Miehen jääminen vanhempainvapaalle...kenellä onnistuisi oikeasti?
Kinkkinen pulma.
Odotan toista lastamme ja työnanatajani odottaa minun palaavan mahdollisimman pian takaisin. Olen itse suunnitellut olevani 10kk kotona ja olisin toivonut miehen olevan siihen päälle 2-3kk kotona. Mies on aina teoriassa puhunut kuinka voisi jäädä hoitamaan lapsia hetkeksi mutta kun tienaa paremmin niin eihän se käy. Näin olikin kun ensimmäinen syntyi mutta nyt olemme lähes tasoissa palkassa ja pystyisin maksamaan koko asuntolainan ja kuluttamisen tuolla 3 kk aikana.
Mutta nyt mies keksii vaikka mitä miksi se ei onnistu. Olen huomannut tuttavapiirissä saman; mies olisi teoriassa valmis jäämään kotiin mutta kun se olisi mahdollista ei niitä haluja olekaan.
Onko muilla samoja kokemuksia tai uusi ratkaisuja tähän?
Kommentit (34)
mut muuten kyllä pärjäisi varmasti yhtähyvin kuin itsekkin kodin ja lastenhoidon kanssa :)
yhteensä noin 5 kk. Olen töissä TKK:lla ja meillä on nykyisin ihan tavallista, että nuoret DI-miehet (tyypillisesti tutkijoita tai assistentteja) pitävät vanhempainvapaata 3-4 kk.
että millä alalla tai ammatissa se kotiin jääminen on mahdollista?
Meillä mies on maanviljelijä, ja meillä on karjaa. Joten sen ei oo mahdollista pitää mitään pitkiä vapaita, sillä mun ammatti on jotain ihan muuta, enkä siis osaa sijaistaa miestäni. Jos taas palkattaisi sijaisia tekemään miehen työt, niin niitä pitäis olla kolme, että ne ehtisi työaikojen puitteissa tehdä ne miehen hommat. Eli ei oo varaa sellaiseen.
Nykyisin miehille tuntuu olevan aika trendikästä puhua kotiinjäämisestä lapsen kanssa, mutta siihen se ainakin meidän tuttavapiirissä on jäänyt. Sanat ja teot eivät kohtaa.
mutta 10 kuukauden ikäistä lasta ei tietty enää voikaan hoitaa vanhempainlomalla, vaan täytyy ottaa hoitovapaata.
Meillä tämä homma sovittiin jo etukäteen eikä siitä sitten enää tarvinnut jäädä keskustelemaan kun se aika tuli. EIkä mies yrittänyt mitään "keksiä", vaikka niiden ekojen kuukausien aikana ei ollut mitenkään innokas lasta hoitamaan.
Kiitos ihanien työnantajien. Molemmat ollaan isossa kansainvälisessä yrityksessä (ei sama). Ekan lapsen kanssa minä kotona 2 vuotta, toisen kanssa mies vuoden ja minä 1,5 vuotta.
Palkka melkein sama, joten rahalla ei niin suurta merkitystä.
Ja isä tykkäsi ja paljon (aluksi epäröi hiukan), nyt vähän "harkinnassa" kolmaskin lapsi ja hän on ilmoittautunut "vapaaehtoiseksi".
ja mies jäi hoitamaan vauvaa kotiin 8 kuukaudeksi. Mies metallialalla. Tunnollinen mies ja hoitaa vauvaa vähintäänkn yhtä hyvin kuin minä.
Ensin se vähän nikotteli, kun pelkäsi että kaverit nauraa. Hieman sillä oli vaikutusta töihin, koska on sellaisella alalla, jossa henkilösuhteilla on valtava merkitys. Mutta sekä hoitovapaan aikana, että sen jälkeen on sanonut että oli kyllä varmaan elämänsä paras vuosi.
En halunnut laittaa lasta 1 vuotiaana vielä hoitoon, mutta miehen palkalla ei oltaisi eletty ja omat säästöni oli jo enimmäkseen käytetty, kun olin itsekin muutaman kuukauden hoitovapaalla vanhempainloman päätteeksi.
Mies on pitänyt molempien lasten kanssa vanhempainvapaata noin 2kk ja on nyt parasta aikaa hoitovapaalla (palaa töihin elokuussa 2010). Miehellä siis ihan duunariammatti ja tienaa vähemmän kuin minä. Ihan omasta tahdostaan ja mielellään on kotona, itse taas tykkään olla töissä :) Joten meillä toimii tosi hyvin tämä järjestely!
käytännössä mies voi koska tahansa jäädä kotiin.
Meillä mies oli kotona 6 kuukautta.
yhteensa 14kk. Jos lasten kanssa vietettyä aikaa haluaa rahassa mitata niin kannattaa laskea mitkä oikeat kulut ovat. Muutama hoitovapaakuukausi laskee veroprosenttia ihan tuntuvasti, kun molemmat vanhemmat pitävät osansa niin kummanin verotus kevenee :)
että pystyykö taloudellisesti vai että suostuuko vaimo töihin 3 kk jälkeen vai suostuuko mies jäämään kotio.
Meillä talous olisi heikentynyt jos minä olisin jäänyt kotio mutta oltaisiin kestetty.
En kauhean innokkaasti olisi halunnut jäädä kotio mutta jos vaimo olisi halunnut töihin niin olisi koti-isiys minulta kyllä onnistunut.
Vaimo ei kauheen mielellään olisi halunnut mennä heti töihin vaan mieluummin lomaili mutta jos olisin halunnut väkisin jäädä kotiin niin vaimo olisi kyllä suostunut töihinkin.
Kaikki kolme kun yhdistettiin niin vaimo oli 9 kk kotona ja minä töissä.
Kyllä niitäkin on. Tiedänkin yhden, jolla karjaa ja peltoja, mies ihan muulla alalla.
Ehkä sun miehen työt on ylimitoitettu, jos lomittaja ei pysty hoitamaan?
että millä alalla tai ammatissa se kotiin jääminen on mahdollista? Meillä mies on maanviljelijä, ja meillä on karjaa. Joten sen ei oo mahdollista pitää mitään pitkiä vapaita, sillä mun ammatti on jotain ihan muuta, enkä siis osaa sijaistaa miestäni. Jos taas palkattaisi sijaisia tekemään miehen työt, niin niitä pitäis olla kolme, että ne ehtisi työaikojen puitteissa tehdä ne miehen hommat. Eli ei oo varaa sellaiseen.
Vaan kyllä se hoitaa niitä tilan asioita siinä äitiysloman aikanakin. Minä tarkoitin tuolla, että mies tosiaan jäisi täysin pois töistä, mikä ei ole mahdollista.
Mutta toki on totta tuokin, että kyllä miehellä on töitä paljon. Meillä on jo nyt yksi palkattu työntekijä, joka tekee karjatyöt valtaosin. Eli miehen työtehtävät on sellaista sekalaista, missä hommat on joka päivä erilaisia, ja sitä tilan perustyötä sillä on enää melko vähän. Sellaisen opettaminen sijaiselle ja se kokonaisvastuun antaminen on sen verran haasteellista, ettei sitä ala tuollaisten vapaiden vuoksi tekemään. Sitten tietysti, jos mies sairastuisi vakavasti, niin silloin olisi pakko kehitellä selviytymiskeinoja.
Kyllä niitäkin on. Tiedänkin yhden, jolla karjaa ja peltoja, mies ihan muulla alalla. Ehkä sun miehen työt on ylimitoitettu, jos lomittaja ei pysty hoitamaan?
että millä alalla tai ammatissa se kotiin jääminen on mahdollista? Meillä mies on maanviljelijä, ja meillä on karjaa. Joten sen ei oo mahdollista pitää mitään pitkiä vapaita, sillä mun ammatti on jotain ihan muuta, enkä siis osaa sijaistaa miestäni. Jos taas palkattaisi sijaisia tekemään miehen työt, niin niitä pitäis olla kolme, että ne ehtisi työaikojen puitteissa tehdä ne miehen hommat. Eli ei oo varaa sellaiseen.
parisen vuotta yhteensä ensin yhden ja sitten kahden lapsen kanssa. Halusi itse mahdollisuuden viettää aikaa lasten kanssa oikeasti. Mutta ei kai sellaiseen ketään voi pakottaa jos ei oikeasti ole halua, kaatuu seinät päälle ja lapset kärsii.
Talous olisi eka kompastuskivi. Miehen tulot 4-5-kertaiset mun tuloihin verrattuna ja perheen asuntolainat ym. mitoitettu tietysti dsen mukaan.
Miehen työ olisi toinen ongelma. On vähemmistöosakas isossa yrityksessä ja aika lailla avainasemassa muutenkin. Tuskinpa tarvitsisi enää palata samaan työhön tai vastaavan tason hommia muualtakaan kysellä, jos nyt ilmoittaisi tammikuussa hoitovapaalle jäävänsä. Juu ei varmasti mitään väliä mitä laki sanoo tms.
Mies ei myöskään haluaisi jäädä kotiin kun ei oikein osaa pienen lapsen kanssa olla :(. Siis oikeesti max. 5 min jaksaa vauvaa kannella ja koskaan ei sitä vapaaehtoisesti tee... Esikon kanssakin alkoi viihtyä vasta kun tyttö oli yli 3-v ja pystyivät ihan oikeasti jotain harrastaa ja puuhastella.
Itse voisin kyllä töihin mennä, jos olisi mies, joka osaa ja haluaa lapsia hoitaa ja jos tuloni riittäisivät perheen elättämiseen.
meillä mies oli 2 vuotta kotona. on johtavassa asemassa ja mä sain ihan onnetonta palkkaa kun olin töissä. me vedettiin talous tiukalle ja mies leipoi ja teki kaikki mahdolliset itse. nautti tosi paljon niistä parista vuodesta ja niin mäkin, sekä tietysti ne tärkeimmät elikkäs lapset. olen tosi ylpeä miehestäni, siitä että hän on aidosti isä eikä pelkää tai ahdistu lastensa kanssa olemisesta. ja meistä perheenä, että pystyttiin hoitamaan raha-asiat niin että pärjättiin koko perhe alle 2000 tuloilla useampi vuosi. mä tiedän, että se oikeasti on mahdollista ja valintakysymys, mutta en jaksa siitä muille puhua kun selittelevät iänikuisia syitään... ei se ole multa pois miten tekevät. harmittaa vaan miten paljosta isät jää paitsi.
Mies ei ole vielä innostunut, mutta ehdotti itse että siirtyisi tekemään 6-h työpäivää. Sekin jo helpottaisi paljon.