Mulla on paha mieli,koska -

en tiedä mitä mun pitäis tehdä vai pitäiskö mitään.Kyse on ihmisestä jota oon pitänyt ystävänä tähän asti,mutta nyt viime aikoina on tuntunut siltä että ystävyys on yksipuolista.Tämä henkilö on minua kohtaan välillä tosi kylmä ja ilkeä,raivoaa ja kiukuttelee eikä tunnu ajattelevan mitä puhuu.Hänellä on ollut vaikeuksia viime aikoina (ero miehestä,muutto pois lapsen kanssa),mutta eikai se velvoita silti minua sietämään IHAN mitä tahansa?! Ja kyllä,olen ollut tukena ja kuunnellut,auttanut parhaani mukaan.Viimeisen kuukauden aikana yhteydenpito on ollut hieman harvempaa ja sekin lähinnä silloin kun tämä ystäväni itse tarvitsee jotakin.Ei voida esim.sopia enää mitään kun mikään ei pidä,mikä aamulla lyödään lukkoon ei voisi enää vähempää kiinnostaa illalla,kun soitan kysyäkseni kuulumisia ei vastata puhelimeen tai jos vastaa saatan kuunnella sadattelua 10min ja parhaassa tapauksessa saan luurin korvaan!! Takaisin päin saan puhelun vain jos ystäväni haluaa jonkin palveluksen.(Ja senkin pitäisi sitten tapahtua heti.)Olen koittanut ymmärtää,mutta en tiedä kauanko jaksan enää.