Mitä ajattelet kun äiti on hölkkälenkillä ja lapsi pyöräilee vieressä?

Ja hienoa että vanhempi/ vanhemmat opettavat lapsellensa terveita elämäntapoja ja liikkuvat yhdessä!

mutta sitten kun pyörällä ajo alkaa sujumaan hieman paremmin, sitten hän ajaa pyörällä lenkeillämme. Se on meidän yhteistä aikaa, isi on vauvan kanssa sen aikaa kotona.

olen vissiin ihan hoomoilanen mutta en ikinä ajattele mitään kuten nuo esimerkit

Kyllä kunnon äidin kolmevuotias juoksee minimaratonin luettuaan ensin Rikoksen ja Rangaistuksen palkaksi absoluuttisesta sävelkorvastaan.



Laiska ja huono äiti, lapsesta tulee ylipainoinen, kultakoruja pitävä wt -virikeäiti, jonka lapsi juo korviketta ja syö eineksiä.

Pitäisikö tällaisesta ajatella jotain erityistä? Ihan normaalia vapaa-ajan toimintaa, ainakin meidän perheessä ja näkyy olevan monessa muussakin. Juu, ja en ole yh. Lapsista vain on hauskaa päästä mukaani lenkille.

Kuulun itse näihin äiteihin. Olen lenkkeillyt aina. Myös silloin, kun nuorimmat lapset oli ihan pieniä. Heillä on ikäeroa 1v7kk. Vauva kulki rattaissa ja isompi tuli pyörällä perässä. Äiti vähän avitti vetämällä narusta :).



Nyt lapset on jo 6 ja 5v. ja edelleen käydään melkein joka päivä lenkillä.



PS. Lapset itse jopa pyytävät pyöräilemään, vaikka äiti ei aina jaksaisikaan. Että meitä ei ainakaan kannata sääliä, kun ohite ajatte ;)!

Mutta yleensä myös: pitäisi vähän katsoa, miten se ajaa (koska silloin tällöin siinä tilanteessa vanhemmat keskittyvät juoksemaan ja lapset katsomaan, mihin juoksija menee, eikä muista tiellä olijoista tarvitse välittää)

polvet valitettavasti kestä juoksemista.

ja että kunpa minäkin jaksaisin...

miettiä että varmaan vähän turhauttavaa äidille kun lapsi pysähteli vähän väliä sen pyöränsä kanssa kommentoimaan jotain maassa/puussa/ilmassa näkyvää. Äiti sitten pysähtyi ja odotti. Toinen tietysti tää että kun lapsi ajaa takana niin äiti siinä edellä ei välttämättä kiinnitä huomiota missä keskellä tietä se lapsi pyörällään vintturoi.

Omille lapsille on mukavaa lähteä pyöräilemään, joten joko itse menee pyörällä tei juosten.



Pyöräilemällä pääsee vähemmällä, juostessa tarttee pysyä lapsien perässä. :)



Joten ajattelen että lapsi voi nauttia pyöräilystä. Tässä ap.lla oli ainoa lapsen mielipide negatiivinen. Minä ainakin kysyn lapsilta haluaako lähteä pyöräilemään. Monesti haluisivat lähteä lenkilleni mukaan pyörällä mutta ei taas jaksa minun lenkkiä polkea, joten yhteinen lenkki on lyhyempi.



Ja toi perseen koko -ajattelu on törkeää! En koskaan ajattele lenkillä, salilla että hyvä kun toikin persettään vähän jaksaa nostaa liikkumaan. :(



Yhteinen liikkuminen ei ole minusta mitään suorittamista. Varsinkaan ylisuorittamista. Onko se alisuoriutumista jos aina menee yksin?



Milloin lapsi taas voi pyöräillä?

Miten voi ihmistä ottaa kupoliin jos pieni lapsi pyöräilee vähän sielä täälä?

Sinähän se aikuisena varot liikenteessä ja teet sen mukaan tilaa!! :(



Että jokkut tekee elämästä vaikeaa.



28

2-vuotias turvaistuimessa eikä kaikkia vaaratilanteita vaan pysty eliminoimaan itse, jos lapset päästetään pyörän kanssa liikenteeseen liian vähäisin ajotaidoin. Sorry, mutta ei todellakaan riitä sympatia 5-vuotiaalle, joka meinaa ajaa arvaamattomuuttaan ihmisten päälle - etenkään jos vierellä kulkee vanhempi, jota pyörän sinkoilu sinne tänne ei kiinnosta yhtään.

Isä on juossut puskaan pissalle.

"Onpa reipas äiti, mutta mihin isi on jäänyt/juossut?"

"otan koiran hiukan kireämmälle hihnalle, että pääsevät vaivattomammin ohi"

Ajattelen, että "oppisipa omakin lapseni pian pyöräilemään ilman apupyöriä, niin voisin mennä lenkille samalla tavalla".

En ajattele yhtään mitään.

Jos äiti ja lapsi tulisivat vastaan, niin ei heättäisi yhtäkään ajatusta.



Mulla ei ole tapana miettiä muiden asioita noin kovasti.

5- vuotiaat tuppaa muutenkin kulkemaan kävellenkin ihmisiä päin! :) Törmäys on vahinko ja aikuinen voi itse väistyä, varoa tilanteita. Miten itse liikut jos et pysty väistymään?



Kyllä aikuinen on vastuussa mihin kävelee, ei lapsi. Suoraankin ajava lapsi saattaa kaatua pyörällä.

Itse ainakin pysähdyn jos joku lapsi on törmäämässä minuun, väistän toiseen laitaan yms.



Ei se ole sitä ettei vanhempi ole kiinnostunut miten pyörä tiellä kulkee, ei sitä pyörää pysty vierestä ohjaamaan.

Se taito pitää oppia!

Pyörä- ja kävelytiellä saa liikkua myös kaistaa vaihtaen. Ja lapset saa kaatua, horjua.. Et ole tosissasi?? :)



28

lapsi saa ajella pyörällä (josta oletettavasti suurin osa lapsista tykkää) samalla kun äiti jaksaa pienen lapsen äitinä vielä huolehtia itsestäänkin.Kadehdittavaa ja hienoa organisoimista äidiltä :)

Väännetään vielä rautalangasta: Näissä lapsi pöyräilee - vanhempi lenkkeilee -tapauksissa sattuu mielestäni silloin tällöin tilanteita, joissa vanhempi ei valvo lapsen ajamista niin paljon kuin lapsen ajotaito huomioon ottaen pitäisi. Mikään sääntö tämä ei toki ole. Jos 5-vuotias meinaa ajaa varovaisuudestani huolimatta tällaisessa tilanteessa päälleni ja kaataa pyörän, jossa sekä itse että turvaistuimessa oleva lapseni matkustavat, en jaksa olla sympaattinen. En ole ärsyyntynyt lapselle, mutta vanhemmalle (jota asia ei näytä esim. juoksemiseen keskittymisen takia kiinnostavan), olen. Ja kyllä, olen ollut myös itse liikenteessä 5-vuotiaan kanssa ja tiedän, millaista se on.