mieheni ei osaa pukea lastani nätisti

Olen saman havainnut vaikken itsekään ole mikään trendisetteri.



Minäkin olen kerran hakenut korvat punaisena yhden pienen perheenjäsenemme jolla oli liian pienet college-housut jalassa (toisessa polvessa iiso reikä), kauluspaita ja villasukat. Olin ihan epäuskoinen että mistä hitosta tytölle on löydettykin näin karseet vaatteet??!!



Ne pienet ja risat housut oli jotkut vanhat rutkupöksyt joilla tyttö oli vuosi sitten kesällä kyntänyt pitkin omaa pihaa ja kauluspaita oli henkarilta juhlapukujen seasta vaikka miehellä on aamulla ollut naaman edessä iso pino pitkähihaisia kivoja trikoopaitoja mistä valita.



Noiden apinoiden aivoituksista ei vain voi ottaa selvää.

Yleensä puen lapseni ennen hoitoon menoa, mutta tänä aamuna mies vei lapsen hoitoon ja luonnollisesti myös puki hänet. Kun hain lapsen hoidosta, hänellä oli ihan järkyttävä asukokonaisuus. Kotivaatteet, jotka ei sopineet yhteen ollenkaan. Miks miehet ei vaan tajuu...

Jälleen kerran on todistettu naisten olevan se ylivertainen sukupuoli. Haha, miehet ovat tyhmiä!



T: Ylpeä nainen

kanssa sairaalaan meitä katsomaan. 5v poika oli itse pukenut omat vaatteet, mutta 2v tytöllä oli VAUVAN puolipotkuhousut jalassa =D Mies sanoi ihmetelleensäkin, miksi housut tuntui niin tiukoilta...

Miehet kuitenkin on usein tosi tarkkoja millaisella autolla ajelevat, siinä pitää olla just oikeanlaiset vanteet jnejne.

Samasta asiastahan siinä kyse: siitä miten ja millaisilla asioilla ympäröimme itsemme. Viestitämme näillä valtavasti asioita siitä mitä olemme tai haluamme olla.

Tilannepukeutuminen on hyvä opettaa pienestä pitäen. Juhliin juhlavaatteet, ravintolaan siistit vetimet ja mökillä saa sitten röhnöttää niissä reikäsissä liian pienissä collaripökissä :)

Ei vaatteiden tarvitse olla sävysävyyn, mutta joku järjen ääni kuitenkin olisi hyvä olla mukana, jos taloudessa kaksi aikuista huoltajaa on. Sosiaaliset suhteet ovat mutkikkaita ja ihmiset arvottavat toisiaan ikävä kyllä niinkin pinnallisten asioiden kuin vaatetuksen perusteella. Jos joku lapsi on aina ihan huithapelisti puettu liian pieniin tai jopa reikäisiin vaatteisiin, eriparisukat jne. niin kieltämättä ajattelen että perheellä ei taida olla kaikki ihan kunnossa. Tai jostain syystä lapsi on perheen arvomaailmassa pahnanpohjimmainen. Kai sinäkin miesvastaaja laitat itsellesi saman parin sukat jalkaan, kun lähdet ihmisten ilmoille? Miksi lasta ei pueta kuin ihmistä, vaan kuin joku merkityksetön möykky.

Onneksi mun mies osaa laittaa lapsellemme ihan normaalisti vaatteet päälle, tosin jostain syystä sotkee aina pyjamahousut ja collegehousut keskenään mutta vaan niin päin, että usein poika on nukkunut colleget jalassa, joten ihan sama.

Sillä ei ole pillunvihellyksen väliä mitkä vitun vaatteet jollain kakaralla on päällä. Ketään ei kiinnosta ja jos rupeaa kiinnostamaan, niin se on merkki siitä, että kannattaa hankkia oikeita ongelmia. Vihaksi pistää perkele

Vaikka viestin sävy onkin aika värikäs, niin täytyy sanoa, että olen täsmälleen samaa mieltä. Eilen tällä foorumilla haukuttiin miehet tyhmiksi, koska ne eivät naisten puutteellisten ohjeiden takia osaa tuoda kaupasta oikeita elintarvikkeita. Nyt miehet ovat tyhmiä, kun eivät "osaa" pukea lasta.

Jos käyttäisin aikaa ja vaivaa, niin varmaankin osaisin pukea tuon meidän pojan kohtuullinen tyylikkäästi ja siten, että kaikki vaatteet ovat sävy sävyyn. Ongelma on siinä, että minua ei kiinnosta, noh, pillunvihellyksen vertaa alkaa panostamaan asioihin, joilla ei ole oikeasti mitään merkitystä.

Ei siinä, kyllä minä teitä naisia silti ymmärrän. Käsissä on kriisitilanne, jos feng shuit eivät ole kohdallaan. Miehet tajuavat, mutta eivät vain välitä.

Jos kerran pukeutumisella ei ole väliä, niin miksi mies sitten panostaa omaan ulkonäköönsä? eikö se ole ihan sama, vaikka sinne ravintolaan lähtisi verkkopaidassa ja vanhoissa haisevissa verskoissa? Ja jos tämä ei ole OK miehelle, niin miksi se olisi OK lapselle?

Jos oli sitä mieltä, että ravintolassa pitäisi olla siistit vaatteet lapsella.

Minä olen edelleenkin sitä mieltä, että jos menen ravintolaan, lapsenikin on asianmukaisesti pukeutunut. Ellei ole, en mene ravintolaan. Lapsellani on päiväkodissa rennot vaatteet, synttäreillä kauluspaita ja ravintolassa siistit vaatteet.

t. se koiranoksennusäiti, joka ei jäkätä eikä mäkätä mutta ei myöskään suostunut iltaelämään miehensä kanssa, kun tällä oli vain jotkut urheilusandaalit ja farkut matkassa. Ei niillä yökerhoon mennä. Sorry vain.

Naurettavia ns. "äitejä" taas liikkeellä...

("Mieheni ei osaa pukea lastaNI")



Mitä ihmeen väliä sillä nyt on, mitä lapsella on päivähoidossa päällä (kunhan on asianmukaiset eli lämpö- ja säätilaan sopivat) vaatteet.



Itsekin välitän ulkonäköasioista ja olen aina tykännyt pukea lapsen yhteensopiviin ja kivoihin vaatteisiin, mutta ei tulisi mieleenkään harmistua tai haukkua toista, joka ei samalla tavalla lasta pue tai värejä/kuoseja hahmota. Niin tiukalla ei nutturani ole eivätkä pinnalliset asiat niin tärkeitä minulle.



Jos lapsi on vain sinun, olisit iloinen, että mies osallistuu lapsen arkeen ja hoitoon. Ja jos lapsi on teidän yhteinen, niin sorry, sinulla ei ole sen enempää oikeutta sanoa, kuinka lapsi puetaan, kuin miehelläkään. Miehesi saa pukea oman lapsensa juuri niin kuin haluaa ja häntähän voisi ihan yhtä hyvin ärsyttää sinun "hienostelusi" ja se, ettei pelkkä käyttömukavuus ja sopivuus riitä, vaan pitää pukea lasta kuin näyttelyesinettä.

Miehet ja naiset ovat erilaisia eikä tilannetta paranna yhtään tuo jatkuva marmatus!



EI munkaan mieheni osa apukea lapsia nätisti, hän pukee ja muutenkin hoitaa asiat omalla, parhaaksi katsomallaan tavalla. Siihen on tyytyminen, jos ei halua aina tehdä kaikkea itse. Koittakaa kestää, armaan sisaret!!! Jokainen tietää, että huonostipuetut lapset ovat isien jäljiltä :D

Onko se vaan sun lapsi? eikö sen pitäisi olla lastamme, jos siis lapsi on myös miehesi lapsi?



Mun miehellä on vähän sama "ongelma". Joskus se laittoi lapsille oikein nätit vaatteet ja joskus aivan karmasevat yhdistelmät.

Mutta mä tein niin että en ruvennut nalkuttamaan, pääasia että lapsi oli aina sään mukaisesti puettu.

Ja oisinhan mä voinut laittaa itse vaikka ne vaatteet valmiiksi aamua varten. En laittanut, lähinnä mä vaan naureskelin ja joskus naureskelin päiväkodin hoitajan kanssa niille väriyhdistelmille tai jotain ja sain sen kuvan että se on miehille hyvin ominaista.



Mitä tollasista nyt stressiä ottamaan? jos oikein häiritsee niin laita ne vaatteet valmiiksi aamua odottamaan!

miehet pukee lapsensa miten sattuu...sitten ne kuitenkin huolehtii omasta ulkonäöstään...mä en ymmärrä. Mistä tää kertoo? Siitä ettei miehiä kiinnosta? Ja jos joku väittää ettei ulkonäöllä ole väliä, niin uskokoo itsekään. Tässä ulkonäkökeskeisessä yhteiskunnassa pukeutuminen on aika tärkeetä

minäkin olen tarkka värien sopivuudesta yms. ja silmää vähän särkee miehen vaatevalinnat lapselle mutta so what? Osaa se kuitenkin puhtaat vaatteet lapselle laittaa, vaikka värit taistelevatkin.

Miehet on miehiä, annetaan niiden olla.

Miehet ja naiset ovat erilaisia eikä tilannetta paranna yhtään tuo jatkuva marmatus!

EI munkaan mieheni osa apukea lapsia nätisti, hän pukee ja muutenkin hoitaa asiat omalla, parhaaksi katsomallaan tavalla. Siihen on tyytyminen, jos ei halua aina tehdä kaikkea itse. Koittakaa kestää, armaan sisaret!!! Jokainen tietää, että huonostipuetut lapset ovat isien jäljiltä :D

sillä oli vapaa päivä ja tulivat siis tyttären kanssa hakee mua. Neidillä oli sitten yöpuku päällä. Sellaiset housut ja paita. Nyt naurattaa mutta ei silloin.

"koiranoksennusvaatteita"??????

Mutta ne oli eri materiaalia, niin ei-toisiinsa-sointuvia kuvioita ja värejä kuin voi olla. Lisäksi oli kaivettu joku remppavaatepaita esille. Oikeasti, maalatessa en kehtaa pistää niitä siisteimpiä lapselle päälle. Oikeasti, en tajua, miksi lapsi piti pistää siinä vaatteessa päiväkotiin.

Oikeasti. jos isä osaa pukea itselleen siistit vaatteet, miksi hitossa lapsen pitäisi olla kuin ryysyläinen vain siksi, että isä haluaa tehdä kiusaa? Tai "ei muka osaa".

Meillä tehdään ihan kaikkien yhteisellä sopimuksella niin, että minä katson lapselle aamuisin (tai muutoin, kun puetaan) sopivat vaatteet ja mies pukee ne lapselle. Muutoin saattaa just tulla tuota "koiranoksennusta".



Minäkin haluan, että lapselle on - kuten aikuisillakin - tilanteeseen sopivat, ehjät ja puhtaat, toisiinsa sopivat vaatteet päällään. Toki mies pystyy hätätilanteessa etsimään lapselle vaatteet, ja olen pyrkinyt ne järjestämään kaappiin siten, että niitä olisi hyvin esillä (tyyliin legginsit yhdessä laatikossa, pitkähihaiset trikoopaidat yhdessä laatikossa, pikkuhousut yhdessä laatikossa, sukkahousut yhdessä laatikossa, sukat yhdessä laatikossa jne.). Ja tosiaan sellaiset huonot (piene, rikkinäiset yms.) vaatteet hävitän melko nopeaan tai laitan kiertoon, jotteivat jää kummittelemaan vaatekaappiin.

harvemmin, ei vastaa tämän vaatehankinnoista eikä edes pese tämän vaatteita, ei välttämättä ole tietoinen kunnolla millaisia vaatteita tällä edes on. Joten aamukiireessä kun ei kiinnosta, ottaa vaan jotkut vaatteet mitä käteen sattuu.



Meillä mies pukee lapsen tarhaan, ja minä laitan yleensä valmiit asuyhdistelmät. Helppo ottaa pino, ja laittaa siitä suoraan päälle. Nyt kun tuota on tehty vähän aikaa, olen huomannut miehenkin välillä viikaavan vaatteita narulta suoraan valmiiksi yhdistelmiksi lokerikkoon. (Meillä on siis tätä varten omat lokerot.)

se on liian ulkonäkökeskeinen. Kukaan ei varmasti ole eri mieltä siitä, että etenkin naisille on kasaantunut kohtuuttomat ulkonäköpaineet. - Jo alaluokkalaiset kärsivät syömishäriöistä ja yläluokkalaiset ovat sukupuoleen katsomatta sairaalloisen kiinnostuneita ulkonäöstään. Ulkonäköbisnes tahkoo rahaa ja aiheuttaa samalla traumoja ja jopa kuolettavia sairauksia nuorillemme. Täysikäisenä jo ravataan kirurgin pakeille lainarahoilla ja riskeistä välittämättä.



Ja oiskohan syy siihen, että tämä trendi vaan jatkuu ja pahenee juuri se, että ihmiset alistuvat siihen. Äidit ovat sitä mieltä, että jo vaippaikäiselle on oikeasti tärkeää "tässä ulkonäkökeskeisessä maailmassa", kuten sinä sen asetit, se, minkä NÄKÖISET vaatteet heillä on hiekkalaatikolla ja päiväkodin leikkihuoneessa päällä.



Vääntäisitkö minulle rautalangasta, että KENELLE ja MITEN se on tärkeää, että taaperolla on kauniit ja väreiltään yhteensopivat vaatteet päällä päiväkodissa. Sille taaperolle? Sen kavereille? - Päiväkodin tätiäkin varmaan kiinnostaa tosi paljon, vetääkö se kakkavaipan tieltä siniset vai vihreät verkkarit pois...



Ja hei, itsekin olen ulkonäkökeskeinen ja todellakin tykkään pukea lapseni nätiksi. Mutta kyllä minä nyt sentään tajuan, että teen sen itseäni ja omaa silmääni miellyttääkseni, en siksi, että se oikeesti olisi mitenkään tärkeää. Se, että lapsella on päivähoidossa sopivan kokoiset, puhtaat, säätilasopivat ja ehjät vaatteet, on TÄRKEÄÄ. Muu on sitten extraa: ainakin siihen asti, kun lapsi itse kiinnostuu vaatetuksestaan, kukin pukekoon lapsensa juuri niin nätisti tai ei-nätisti kuin haluaa. Myös isä.

Mun mies ihan samanlainen ja niin uskomaton!!



Mä tiedän nyt jo syynkin tohon juttuun. Ainakin tyttölapset ottavat heti johdon pukeutumisasioissa kun äiti ei ole paikalla ja sanovat isille mitä haluavat pukea päälleen. Ja koska useimmat miehet ovat värisokeita pääväreissä niin kuinka he ymmärtäisivät lisävärejäkään?



Mua harmittaa vain etten ottanut valokuvia näistä jutuista!

Vääntäisitkö minulle rautalangasta, että KENELLE ja MITEN se on tärkeää, että taaperolla on kauniit ja väreiltään yhteensopivat vaatteet päällä päiväkodissa. Sille taaperolle? Sen kavereille? - Päiväkodin tätiäkin varmaan kiinnostaa tosi paljon, vetääkö se kakkavaipan tieltä siniset vai vihreät verkkarit pois...

Että ihan se ja sama, miten lapsi on päiväkodissa. Mutta kun kysyin, onko lapsella ravintolakelpoiset vaatteet päällä, niin jo ois pitänyt miehen tajuta, että ei ole. tilannepukeutuminen on mun mielestä kuitenkin korrektia.

itse olen sitä mieltä, että jos vaate on ehjä ja puhdas, se on OK ja sen mukaan lapset aamulla vaatetan. Mies sen sijaan sitten jupisten kaivelee kaappeja aamulla että löytää pojille päälle "siistimpiä" vaatteita (voi sitä riemua, kun vihdoinkin sai kolmasluokkalaisen puekutumaan joka aamu farkkuihin kouluun eikä verkkareihin, kuten siihen asti). No hän itse menee töihin puku päällä ja solmio kaulassa, että ymmärrän tavallaan hänen mietteensä. Mutta ei tuo nyt mua häiritse eikä kaivele, jokainen tavallaan ja onhan nuo hänenkin lapsiaan...