Miten ihmeessä KUKAAN nainen voi suostua hoitamaan KAIKKI kotityöt
nyt 2010-luvulla länsimaassa?! Ja lastenhoito päälle. Ei jummarra.
Sehän olis ihan orjan elämää!
Kommentit (64)
Mielummin siivoan, pyykkään ja laitan ruokaa, kuin huollan autoja, traktoria ja muita moottori vempeleitä. Lumityöt ja nurmikonleikkuunkin jätän ihan mielelläni miehelle. Ja muutenkin raskaat pihatyöt.
Enkä oikein osaa korjaa sisälläkään mitään, enkä ymmärrä sähköhommien ja lämmityssysteemin päälle. Satunnaiset putkihommatkin hoitaa mies. Rakentamaan ja kunnostamaankaan minusta ei ole.
Taitaa kerrostalossa asuvat vaimokkeet päästä aika helpolla... En kuitenkaan vaihtaisi.
Mies jakaa kanssani lastenhoidon silloin kun on kotona.
Vaikkei tuokaan rahaa taloon. Älkäö nyt ihan kaikkeen alistuko ja arvostakaa itseänne enemmän! Älkää olko vapaaehtoisesti miehen elättinä kauempaa kuin pakko! Opiskelkaa ja yrittäkää päästä kunnon töihin! Jotai tasa-arvoa, PLIIZZ!
ap
on ihan ne samat hommat kun sullakin.
Se on se kerrostalossa asuva mies joka pääsee helpolla kun ei ole niitä raskaita pihatöitä.
Vaikka teenkin kaikki ns. kotityöt yksin.
Tosiaankaan kerrostalossa ei taida olla niitä perinteisiä "miesten töitä" juurikaan.
Joten jos siellä miehet vielä tekee osan naisen hommista niin helpolla rouvat pääsee juu.
MInulla on vapaa-aikaa kun tahdon. Mies hoitaa lapsia, jos menen punttikselle tai vaikka päiviunille. Hän käy töissä, minä hoidan taloudenpidon.
Meillä 2 lasta ja hoitovapaalla kotihommat jäi mulle, mikä olikin ok silloin. Mutta mutta... kun palasin töihin, edelleen kotityöt ovat minun vastuullani ja mies heittäytyy hankalaksi, kun otan asian puheeksi. Hän voi kuulemma jäädä kotiin ja tehdä kotityöt ja minä voin elättää meitä kaikkia. Vaikka tosiaan en tarvitsisi muuta, kuin ettei joka päivä työpäivän jälkeen kotitöihin tarvisi käyttää 1-2 tuntia...
Onko av:lla oikeesti joku 50-luvun meininki? Koti on myös miehen, joten ihan yhtä paljon ovat kotityöt ja lapsen hoito myös hänen hommiaan.
ap
Että pihahommia piisaa meillä miehelle ihan tarpeeksi, eipä sillä tunnit riittäis päivässä jos työpäivän ja muiden "miesten hommien" lisäksi vielä tekisi kotitöitä. Vaikka miten kuulostaa vanhanaikaiselta niin mullekin sopii toi pyykkäys ja imurointi paremmin kun ruohonleikkuu tai raksahommat vaikka ei siitä nyt kiinni oo etten muka selviäis itsekin ruohonleikkuusta.
Kun mies on töissä, hoidan lapset, joita on kolme alle 5-vuotiasta. Jos jaksan, teen kotitöitä. Suurimmat siivoukset ym. hoidamme kuitenkin puoliksi.
Mies jakaa kanssani lastenhoidon silloin kun on kotona.
Onko av:lla oikeesti joku 50-luvun meininki?
ap
Meillä on kertynyt sen verran rahaa, että on ollut ihan varaa ostaa astianpesukone, pyykinpesukone ja mikro. Joten, ei noi kotihommat samalla tavalla rasita kuin joskus 50-luvulla...
minä ja mieheni teemme yhtä paljon töitä kodin ulkopuolella ja myös kotona. Mies osaa kokata, hoitaa lapsia ihan siinä missä minäkin. Jopa paremmin!!
Meillä on maatila, jossa mies tekee kaikki traktorityöt yms pihahommat ja minä taas vastaan paperihommista. Siivoukset, ruuanlaitot yms kotityöt ovat myös minun vastuullani. Yleensä mieheni leikkii tenavien kanssa sillä aikaa, kun siivoan tai tiskaan tai teen jotakin vähän suuritöisempää. Minusta meillä on hyvä ja järkevä työnjako, enkä kyllä tunne itseäni millään lailla kotiorjaksi! Kumpikin tekee, mitä osaa ja pystyy.
kun hän väittää että jos tekee kaikki kotityöt, ei jää yhtään vapaa-aikaa. Taitaa ap:llä olla organisointikyvyissä puutteita. Minä teen oikein mielelläni kotityöt, mies tekee paljon töitä kosin ulkopuolella. Saa toki tehdä kotonakin ja juuri esim. piha- ja remppahommia ja autojen huoltamisia hänellekin jää.
Mitä ap:n huoleen vapaa-ajasta tulee, käyn kuntosalilla ehkä 5x vkossa, ystävien kanssa kahvilla, shoppailemassa, saatan mennä lasten kanssa pitkäksi viikonlopuksi vaikka Pariisiin... Ei tämä pöllömpää elämää ole ollenkaan. Mitään tätä en voisi tehdä, jos kävisin kodin ulkopuolella töissä. Eläketurva on, sijoitukset takaa ihan säälliset ansiot vanhanakin. Ei minusta mitään orjuuteen viittaavaa. Enemmän orjuuttaisi vaikkapa vuorotyö, jatkuva stressi, vapaa-ajan puute ja kiire.
Onko av:lla oikeesti joku 50-luvun meininki? Koti on myös miehen, joten ihan yhtä paljon ovat kotityöt ja lapsen hoito myös hänen hommiaan. ap
Olen kotiäiti ja mies tekee pitkää päivää yrittäjänä. Tottakai minä teen kotityöt työpäivän aikana ja illat vietetään perheaikaa. Lomilla mies osallistuu kotitöihin tasapuolisesti. Ulos kotoa pääsen silloin kun haluan, omistan tasan puolet perheyrityksestä ja kaikki suuret päätökset perheessä tehdään miehen kanssa yhdessä.
50-lukulaista kotiorjuutta olisi se, että sekä mies että vaimo kävisivät töissä ja vaimo tekisi silti kaikki kotityöt.
on keittiössä, luki lapsi juuri espanjan läksystään.
Ja naureskeli sille:)
mies tekee pitkää päivää töissä, ei tosiaan tulis mieleenkään lätkäistä sille kotihommia kun itse lojun päivät kotona vauvan kanssa joka nukkuu suurimman osan päivästä.
Siivoan ja teen ruuan viikolla jokapäivä. Omaa aikaa mulla on yhtä paljon kuin miehelläkin. Suurin osa ajasta on yhdessä oloa.
En koe kotitöitä ja lapsenhoitoa muutenkaan minään pakkopullana.
Jos kävisit töissä ja mies olisi kotona vanhempainvapaalla niin olisiko kohtuullista että siivoaisit, hoitaisit lapset ja passaisit vaimoa töitten jälkeen?
Mitä se kotona ollut on koko päivän tehnyt???
Kyllä suurin osa, mielellään kaikki kotihommat (joita ei paljoa tule päivittäin) kuuluu sille joka on kotona!
Sitten kun toinen tulee kotiin, voidaan olla yhdessä!
Siinähän tulee koko ilta lepoa jos on tehnyt kotiaskareet valmiiksi. Ja voidaan ottaa yhdessä lunkisti.
Jos susta on raskasta tehdä pari kotihommaa sillä välin kun toinen on töissä niin huhhuh.. :)
Vaikkei tuokaan rahaa taloon. Älkäö nyt ihan kaikkeen alistuko ja arvostakaa itseänne enemmän! Älkää olko vapaaehtoisesti miehen elättinä kauempaa kuin pakko! Opiskelkaa ja yrittäkää päästä kunnon töihin! Jotai tasa-arvoa, PLIIZZ! ap
Maksan tämänhetkisiin tuloihin katsottuna yhtä paljon kuin mieheni. Ja en saa häneltä penniäkään. Enkä edes ottaisi vaikka antaisi. Pyydän vaikka omalta äidiltäni ennemmin lainaan. En halua olla miehen elätettävänä. Siksi meillä näin, hän kyllä mielellään antaisi rahaa jos tarvitsen mutta koen että tulen toimeen omillani. Ja joo, hoidan kodin sekä lapset melkein kokonaan yksin, en käy missään yksin ja en harrasta mitään. Minä ajattelen että tämä on tätä tämän hetken kun lapset ovat pieniä ja tilanne muuttuu kun menen takaisin työelämään.
Ja kyllä elämäni on joskus todella tylsää, mutta yritän siitä huolimatta muistaa silloin että lapseni ovat vain kerran pieniä ja aika menee todella nopeaan. Mulla on työuraa vielä jäljellä reilusti yli 30 vuotta, joten enköhän tässä vielä ehdi "valloittaa ja kokea maailman".
Mä olen nyt hoitovapaalla, en tienaa rahaa taloon. Hoidan lapset ja kodin. Mies on yksityisyrittäjä, joilla muutenkin päivät venyy ja kun pitää paikata mun tulovaje... Arvaatko, viittinkö iskeä sille pyykkikasaa tai imuria eteen, että teepä osuutesi...?