mun repsahdukset ei siis oo mitään pieniä...
Tupakanpolton olen pystynyt lopettamaan tuosta noin vain, ei tehnyt edes tiukkaa. Raha-asioissa olen erittäin järkevä enkä sorru heräteostoksiin, laskut on aina ajallaan maksettu ja elän varojeni mukaan. Kaikki työtehtävät ja muut asiat hoidan jämptisti ja tunnollisesti, yms.
Mutta tää syöminen, tämän kanssa mä oon ihan retuperällä, ollut aina, teiniajoista lähtien!
Kommentit (4)
että syömistä ei voi lopettaa kokonaan, tupakoinnin voi. Välillä kohtuuden oppimiseen menee aikaa, joten suo se itsellesi. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairastuin 13 vuotta sitten bulimiaan, joka onneksi helpotti raskauksien myötä. Vaikka syön nykyään terveellisemmin, saan edelleen ajoittaisia ahmimiskohtauksia jolloin en pysty lopettamaan.
Viimeisen vuoden aikana en ole ehtinyt liikkua, ja toivoisin voivani pudottaa n. 10 kg. Edelleen ihmettelen, milloin opin syömään ja liikkumaan suht koht normaalisti ja säännöllisesti.
Ehkä auttaisi, jos pahoina hetkinä voisi kertoa jollekin, että nyt meinaa taas käydä huonosti. Yhdellekään ystävälle en ole tästä hiiskunut, sillä asia nolottaa suuresti kun suunnilleen kaikki muu tosiaan hanskassa on.
opin normaalin käyttäytymisen ruoan ja syömisen kanssa.
Mä en tiedä onko tää mun syömishäiriökäyttäytyminen mitään ahmimishäiriötä, mutta jotakin epänormaalia kuitenkin. Syön koko ajan, oli nälkä tai ei (tai ei mulla koskaan oo ees nälkää, kun ei sellanen ehdi tulla!) ja syön melko paljon kerralla, en kuitenkaan itseäni kipeäksi (välttämättä. Joskus harvoin kyllä).
Jotenkin vaan en osaa olla syömättä, kuin max. tunnin kerrallaan. Ajatukset alkaa pyörimään "mitähän seuraavaks söis/koskahan seuraavaks söis"-rataa. Eikä yhtään auta, vaikka yrittää keksiä itselleen jotain muuta tekemistä...
ap
Alue: Aihe vapaa
mutta siihen auttoi mahalaukun ohitusleikkaus. Tällä hetkellä koen olevani normaali ihminen syömisten suhteen. Syön elääkseni, en elä syödäkseni. Sillä asialla on vissi ero.
Olen laihduttanut 67kg ja oloni on paljon parempi. Laihdutan vielä 10kg ja sitten saa riittää. Haluan tämän projektin loppupäätökseen ja alkaa elämään normaalipainoisena naisena.