Virikeäidit: miten luulette lastenhoidon sujuneen esim. 30-luvulla, kun ei ollut

käytän vain yksityisiä palveluita, enkä edes saa tukia koska asun ulkomailla.

Viimein se löytyi! Täydellinen ÄITI!

Minä en siltikään usko, että yhdelläkään nykyajan äidillä, joka on VAUVAN kanssa kotona ja raijaa kaikki isommat hoitoon poissa omista silmistä, on rankempaa kuin 30-luvun äidillä. vaikka kuin on ollu piikoja jne. mutta ne on taatusti tehnyt enemmän hommia kuin yhden vauvan hoidon edestä!



Mun mielestä on niin hienoa, että kaupungit alkavat nyt rajoittamaan kaupunkilisän maksua niille jotka eivät hoida itse lapsiaan. Minä en veroeuroistani halua laitettavaksi yhdenkään laiskan äidin elämiseen, joka sysää kasvatusvastuuta muille, vaikka itse himmailee kotona.

On se parempi, kuin se, että pannaan isosisko vahtimaan vauvaa, että äiti voisi hetken levätä. Virikehoidossa ollaan muutama tunti viikossa.

Voin tässä ja nyt luvata koko omaisuuteni sille, joka 20 vuoden päästä tutkimuksella todistaa, että muutaman tunnin virikehoito tuhosi 2000-lukulaisten lapsuuden ja aiheutti traumoja heille.

Minä en siltikään usko, että yhdelläkään nykyajan äidillä, joka on VAUVAN kanssa kotona ja raijaa kaikki isommat hoitoon poissa omista silmistä, on rankempaa kuin 30-luvun äidillä. vaikka kuin on ollu piikoja jne. mutta ne on taatusti tehnyt enemmän hommia kuin yhden vauvan hoidon edestä! Mun mielestä on niin hienoa, että kaupungit alkavat nyt rajoittamaan kaupunkilisän maksua niille jotka eivät hoida itse lapsiaan. Minä en veroeuroistani halua laitettavaksi yhdenkään laiskan äidin elämiseen, joka sysää kasvatusvastuuta muille, vaikka itse himmailee kotona.

on kaksi yhdistävää tekijää

- molemmat on maksettu verorahoin

- molemmat on turhia

Voin tässä ja nyt luvata koko omaisuuteni sille, joka 20 vuoden päästä tutkimuksella todistaa, että muutaman tunnin virikehoito tuhosi 2000-lukulaisten lapsuuden ja aiheutti traumoja heille.

Kuvittelen jo mielessäni laumoittain syvästi traumatisoituneita virikeaikuisia, jotka katkerana vertailevat kokemuksiaan ei-traumatisoituneiden entisten kerholaisten kanssa.

Minulla on 3 lasta joista yksikään ei ole ollut ns. virikehoidossa. Ei oikeastaan tullut edes mieleen kun jäin kolmannen kanssa äitiyslomalle. Silti oli ihan selvää, että silloin 3- ja 5-vuotiaamme kaipaavat jotakin muutakin kuin "kotielämää". Hain ja sain heille paikan seurakunnan järjestämästä päiväkerhosta joka oli 2 kertaa viikossa 4 h kerrallaan jos muistan oikein. En tiennyt muuta toimintaa olevan tarjolla, mutta myöhemmin on selvinnyt että kunnallinen päivähoito olisi tarjonnut tähän vaihtoehdon.



Mua on vasta nyt täällä av:lla tämän virikehoitokeskustelun myötä kiehahtanut sappi näiden fanaattisten virikehoidon vastustajien myötä.



Kun oikein kukaan ei ole osannut selittää, miksi on aivan sopivaa ja suotavaa pitää isompia lapsia kerhossa, mutta jos pitää heitä vastaava määrä tunteja päiväkodissa on se täysin sopimatonta?



Meillä täällä on siis jopa on olemassa kunnallisen päivähoidon järjestämiä kerhoja, jotka toimivat päiväkodin tiloissa ja jotka ovat ihan vastaavaa toimintaa kuin osapäivähoito tai seurakunnan kerhot. Niiden maksut menevät seuraavasti:



"Kerhoista peritään kuukausimaksua 4 euroa/varattu kerhokerta. Jos kerho on kerran viikossa, maksu on 16 €/kk ja kerhon ollessa 2 krt/vko on maksu 32 €/kk. Maksu sisältää lounaan tai välipalan kerhon toiminta-ajan mukaan. Perhekerhomaksu on 4 €/kerta/perhe. Kerhomaksua ei kuitenkaan peritä, mikäli perheelle ei muodostuisi päivähoitomaksua."



Jokainen varmaan käsittää ettei tuo maksu kata toiminnan kuluja, vaan se on yhteiskunnan rahoittamaa toimintaa.



Samoin varmaan on selvää ettei seurakunta pysty järjestämään kerhotoimintaa Jumalan armosta pyhällä hengellä (täällä SRK:n kerho on täysin ilmainen).



Eli se "yhteiskunnan verovaroilla kasvatetut lapset" on jotenkin niin typerä kortti vetää esiin, kun yhteiskunta tukee niin monilla muillakin tavoin perheitä ja perheille kolmannen osapuolen kautta tarjottavaa toimintaa.



Kun ajattelen jälkikäteen sitä mitä tapahtui kun oli aika palata töihin, oli varmasti typerää ottaa isommat lapset kokonaan pois päiväkodista. Sellaiseen rumbaan jouduin nimittäin lasten päivähoidon järjestämisessä edes jollain järjellisellä tavalla. Tuttuun päiväkotiin emme tietenkään enää päässeet ja oli todella työn ja tuskan takana saada kolme lasta samaan hoitopaikkaan. Ymmärrän siis kokemukseni myötä hyvin myös tämän pointin isomman päiväkotipaikan säilyttämisessä.

... kerhossa saman tuntimäärän viikossa kuin tarhalaiset tarhassa. Mahtaa nousta haloo 2025!

siellä olevassa VIRIKEryhmässä, jossa 4-5-vuotiaat lapset käyvät kolmena päivänä viikossa 4 tuntia kerrallaan. Muuta kerhotoimintaa ei ole, paitsi avoin päiväkerho kerran viikossa.



Onko tämäkin nyt sitten tuomittavaa ja paljon pahempi juttu kuin vaikkapa seurakunnan järjestämä päiväkerho (jota täällä siis ei ole)? Seurakunnan kerhokin kai rahoitetaan kirkollisveroilla..

mutta silti... Aiemmin sukupolvet asuivat samassa talossa joten auttavia käsiä on paljon. Meitä oli aikoinaan 4 sukupolvea saman katon alla. Äidit on nykyään aika yksin, ei kukaan auta edes rahasta.

Sullakin on nykyään tietokone, vaikkei 30-luvun mammoista kellään ollut. Kylläpä pääset helpolla!

ja maalla asuttiin isommissa yksiköissä - koko suku saman katon alla - ei silloinkaan ydinperheen äiti ehtinyt pelkkään lastenhoitoon keskittyä. Sitä varten oli piikaa, siskoa, mummia, tätiä etc.

niitä lapsia ennnen niin hoidettukaan. Lapset kulkivat siinä muiden mukana tai puuhasivat keskenään, kun vanhemmat olivat pellolla / metsässä /navetalla jne.



Huvittavaa aina tämä vertaus "ei ennenkään ollut sitä ja tätä".

mutta silti... Aiemmin sukupolvet asuivat samassa talossa joten auttavia käsiä on paljon. Meitä oli aikoinaan 4 sukupolvea saman katon alla. Äidit on nykyään aika yksin, ei kukaan auta edes rahasta.

"auttavia käsiä", vaan pahimmassa tapauksessa sen äidin on ollut hoidettava vielä vanhuksia lasten lisäksi...

Kyse on nykyään myös lasten aliarvioinnista. Luullaan, että lapsi ei osaa keksiä itselleen tekemistä, että kaiken pitää tulla valmiina.

Lapset viihtyvät kotona aivan hyvin ilman mitään ohjelmaa!

Minä en ole edes äiti, joka touhuaisi paljoakaan lasten kanssa. Hyvin keksivät leikkejä omin päinkin.

Miksi luonnollisista asioista tehdään niin vaikeita? -ap

ettei lapsia suuremmin hoidettu 30-luvulla. Ja kasvatuskin hoidettiin ihan remmillä tai vastaavalla menetelmällä.



Navettatöiden ajaksi on ollut ihan normaalia jättää lapset keskenään pirtiin. Siis ihan pienetkin. Tai kesällä konttaavalle on laitettu kello kaulaan että kuulee ettei lapsi ole hukkunut.



Ap nyt vähän suhteuttaa asioita.



t: ei-virikemamma

samassa pihipiirissä asui monta sukupolvea ja apulasia. Lapsia katsoi kuka kerkesi.

niitä lapsia ennnen niin hoidettukaan..

ja se oli sentään 70-lukua

niillä oli "hoitaja". Maalaistalossa asui hiukan erikoinen, hermoromahduksen saanut nainen, joka ylläpitoaan vastaan hoiti ja vahti talon lapsia. Oli heillä yhteensä 17 vuotta, mutta ei halunnut muuttaa isovanhempieni perheen mukana toiseen kuntaan.

niitä lapsia ennnen niin hoidettukaan. Lapset kulkivat siinä muiden mukana tai puuhasivat keskenään, kun vanhemmat olivat pellolla / metsässä /navetalla jne. Huvittavaa aina tämä vertaus "ei ennenkään ollut sitä ja tätä".

ympärillään?? Nykyään voi aivan samalla tavalla ottaa lapset mukaan kodin töihin, kuin ennenkin.

Ihan oikeasti: mikä tässä on vaikeaa??

Luullaan, että lapsi ei osaa keksiä itselleen tekemistä, että kaiken pitää tulla valmiina.

omassa suvussakin sen verran hyvin että samana päivänä kuoli 3 lasta samasta perheestä kun oli niin näppärät leikit.

Elä nyt ap tätä päivää.

esim. pappani sisko ja veli 3 ja 5 v lähetettiin kauppareisulle kahdestaan ja jäivät auton alle (tämä 50-luvulla) Kun tosiaan lasten annettiin olla keskenään ilman aikuisen jatkuvaa silmällä pitoa.