Keuhkokuumeen aikuisena sairastaneet, miten paranitte?

vähän vajaa 2 viikkoa ja 1 viikko meni toipumiseen, töistä olin siis saikulla 3 viikkoa, ihan kamala tauti. Mulla kylläkin diagnosoitiin sairaus keuhkokuumeeksi vasta ku olin sairastanut jo viikon.

Mies sen sijaan oli kaksi viikkoa sairaalassa ja vielä toista viikkoa kotona saikulla.

josko lisää kokemuksia löytyisi

Erittäin vahva antibioottilääkitys ja täydellinen vuodelepo viikon ajan. Sen jälkeen vielä pari viikkoa kaikki ylimääräinen rasitus pois. Mieheni oli ensimmäisen viikon pois töistä (kiva työnantaja) ja hoiti pienet lapset sekä kaikki kodin kuviot. Muu perhe vietti vielä paljon aikaa ulkona ja muuten poissa kotoa, että sain päivälläkin levätä rauhassa. En kyllä jaksanutkaan edes lukea, katsoa telkkaria tms., olla vain. Lääkäri sanoi, että jos tämä ei tehoa, seuraavaksi mennään sitten sairaalaan. Mieluummin lepäsin kotona.

Minkä sairauden "jälitautina? Miten ilmeni?



Eräs jolla ei koskaan mtiään tommosta....

Sitten pari viikkoa saikkua. Sen jälkeen mieletön yskä jatkui kuukauden - astmapiippu lopulta auttoi.

Minkä sairauden "jälitautina? Miten ilmeni?

Eräs jolla ei koskaan mtiään tommosta....

Mulla alkoi ihan yllättäen. Sairastin ensin monta päivää kotona kunnes menin lääkäriin. Lääkäri ei ottanut tosissaan eikä kunnolla tutkinut vaikka sanoin etten ole edes synnytyksessä ollut näin kipeä. Lähetti vaan Buranan kanssa kotiin.

Mutkien kautta päädyin sairaalaan päivystykseen,olisivat laittaneet mut heti tiputukseeen, mutta halusin kotiin. Toinen tai kolmas antibiootti alkoi vaikuttaa ja olin monta viikkoa toipilaana. Makasin sängyssä ja hikoilin yhtäkkiä kaikki vaatekerrat läpi. Tämä monta kertaa päivässä. Rankka tauti ja kesti kauan.

Kannattaa uskoa, että ottaa rauhallisesti. Jouduin uudelleen saikulle, vaikka eka antibiootti tepsikin. Täydelliseen paranemiseen meni pari kuukautta.

Itse sairastuin kuumeettomaan keuhkokuumeeseen. alkoi tavallisena flunssana ja 2pv jälkeen aamulla herättyäni en saanut happea kunnolla, meinasin pyörtyä vessamatkalla ja puuskutin kuin maratoonari.



Kuvissa näkyi "alkava" keuhkokuume eli aika pientä töhryä, saturaatiot reippaasti alle 80.



Sairaalassa viikon kahdella antibiootilla ja kahdella astmalääkkeellä, asiaa ehkä vaikeutti ja vaikeuttaa tämä raskaus ja lääkkeiden rajallinen saatavuus :S



Nytten kotona toistapäivää ja täytyy sanoa..ois pitäny jäädä sairaalaan, ei kotona osaa levätä, kun kolme lasta kaipaa huomiota ja apua.



Enemmän kuin koskaan pelkään kuolemaa ja sitä, että vauva kuolee.



Itse sain hyvää ja nopeaa palvelua, terveyskeskuksesta ja sairaalalta.

Minkä sairauden "jälitautina? Miten ilmeni?

Eräs jolla ei koskaan mtiään tommosta....

Ole onnellinen vaan, jos et ole sairastanut niin vakavaa tautia!

Keuhkokuumetta aiheuttaa influenssan tms. hengitystieinfektion jälkitautina mm pneumokokki-bakteeri.

EI kai siihen tarvita kuin huonoa tuuria että se tulee (esim jos lähtee vähän liian aikaisin liikkeelle flunssan jälkeen, tai on esim perinnöllistä taipumusta rakenteellisesti niin että kehuhkoihin kertyy limaa, joka sitten toimii kasvualustana bakteereille).

Itse olen 20-vuotiaasta saakka saanut lähes joka pikku räkätaudissa poskiontelotulehduksen. Joku rakenteellinen juttu epäilemättä. Useimmiten paranee ilman antibiotteeja, jos siis nenä ei turpoa niin tukkooon että lima ei tule ulos, jolloin tulehdus pääsee pahenemaan.

Henegenahdistus jatkui puoli vuotta, josta syystä en pystynyt juuri liikkumaan kun ihan kävelykin veti hengen ahtaalle. Kunnolla parannuin siis vasta noin 8kk jälkeen.

työpaikaltani, jossa työskentelin silloin monenmoisen yskivän ja sairaan parissa. Menin itse todella huonoon kuntoon parin viikon yskimisen jälkeen (myös veriysköksiä alkoi tulla)kun kuume nousi äkillisesti korkeaksi. Olin sairaalassa viikon suonensisäisessä antibioottitipassa ja sen päälle vielä söin 10 päivän todella vahvan ab-kuurin.



Ei ollut kiva kokemus.

Olin 16 kun sairastuin mononukleoosiin ja keuhkokuumeeseen samaan aikaan. Oli mielettömät rintakivut ja kurkku oli niin järjettömän kipeä että syljin kuppiin, enkä voinut syödä enkä juoda mitään. Joka kerta aloin itkeä jos vahingossa tuli nieltyä. Laihduin 10kg kahden viikon aikana. Jouduin sairaalaan tiputukseen kun kuume huiteli 41 asteessa ja tulehdusarvot oli reippaasti yli 200. Sairaalassa näin harhoja kuumehouruissani ja mietin heikkoina hetkinä selviänkö edes hengissä. Onneks sentään pusutauti voi tulla vaan kerran elämässä. Haha, kunnon sairauskertomus :D

Ja vastaus itse kysymykseen, täydelliseen paranemiseen kului aikaa parisen kuukautta...

heips,

kova tauti ! Mulla oli ensin kuiva hakkaava yskä, joka jatkui viikon verran, sitten

lievää lämpöä ja yskä jatkui limaisena.Voimat meni ja lääkäriin , joka antoi antib.kuurin. Ei auttanut ja taas lääkäriin. Siinä vaiheessa olin aivan loppu. Siel-

tä sairaalaan , jossa olin 3 vrk ,keuhkokuume. Sain 3 eri antib. suoneen, nyt

kotona vielä yskivänä, limaisena, uupuneena. Muistakaa lepo, tämän taudin

kanssa ei auta leikkiä. Mulla oli kolmas k.kuume. Antib. kortisooni ja astmalää-

ke vielä kotona.Luotan taas parempaan huomiseen. Valoa auringon myötä kanssasisarille ja veljille !!!!!

Sain keuhkokuumeeseen antibioottikuurin. Olo vain paheni. Henki ei kulkenut. Menin sitten tutulle yksityislääkärille, joka sanoi että on viiruksen aiheuttama ja antibiootit heti pois. Monta viikkoa meni parannellessa.

Kannattaa pyytää/ vaatia verikokeet, etteivät viiruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen määrää antibioottia.

keuhkoputkentulehdus on muuten sama kuin yskä. Paranee itsekseen.

Vuosi sitten sain keuhkokuumeen joltain kodittomalta ulkomailla (koditon mies kävi mm. salaa juomassa kaupan vesipulloja) ja tauti kesti 1½ kuukautta, kipu ja yskä sitäkin kauemmin. Lääkärissä en käynyt, mutta antibiootit sai apteekista ilman lääkärissä käyntiäkin.

Moikka, keuhkokuumeen kanssa ei todellakaan sovi pelleillä!! Mulla tuli yllättäen 41,8 asteen kuume ja CRP huiteli jo melkein 500 korvilla. Tehohoitoonhan mä päädyin ja nukutukseen viikoksi. Kuulemma 4 erilaista antibioottia ( tietenkin suonensisäisesti ) kokeiltiin ennenkuin alkoi tehota. Kuitenkin parin vkn teho-osastohoidon jälkeen keuhko-osastolle päästessäni diagnosoivat vielä keuhkokuumeen alalajin COP:n. Sitä hoidettiin sitten kortisonilla useita kuukausia..... Tulee vain mieleeni, että kannattaa mennä sairaalaan, jos tulehdusarvosi nousevat. COP-tauti ilmenee usein infektion jälkitautina ja löytyy vasta tarkemman ns. viipale-kuvauksen yhteydessä ( röntgenissä cop:ia ei löydetty ). Toipumiseen on mennyt yli 6kk ja jatkuu yhä. Keuhkokuumeeseen kannattaa suhtautua vakavasti. Mullakaan ei ole aiemmin ollut mitään altistavaa tekijää enkä ole sairastanut keuhkoputkentulehduksia tms....Tsemppiä kaikille parantumiseen!!!

2

Sairastin puoli vuotta sitten keuhkokuumeen. Kotihoidolla pärjäsin, mutta kolme antibioottikuuria piti syödä, joista ensimmäinen keuhkoputkentulehdukseen. En ole ikinä ollut niin sairas. Viikon verran vielä piikitin Klexanea veritulpan ehkäisemiseksi, kun hyytymistekijöissä oli jotain häikkää. Mutta hyvin olen toipunut.