Miehen jääminen vanhempainvapaalle...kenellä onnistuisi oikeasti?
Kinkkinen pulma.
Odotan toista lastamme ja työnanatajani odottaa minun palaavan mahdollisimman pian takaisin. Olen itse suunnitellut olevani 10kk kotona ja olisin toivonut miehen olevan siihen päälle 2-3kk kotona. Mies on aina teoriassa puhunut kuinka voisi jäädä hoitamaan lapsia hetkeksi mutta kun tienaa paremmin niin eihän se käy. Näin olikin kun ensimmäinen syntyi mutta nyt olemme lähes tasoissa palkassa ja pystyisin maksamaan koko asuntolainan ja kuluttamisen tuolla 3 kk aikana.
Mutta nyt mies keksii vaikka mitä miksi se ei onnistu. Olen huomannut tuttavapiirissä saman; mies olisi teoriassa valmis jäämään kotiin mutta kun se olisi mahdollista ei niitä haluja olekaan.
Onko muilla samoja kokemuksia tai uusi ratkaisuja tähän?
Kommentit (34)
Vanhempain vapaalla tulot on 70% normaalista, veroprosenttia korjaamalla pääsee normituloihin. Lisäksi olin hoitovapaalla vaimon ollessa töissä, kun palkat suunnilleen samat niin ei väliä kumpi oli töissä. Kannattaa kokeilla ehdottomasti. lapsuus on aika nopea elämänvaihe.
Verotus kompensoi tosiaan ansionmenetystä niin hyvin, että muutaman kk selviää aivan hyvin. Asuntolainasta yms. voi pitää lyhennysvapaita kuukausia, jos pärjääminen mietityttää. Samoin isompia hankintoja voi siirtää myöhemmäksi, auton käyttöä vähentää, jne.
Meillä isä piti isäkuukauden, jonka alussa palasin töihin. Olin ensimmäisen kuukauden joka päivä töissä, sain hommat hyvin käyntiin ja tuntisaldoon pelivaraa. Sen jälkeen jatkoimme n. puoli vuotta niin, että teimme molemmat 2-3 pv viikossa töissä (prosentti muistaakseni 64 tai jotain).
Oli aivan loistojärjestely! Sovimme aluksi kiinteät työpäivät, joita sitten vaihdeltiin matkojen ym. vuoksi tarpeen mukaan, minä tein aina välillä lauantain, jos mies oli arkipäivät matkoilla.
Mieheni on vaativassa asiantuntijatyössä, matkustaa paljon. Työpaikalla suhtauduttiin tähän hyvin myönteisesti. Oli koko perheen kannalta loistoratkaisu, ja teemme uudelleenkin, jos vain lisää lapsia saamme. Lapset olivat tämän jakson alkaessa 1 v ja 2,5 v.
Meidän tutttavapiirissämme, valtaosin akateemisesti koulutettua, nyt jo moni väitellytkin, yhtä lukuunottamatta kaikki isät ovat pitäneet joko vanhempain- tai hoitovapaata. Myös äidit akateemisia, meistäkin moni on väitellyt/väittelee pian. Alat tekniikka, lääketiede ja pari humanistiakin.
Eli mies pitää vanhempainavapaan lopusta sen 2vk+ siihen päälle ainakin puoli vuotta. Varsinkin jos kuntalisä asuinpaikkakunnallamme säilyy.
Tullaan hyvin toimeen minun palkallani ja kotihoidontuet+kuntalisä riittää siihen, että mies pystyy taloudellisesti jäämään kotiin. Lisäksi tietenkin säästyy hoitomaksut, jotka kahdesta lapsesta aika isot. Mikä tärkeintä lapsemme saavat olla kotona, varsinkin kuopus, jota ei alle 1v ikäisenä haluta hoitoon viedä.
miehellä parempi palkkakuin itsellä, mutta mies halunnut jäädä molempia lapsia hoitamaan kotiin. Ollaan siis jaettu hoitovapaa käytännössä puoliksi molemmilla kerroilla. Nytkin suunnitelmat samat, vaikka kovasti haluaisin pitää koko vanhempainvapaan yksinään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että on lasten ja miehen etu, että saavat viettää aikaa keskenään ja minä joustan menemällä töihin aikaisemmin. Hyvin mies pärjäsi viimeksi puolivuotiaan ja alle 2 vanhan kanssa, vaikka on luonteeltaan varsin hidas ja rauhallinen:) Nautti kotona olosta ja edelleen haluaa kolmosenkin kanssa jäädä kotirumbaa hoitamaan. On perusduunari ammatiltaan ja niiden työpaikalla on monta muutakin miestä olleet lasten kanssa pidempäänkin kotona ja hyvin siellä on suhtauduttu:)
kamallaa jos mies ei halua jäädä kotiin. Enkä ymmärrä lainkaan sitä, että miehet pitäisi pakottaa kotiin mukamas tasa-arvon vuoksi.
Oma mieheni ei ole halunnut jäädä koti-isäksi. Vaihtoehdosta keskusteltiin ja kannustin miestä siihen, mutta halua ei ollut. On muuten todella hyvä isä ja erittäin omistautunut perheelle joten kyse ei siitä nyt ole. Hoitaa lapsia usein ihan yksin kun itse olen töissä eikä siinä ole mitään ongelmaa. Ulkoilee, laittaa ruokaa, siivoaa jne.
mutta taitaisi olla aika entinen työpaikka, jos jäisi kotiin. tehtävä on sellainen ettei siihen ketään oteta noin vain vuodeksi tuuraamaan. Miehen irtisanomisaikakin on 6kk.
kun mies ylennettiin isomman firman pomoks. Nyt tekee lyhennettyä työpäivää vähän aikaa kuitenkin..
akateemisella tutkijalla
poliisilla
palomiehellä
osastonjohtajalla
asiantuntijalla
juristilla (on yrittäjä)
Yrittäjän ja maanviljelijän vielä ymmärrän, että voi olla hankalaa, mutta muuten taitaa olla enemmän kiinni halusta järjestää asiat niin, että voi jäädä kotiin.
enemmän kuin työn laadusta. Kummallista että kaikki naiset voivat jäädä vapaalle, muta miehet eivät. Maanviljelijän ongelman ymmärrän.
Me ollaan puolitettu vanhempainvapaa molemmilla kerroilla kun lapsi on tullut. Tuttavapiirissäni lähes kaikki miehet ovat pitäneet osan vanhempainvapaasta, ja kaikki vähintään isäkuukauden. Ammateiltaan ovat lähinnä tutkijoita teknisillä aloilla ja kulttuuri-ihmisiä. Enmmän minun maailmassani herättäisi ihmetystä, jos isä ei pidä edes sitä isäkuukautta. Antaa kyllä kylmän ja itsekeskeisen kuvan miehestä.
kun minä palaan töihin. Lasten iät 11kk, 3v. ja 6v. Ainakin ensi syksyyn aikoo olla kotona.
Mies on tuotekehitysinsinööri. Oma työni myös vaativaa asiantuntijatyötä. Minä halusin palata töihin mutta emme halunneet laittaa pienintä vielä näin nuorena hoitoon. Palkkani on lisäksi muutaman satasen miehen palkkaa suurempi ja työaikana joustavammat. Saamme lisää aikaa perhe-elämälle näin päin.
Päiväraha on ansiosidonnainen tiettyyn rajaan saakka, ja verotushan kevenee kun tulot laskee, joten nettoansioissa ero ei ehkä ole merkittävä. Suosittelen kaikkia, jotka pelkäävät tulotason romahtamista jos mies jää vanhempainvapaalle, tekemään pieniä laskelmia. Sitäpaitsi kun ei käy töissä, niin tulee säästöä työmatka-, vaate- ym. kuluissa.
Meillä minä jäin äitiyslomalle ja vanhempainvapaan jälkeen pidin 1 kk kesäloman työpaikasta (oli käyttämättä) + 2 vkoa hoitovapaalla. Nyt mies jäi kuukaudeksi vauvan kanssa kotiin, jonka jälkeen vauva menee hoitoon (vuoden ikäisenä).
Minulla n. 30 % parempi palkka kuin miehelläni, mutta todettiin että tämä lomien jako silti meille parempi. Asuntolainaa meillä on sen verran että isäkuukauden jälkeen kummankin tuloja tarvitaan. Nyt on omalla kohdallani harkinnassa lyhennetty työviikko.
Suosittelen isäkuukauden käyttöä muillekin, yhden kuukauden osittainen tulonmenetys (kela kuitenkin korvaa osan) ei ole mahdoton panos isän ja lapsen suhteeseen, ja sen ei luulisi kaatavan kenenkään taloutta. Lisäksi meilläkin olen huomannut, että mitä enemmän isä on viettänyt aikaa lapsensa kanssa ihan kahdestaan, sitä läheisemmät välit heille on syntyneet :)
No tuota noin. Ensinnäkin jos miehes on osakas eli hän OMISTAA firmaa niin ei siitä nyt niin vaan lennetä ulos. Toisekseen jos firma on oikeasti ISO niin ei siellä ketään oikeasti korvaamatonta ihmistä ole. Pikku firmoissa asia voi olla ongelma.
Onkohan miehes edes kysynyt työpaikalta mielipidettä, että jos sitä tästä jäis puoleksi vuodeksi pois... Aika moni olettaa asioita... Meillä tressaantunut suunnittelupäällikkö (40 alaista) oli melkein vuoden vauvalomalla. Tuli takaisin pirteenä ja iloisena. Ei kärsinyt firma eikä ura.
Oikeasti varsinkin nuoremman polven (alle viiskymppiset) pomot on nykyään jo varsin ymmärtäväisiä ja joustavia näissä asioissa, ainakin mies valtaisilla aloilla. Jostakin syystä akkavaltaisilla aloilla pomot on vieläkin usein auktoritäärisiä mulkkuja.