mitä tarvitsee osata 5 vee neuvolassa?
heippa?
Millainen on 5 vee neuvolatarkastus?
Onko se ilman vanhempia?
mitä siellä tarvitsee osata? Piirtää???
Olisin vain treenannut lastani, olisi kiva tietää etukäteen,
ettei muksu reputa tarkastusta....
Kommentit (14)
Eli jos on tuen tarvetta niin pyritään tukea antamaan niin että kouluun mentäessä olisi muiden kanssa samalla lähtöviivalla. Eli 5v neuvolassa ei vielä päätetä minä vuonna menee kouluun, vaan pyritään kartoittamaan lapsen valmiudet myös koulua ajatellen, jotta kun niihin vielä ehtii vaikuttamaan niin voisi vaikuttaa ajoissa ja myös miettiä mahdollisia erityistarpeita tulevaa koulua varten ajoissa.
saako suomessa erityislahjakkaat lapset ohjausta?
Tuetaanko erityislahjakkaita lapsia suomessa?
Ajattelin vain, että mun lapsi kyllästyy esikouluun ja kouluun kun osaa jo kaiken 5-vuotiaana.....
Viisivuotiaan neuvolatutkimus on yleensä kaikista määräaikaiskäynneistä laajin ja aikaa vievin, sillä suhteellisen lievätkin, mutta myöhemmin kouluvaikeuksia aiheuttavat neurologiset ongelmat pitäisi havaita viimeistään tässä iässä, jotta niitä voitaisiin asianmukaisesti selvittää ja tarvittaessa kuntouttaa ennen kouluikää. Tutkimukseen kannattaa liittää esihaastattelulomake, jonka vanhemmat täyttävät. Kehitysseulontojen laajuudesta ja ajoituksesta voidaan päättää paikallisesti. Neurologisten ongelmien seulonnat). Jos alueella on päätetty keskittää tarkimmat kehitysseulonnat viittä vuotta nuorempiin lapsiin, on muistettava, että jollain muulla paikkakunnalla tarkempi tutkimus tehtäisiin ehkä vasta viisivuotiaille. Tästä syystä alueelle muuttaneiden lasten viisivuotistarkastuksessa syytä selvittää, onko lapselle on kehitysseulonnat tehty.
Suositellaan, että 5-vuotistutkimusta varten pyydettäisiin myös lausunto lapsen päivähoitajilta. Heillä on usein hyvä käsitys lapsen tilanteesta, taidoista ja mahdollisista pulmista. Heidän lausuntonsa on arvokas asiantuntijakannanotto, joka täydentää vanhempien kertomusta. On myös mahdollista toteuttaa osa 5-vuotistutkimuksesta päiväkodissa .
Terveydenhoitajan ensisijaisia tehtäviä viisivuotistarkastuksessa ovat vanhempien esihaastattelu, yleinen terveyskasvatus, lapsen mittaaminen, punnitseminen ja kehitystasotehtävien teettäminen (ellei niitä ole tehty päivähoidossa). Näiden pohjalta lääkäri tekee lapsen somaattisen tutkimuksen, kokoaa tulokset yhteen ja esittää johtopäätökset. Jatkosuunnitelmat tehdään yhdessä vanhempien ja terveydenhoitajan kanssa. Jatkosuunnitelmat ovat usein lisätutkimustarpeista päättämistä ja yhteydenotoista sopimista.
Terveen viisivuotiaan lapsen kehitysvaihe. Viisivuotiaan kyky pitkäjännitteiseen toimintaan on jo melko hyvä. Lapsi jaksaa keskittyä erilaisiin tehtäviin ja esim. 5-vuotistesteihin vähintään 25-30 minuutiksi. Lapsi on utelias (esimerkiksi kiinnostunut ympäristöstään, myös terveydenhoitajan huoneessa olevista tavaroista). Hän keskustelee ja kuuntelee mielellään satuja ja musiikkia. Viisivuotiaan motoriset taidot (liikkeiden yhdistely ja sujuvuus) ovat jo varsin kehittyneitä. Lapsi kiipeilee, pyöräilee, hyppää narua jne. Askartelu on usein mieluista, ja lapsi osaa jo leikata saksilla ympyrän, pujotella sujuvasti helmiä ja jäljentää kolmion. Kätisyys on vakiintunut ja kynäote on aikuismainen kolmisormiote. Ihmispiirroksessa on useita yksityiskohtia. Lapsi löytää kuvista pieniä yksityiskohtia, vertaa ja lajittelee esineitä ominaisuuksiensa mukaan ja rakentaa mallin mukaisia kokonaisuuksia palikoista. Lapsi ymmärtää kysymyslauseita, käyttää aikamuotoja, kykenee toistamaan lyhyitä rytmisarjoja ja lauseita ja ymmärtää peruskäsitteitä. R:n, S:n tai D:n puuttuminen on hyvin tavallista. Jos yksikin muu äänne on puutteellinen tai virheellinen, ohjataan lapsi puheterapeutille. Samoin jos suvussa on luki- tai oppimishäiriöitä, ohjataan herkästi jo 5-vuoitaana puheterapeutille. Tärkeämpää kuin pienet äännevirheet on, että puhe muuten on sujuvaa ja kielelliset taidot ovat muuten iänmukaisia. Viisivuotias pystyy yleensä selviämään ristiriitatilanteista ilman äärimmäisiä tunteenpurkauksia. Hän on sosiaalinen ja viihtyy niin leikkitoverien kuin aikuistenkin seurassa. Lapsi kykenee oppimaan sopimusten tekemistä ja arvioimaan omaa käyttäytymistään. Leikkitoverien kanssa leikit suunnitellaan yhdessä, tehtävät jaetaan ja osataan jo joustaakin. Mielikuvitus- ja roolileikit ovat mieluisia. Yökastelu on vielä tavallista, mistä huolimatta asiasta kannattaa jo keskustella lääkärin vastaanotolla.
Vanhempien voimavarojen ja huolien tunnistaminen Ks. Yksivuotias lapsi neuvolassa (soveltaen). Lisäksi:
- vanhempien käsitys lapsen keskittymiskyvystä, omatoimisuudesta ja leikkitaidoista toisten lasten kanssa
- vanhempien käsitys lapsen tunne-elämästä, peloista, arkuudesta ja aggressiivisuudesta
- mieluisten leikkien ja liikuntamuotojen toteaminen
- kasteleeko lapsi
- lapsen mukanaolo kodin askareissa,
- lapsen hoitojärjestelyt ja vanhempien mielipide päivähoidosta
Terveysneuvonta ks. X (soveltaen). Lisäksi otetaan esiin:
- viisivuotiaan kehitysvaihe
- klassiset sadut ja niiden merkitys ( empatiakyvyn kehittyminen, oikean ja väärän/ hyvän ja pahan erottaminen jne)
- D-vitamiinilisä (loka-maaliskuussa); lapsen ja perheen fluorihammastahnan ja ksylitolin käyttö
- television ja videoiden katselun rajoittaminen ja mahdolliseen tietokoneeseen suhtautuminen (ks. luku
Viisivuotiaan lapsen kasvun ja kehityksen arviointimenetelmistä ja seulontakriteereistä tulee sopia yhdessä alueen erityistyötekijöiden (ensisijassa psykologin, puheterapeutin, fysioterapeutin ja mahdollisen toimintaterapeutin) kanssa. Menetelmästä riippumatta kaikki kehityksen osa-alueet tulee kattaa jollain tavoin. Terveydenhoitajan (tai mahdollisesti osittain päivähoidon) vastuulla oleviksi osuuksiksi ehdotetaan seuraavien asioiden tutkimista lapsesta:
- yleisvaikutelma
- pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys
- karkea motoriikka: kantapää- ja varvaskävely, varpailla kävely viivaan pitkin 5 m, yhdellä jalalla seisominen (vähintään 10 sekuntia ilman merkittävää huojuntaa) ja yhdellä jalalla hyppiminen (pitäisi onnistua vähintään 10 kertaa rytmikkäästi), Hernepussin heiton ja kiinnioton tulisi onnistua 2 m päästä niin, että kädet ovat selvästi irti vartalosta.
- vuorovaikutustaidot, tarkkaavaisuus ja motivoituminen: lapsi pystyy keskittymään tehtäviin tutkimustilanteessa n 25-30 minuutiksi yhtäjaksoisesti. Puheen tulee olla adekvaattia ja vuorovaikutuksen molemmat osapuolet huomioivaa, lapsi ei esimerkiksi puhu toisen päälle, kuuntelee mitä toinen sanoo, vastaa kysymyksiin.
- puheen ja kielen valmiudet tutkitaan mieluiten standardoidulla testillä esimerkiksi ns. Lumiukko ¿testillä. Arvioidaan kerronnan sujuvuutta, loogisuutta ja ymmärrettävyyttä, kuullun ymmärtämistä (kysymyslauseet ja aikamuodot), puhemotoriikkaa, auditiivista sarjamuistia (sanasarjojen muistaminen), lausemuistia ja sanahahmoja, nimeämistä ja artikulaatiota, peruskäsitteiden ja toimintaohjeiden ymmärtämistä.
- visuaalinen hahmottaminen: lapsi pystyy rakentamaan 6 palikan rakennelman uudelleen.
- silmä-käsi yhteistyö: jäljentää mallikuvioita (kolmion ja kolmio-neliö -yhdistelmän), leikkaa saksilla ympyrän, pujottaa 1cm helmiä muovilankaan normaalisti 5-6 helmeä minuutissa.
- näköhavainto: sekä lähi- että kaukonäöntarkkuus testikuvioilla (LH-taululla). Karsastus silmämääräisesti. Normaali näöntarkkuus on yli 0.7 kummallakin silmällä erikseen ja molemmilla silmillä yhdessä, eikä silmien välillä ole kahden rivin eroa. Stereonäkötesti (esim. TNO_testi).
- kuulo tutkitaan audiometrillä, ellei kuulosta ole varmistuttu 4-vuotiaana. Normaali kuulo on 20 dB 0,25-4 kHz
- (verenpaine)
Lääkäri tutustuu asiakirjoihin ja tutkimustuloksiin, haastattelee vanhemmat ja tutkii lapsen. Lääkärintutkimukseen voi soveltuen kuulua osia edellä luetelluista tehtävistä, etenkin jos löydös on ollut poikkeava tai terveydenhoitaja on jäänyt löydöksistä epävarmaksi. Mikäli lapsella on jokin ajankohtainen terveysongelma (esim. kastelu) tähän luonnollisesti puututaan tavalliseen tapaan. Jokaiselta lapselta lääkärin tutkimukseen kuuluvat kuitenkin myös
- yleisvaikutelma
- pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys
- lapsen yläetuhampaiden puhtaus ja kasvojen symmetria
- diadokokinesia ( onnistuu samantahtisesti vähintään 5 kertaa ilman että olkavarsi liikkuu)
- sormi-nenänpääkoe (pitää onnistua ilman treemoria tai muita pakkoliikkeitä)
- näkö: näöntarkkuustestitulokset, peitinkoe, Hirschbergin testi, konvergenssi
- iho, ryhti, sydänäänet, vatsa, reisivaltimopulssit, kivekset.
- (verenpaine, ellei sitä sovita terveydenhoitajan tehtäväksi 5- tai 6-vuotistutkimuksen yhteydessä)
- keskustelu lapsen kanssa : lapsen käsitys terveydestään, lapsen mielipiteiden kuuleminen
Monilta lapsilta kuuluu tässä iässä sydämen sivuääni, joka tavallisesti on fysiologinen. Löydös ja mahdollinen jatkotutkimusehdotus pitää aina kertoa vanhemmille.
Riippuu paikallisista sopimuksista, työnjaosta ja resursseista, miten suhtaudutaan lapseen, jonka puheessa on äännevirheitä, jos puhe muuten on sujuvaa ja kielelliset taidot muuten iänmukaisia.
Tutkimustulosten perusteella lääkäri kokoaa johtopäätökset ja antaa palautteen lapselle ja vanhemmille. Vanhempien kanssa sovitaan palautteen antamisesta päivähoitoon Mahdollisista erityistoimista neuvotellaan yhdessä vanhempien ja terveydenhoitajan kanssa. Menettelytavoista poikkeavien löydösten suhteen pitää olla ennalta sovitut kirjalliset ohjeet.
Piti leikata ympyrä, kertoa kuvista/kuvasta, piirtää mallin mukaan kuvioita yms.
Yhdellä jalalla hyppelyä, viivaa pitkin kävelyä yms.
lisäksi katsotaan kuulo ja näkö. Lasta jututetaan ilman vanhempia.
Meillä meni aikaa n. reilu tunti
Mennään hyppimään nyt yhdellä jalalla ja leikataan sitä ympyrää.
Kumpaakaan ei osata tehdä... 5 vee tarkastus ensi viikolla.
KIITOS KIITOS ;)
Mitä sitten jos ei osaa opiirtää jotain hahmoa? Eikö pointti ole että sitä tekee asioita lapsen kanssa? Ei ne mitään raketinkeksijöitä odota lapsien olevan.. Ei tartte osata, riittää kaiketi että lapsi osottaa kypsyyttään, vaikka hyppimisessä! Miksi sitä tarttee NYT opetella, mikä on estänyt hyppimästä aikasemmin?
T. joku joka piirtää ja hyppelee lapsensa kanssa, ilman että odottaa siitä jotain " neuvolan siunausta" .
Vierailija:
Mitä sitten jos ei osaa opiirtää jotain hahmoa? Eikö pointti ole että sitä tekee asioita lapsen kanssa? Ei ne mitään raketinkeksijöitä odota lapsien olevan.. Ei tartte osata, riittää kaiketi että lapsi osottaa kypsyyttään, vaikka hyppimisessä! Miksi sitä tarttee NYT opetella, mikä on estänyt hyppimästä aikasemmin?T. joku joka piirtää ja hyppelee lapsensa kanssa, ilman että odottaa siitä jotain " neuvolan siunausta" .
harrastuslajissa, ihan yli-huippuluokkaa ikäisekseen!
Mutta yhdellä jalalla ei osaa hyppiä eikä leikata ympyrää.
Joten sitä me nyt harjoitellaan.
Eikai ne toimintaterapeutille voi lähettää neuvolatarkastuksen perusteella lasta?
Vierailija:
Eikai ne toimintaterapeutille voi lähettää neuvolatarkastuksen perusteella lasta?
Nyt sitten pähkäilevät kaikenlaisia neurologisia ongelmia lapselleni : ) Olen selittänyt, että lapsi todellakin osaa kyseiset tehtävät erittäin hyvin ja myös päiväkodissa ollaan samaa mieltä, että täysin normaali lapsi. Mutta tuon puolen tunnin perusteella sitten ollaan niin huolissaan. Voi hyvää päivää! Saas nähdä mitä tästä vielä tulee...
Poika kun ei osaa piirtää minkäänlaista ihmistä. Ei ole koskaan innostunut piirtämisestä, sotkea kyllä jaksaa.
Ei mekään osata piirtää ihmistä.
Mutta harjoittelulla me kyllä opitaan se piirtämään ja kädet kanssa!
Kiitos vinkeistä!!!!
Jos lapsesi on normaali ikäisensä (ilman syytä erityistukeen) niin selviytyy testeistä leikiten. Jos on erityistukea niin se huomataan mikäli et nyt erityisesti tankkaa jotain tiettyä tehtävää hänen päähänsä ennen neuvolakäyntiä.