Lapsestani on tulossa peräkammarinpoika :( Miten voin auttaa häntä?

poikaa pitäisi pitää hyvänä ja osoittaa rakkautta.En epäile ettettekö tekisi niin, mutta se on ensiarvoisen tärkeää.Voisitte mennä perheen kanssa kävelylle jne. Aloitin lukion tänä vuonna ja itsekin kiusaamista kokeneena voin sanoi, että sosiaalistensuhteiden rakentaminen vaatii taitoa.Lukemani perusteella ymmärrän poikanne yksinäisyyden.pitäsi jättää maneerit ja mennä eteenpäin.Nettisivut voisi katsoa, ne kun voviat olla mitä tahansa.Ei kannata vaipua virtualimaailmaan koko iäksi.Japanissakin on ties mitä hikikomoreita kun pelaa peräkammarinpoikana vuosikymmeniä.Toivottavasti tilanteenne paranee ja poikanne saisi kavereita.Voimia teille=)



T: Poika 16 v

Onko ap todella jätetty noin pienen tiedon ja tuen varaan, jos lapsella on oikeasti asperger? Ja milloin tämä diagnoosi on annettu? Miten lapsuus on mennyt? Miten ap on ottanut noin vähän asiasta selvää, kun osaa kuitenkin käyttä nettiä? Järkky ketju kaikinpuolin!

perse ylös penkistä ja siivoaa huoneensa.

Mikään sairaus ei estä siivoamasta. Mulla on todettu ADHD ja aistiyliherkkyys, pidän verhoja päivälläkin kiinni, inhoan useitakin ääniä. Varsinkin puhelimien soittoääniä vihaan!

Imurin ääni on matala, vaikka se onkin kova se ei ole mun mielestä inhottava. Liesituulettimen surinasta suorastaan pidän.

voi lisäksi olla masentunut, mikä ei myöskään fyysisesti estä siivoamista, mutta tekee siivouksen ja siitä valittamisen täydellisen yhdentekeväksi.

Itse seurustelen tällaisen netissä roikkujan kanssa, joka myöskin on asperger-henkilö, samoin veljensä, ja näen tämän asian niin eri lailla kuin moni.



Se netti voi olla ihan positiivinenkin asia, sieltä hän esim. minut löysi ja töitäkin sai ilman koulutusta, kun osasi tietokonejuttuja niin hyvin.



Mitä noihin muihin juttuihin tulee, niin eihän asperger-henkilö voi aistiyliherkkyyksilleen mitään. Hänelle esim. imurin ääni on kauhistus, mutta mitäpä tuolla on väliä, kun minä voin imuroida.



Kavereita hänellä kyllä on, enimmäkseen netissä ja toisaalta ei niitä niin paljon kaipaakaan.



Voisit yrittää nähdä poikasi tilanteen asperger-henkilön-näkökulmasta: ehkä hän ei kaipaa ja ole kiinnostunut ns. normaaleita asioista. Täytyykö hänen välttämättä olla kuten muut, kunhan on onnellinen.



En osaa sanoa, mikä auttaisi häntä puhumaan kanssasi. Ehkäpä on menettänyt luottamuksesi ja näkee sinutkin ulkopuolisena? Poikaystävääni ns. ulkopuoliset vaan ärsyttävät, eivätkä ole kiinnostavia, tahtovat vaan jotakin häneltä tai meluavat ja höpöttävät turhanpäiväistä moskaa.



Kurja tilanne pojallasi, ja en oikeen osaa auttaa, kun olen vasta itsekin tutustumassa näihin asperger-asioihin. Ehkäpä osa jutuista menee teini-iän piikkiinkin ja toisaalta osa sinunkin kommenteista kuulostaa hieman oudoilta noin äidin suusta...



Älä nyt missään nimessä syyllistä poikaasi siitä, että hän on sellainen kuin on. Minkä hän sille voi? Itse kai yrittäisin vielä hakea apua tilanteeseen. Voisitteko vaikka mennä terapiaan yhdessä, jos siellä onnistuisi juttelu paremmin? Ja koita etsiä lisää tietoa tästä asiasta.



Ja voisit vaikka yrittää etsiä positiivisiakin puolia hänen tilanteestaan: hän ei varmaankaan juokse kylillä ryyppäämässä ja hölmöilemässä kuten muut ikäisensä?



Tsemppiä, toivon parasta sinulle ja pojallesi.

Vanhemmat voivat vetää vähän tiukempaa linjaa sen suhteen mitä kotona asuva nuori voi tehdä ja joutuu tekemään. Aistiyliherkkyyden ja muut oireyhtymään kuuluvat ominaisuudet ja mahdollisen masennuksen voi ottaa huomioon, mutta ei se tarkoita että ei olisi mitään velvollisuuksia. Miten siihen poikaan saa otteen, jos ei yritäkään. Eli isä ja äiti kuitenkin tarjoavat pojalle kodin, ruoan, vaatehuollon, tietokoneen, internetin... Niistä katto pään päällä, ruoka ja vaatteet voi tietysti ajatella kuuluvan automaattisesti lapsesta huolehtimiseen, mutta tietokone ja internetti ei ole sellaisia asioita, joita kukaan saisi ilmaiseksi. Ja kun ne on vanhempien maksamia, vanhemmat voivat ne myös ottaa pois. Ei tietenkään mielivaltaisesti, vaan seurauksena siitä, jos ei yritäkään hoitaa sovittuja juttuja. Ap sanoi, että pojan kanssa pystyy keskustelemaan fakta-asioista hyvinkin. Siispä ap voisi kokeilla ottaa fakta-asenteen tähän tilanteeseen, ja pitää täysin leppoisan asiallisen perhepalaverin, jossa käydään läpi (poikaa koskevalta osalta) perheen tulot ja menot ja mitä hommia talossa on ja kuka ne tekee ja paljonko jää vapaa-aikaa kellekin. Ja onko tasapuolista. Siitä sitten räknätään että mitä hommia voi kukakin ottaa omaksi tehtäväkseen ja mitä niiden vastineena on. Siltä pohjalta, että pienellä panostuksella saa yllättävän paljon lisäarvoa elämäänsä, ja jos valuuttana ei ole muuta kuin loputtomasti aikaa, saa paljonkin hyvää aikaan. Vetelehtimisillä me asuttaisiin vieläkin puissa syömässä lehtiä, yritteliäisyydellä taas on rakennettu koko sivilisaatio. Luulisin, että jos poika huomaa pystyvänsä käyttämään omia voimiaan ja omaa aikaansa johonkin yleishyödylliseen puuhaan, siitä saa myös itsekunnioitusta (ja tietysti sitä ehdottoman tärkeää oppia kodin huollosta!).



Mutta erittäin tärkeää kai olisi myös saada poika psykiatrin puheille, siltä varalta että hän kärsii masennuksesta. Tai onko se diagnoosi ja vammaistuen kieltävä päätös alkujaankaan ihan asialliset. Vaikuttaa tosiaan vähän siltä, että ap ei jotenkin erota mikä lapsessaan on sitä oireyhtymää ja mikä on vain jotain umpimielisen teinin synkistelyä. Ja jos äiti ei sitä tiedä, ei taida tietää lapsikaan, ja miten silloin voisi mikään muuttua.

Terrorisoi? Eiköhän vanhempien pitäs kertoa kuka kotona määrää. Ehkä netin käyttöä voisi rajoittaa? Jos ei siivoa, ei tule rahaakaan jne.

Lasta voidaan auttaa. Älä odota siihen asti, että on aikamies etkä saa raahattua enää mihinkään hoitoon.

Täyttää puolen vuoden päästä 18 v.

Oon yrittänyt rajoittaa netin käyttöä, aina puikahtaa sinne jossain vaiheessa, ja on jo niin iso, että ei saa pakollakaan siitä lähtemään.

Rahaa ei oikeastaan käytä, kun ei käy koskaan missään. Ruoat ollaan isänsä kanssa ostettu ja tarpeelliset vaatteet.

ap

En osaa auttaa.

Eikö pojalla oo yhtään kavereita?

Olettehan selvillä, millaisilla nettisivuilla poika surffailee?

poika alkaa heti ärhennellä, jos yrittää mennä edes lähelle tietokonetta katsomaan, mitä hän siellä tekee.

ap

Aloita poikasi kanssa katsomaan elokuvia vaikka joka perjantai. Valitse elokuvat huolella. Neljäntenä viikkona voisit ottaa vaikka elokuvaksi Muttohaluton poikamies.

Hän on sitten kuitenkin töissä kun maksaa nettilaskun?



Ja on itselleen tietokoneenkin ostanut.

on autismi. Oon tyytyväinen, jos pystyisi edes osan tuloistaan hankkimaan omalla työllä. Ja että kävisi edes ulkona joskus ja saisi kavereita.

ap

että lähettäisitte hänet vaihto-oppilaaksi jonnekin ulkomaille?



Hänet täytyisi tuupata mukavasta elämästään ulos, tekemään jotain. Töihin, harrastuksiin, ulkomaille tai johonkin.

peräkammarinpoikia? Olin toivonut, että tuosta vielä mies saataisiin, edes jonkinmoinen.

ap

Tähän olisi ehkä voinut paremmin vaikuttaa vuosia sitten...

jää sitten sillan alle jos ei ala tekemän töitä. Ei ole suostunut edes työkkärissä käymään.

Mutta hirvittää, jos kuolee kykenemättömyyteensä.

ap

että lähettäisitte hänet vaihto-oppilaaksi jonnekin ulkomaille?

Hänet täytyisi tuupata mukavasta elämästään ulos, tekemään jotain. Töihin, harrastuksiin, ulkomaille tai johonkin.

tajusin tilanteen. Psykologi vaikuttaa vaan juttelevan niitä näitä tuon kanssa, ei minkäänlaista edistymistä.

ap

Eikö ole peruskoulun jälkeen hakeutunut mihinkään kouluun?