Miksi luullaan että yhden lapsen äidillä on aina helppoa?

ja toisaalta kahden lapsen kanssa on monesti enemmän työtä pelkän lastenhoidon lisäksi.

Yritäs hoitaa kotia, lapsia, miestä + miehen asioita yms...Valvo öitä jne...

Ja sano sitten että onko sulla niin vaikeeta!

Toi on moukkamaista! Sulla on varmasti raskasta. Mutta on se raskasta yhdenkin lapsen kanssa, jos ei koskaan saa nukkua! 2

meidän perheessä ei ole isää sillä hän on kuollut. Sinulla on se mies. Ja totisesti unettomia öitä on tullut jo vuosia sekä surun vuoksi että lapsen herättelyn vuoksi. Tiedän ihan tasan tarkkaan mitä se on.



Siksi kummastuttaa että oikeasti täällä kuvitellaan että aina on helppoa olla yhden lapsen kanssa.



ap

n kanssa en myöskään nukkunut kolmeen ensimmäiseen vuoteen. Tai siis toinen lapsistani heräili 3-v tienoille. Aika aikaansa kutakin, niin se on...

Ap:lle kovasti voimia ja pahoitteluni miehesi menettämisestä!!!

Kaikilla on tietysti omat vaikeutensa. Voimia ap:lle ja toivotaan, että joskus saamme kaikki nukkua niin kauan kun nukuttaa.

Ja nyt kun välillä lähtee esim. kauppaan vain kahden lapsen kanssa (3kk vauva aina mukana) niin sehän on huippuhelppoa ja rentoa! No ei se kyllä kaikkien kolmenkaan kanssa rankkaa ole (isommat 5 ja 3v.) vaikka julkisilla liikummekin.



Olemme myös rakentaneet kolmisen vuotta sitten ja mies oli vain yöt kotona, mutta ei elämä silloinkaan ollut rankkaa. Nyt vauva valvottaa öisin, isommat eivät nuku päiväunia ja reuhaan koko poppoota isompien kerhokuljetuksissa mukana ja lisäksi käymme kaupassa julkisilla n. 2 x viikossa + huolehdin lähes kaikista ison talon kotitöistä yksin, mutten valita. Eiköhän se oma asennoituminen asiaan auta.

JOKAINEN ihan jokainen tarvitsee omaa aikaa, etenkin yh:lla se on todella kortilla. Saisit nukkua edes yhden vkl joka kk.

me joilla on kaksi tai useampi lapsi, muistellaan kaiholla sitä miten helppoa elämä yhden kanssa oli verrattuna nykytilanteeseen. Mutta en minäkään silloin yhden kanssa oikeasti helpolla päässyt enkä toisaalta osannut arvostaa niitä asioita jotka yhden kanssa on helpompia. Oma tilanne on aina lähinnä ja jos se tuntuu rankalta, niin sitä se myös on...



Yksinhuoltajan elämä on varmasti tosi rankkaa, oli lapsia yksi tai useampi.

Tämä on siitä huono väittelyn aihe, että väsymys ei ole mitattavissa. Onko yhden vaikean lapsen äiti väsyneempi kuin kolmen helpon? Ei sitä kukaan voi sanoa! Toiset väsyvät helpommin, toisia ei unenpuute vaivaa niin paljon. Yhden lapsen äiti ei ehkä osaa organisoida asioita niin hyvin kuin kolmen lapsen äiti (jonka on pakko osata), mutta ei se tee hänestä vähemmän väsynyttä!



Ja perheen ainoana vanhempana olo on ihan helevetin rankkaa, yhdenkin lapsen kanssa, ja sitä on sellaisten ihmisten hyvin vaikea ymmärtää, joiden puoliso tulee kotiin joka päivä klo 17. Joskus oma mieheni tulee kotiin vaikka seitsemän-kahdeksan maissa illalla, ja silloinkin tuntuu siltä, että taakka putoaa harteilta.



T:Viikkoleski eli reissumiehen vaimo

että taidan valittaa turhaan monien mielestä. No sitä en tee. Totean vain sen että raskasta voi olla yhdenkin kanssa. Voi olla tietysti että toiset kestää paremmin ja toiset huonommin. Ilmeisesti kuulun tähän huonommin jaksavien ryhmään kun en aina tahdo jaksaa unettomuutta, surua sekä lapsen melkomoista uhmaa.



No sellaista tämä on, ihmisen on vaikea asettua toisen ihmisen asemaan. Itse en kyllä koskaan väheksy toisen jaksamista, olkoonkin lapsia nolla tai viisi.



ap

Mitenkään tilannettasi vähättelemättä, mutta niin se vaan on.

Ja niin minäkin luulin että yhden lapsen kans oli rankkaa, mutta rankempaa se kahden, kolmen jne kanssa on. Niin..onhan se joo helppoa kun tietää että se mies ajattelee meitä tuolla töissä/rakennuksella, mutta ei se kuule paljoa auta meitä täällä kotona...



Ja on se helpompaa lähteä yhden lapsen kanssa johonkin ku kahden tai useamman lapsen kanssa.

Ja kyllä, mulla on kahden lapsen kans rankkaa, mutta rankempaa on varmasti kolmen, neljän lapsen kanssa.

-3-

niin kaikista vastauksista se on loukkaavin. Todellako kuvittelet että kolminkertaistan pienessä päässäni kaiken surun ja väsymyksen? Et varmaankaan ole menettänyt ketään läheistäsi ja joutunut selviämään yksinäsi. Muuten et koskaan tuollaista sanoisi.



ja kolmoselle: jo aloituksessani mainitsin kyllä että lapseni isä on taivaassa joten omaa aikaa tai pikemminkin nukkumismahdollisuuksia ei paljoakaan ole.



ap

Ensimmäinen on juuri ap kuvailema itsepäinen tapaus, jonka kanssa äidin on tarvinnut kasvaa kieroon eli kun on halunnut lapsen menevän vasemmalle on ehdotettava menemistä taaksepäin sillä kun ehdottaa oikealle menoa tietää esikoinen äidin huijaavan.

Kuopus sen sijaan katselee maailmaa pyöreillä silmillään ja nauraa. Jos joskus itkee silloin koko perhe menee juosten apuun, jopa esikoinen, kaikki tietävät, että nyt on tosi kyseessä.

Mutta eikö sulla ole ketään kenelle voisit viedä lapsen yöhoitoon että saisit nukuttua ja levätä?

-3-

siihen rankkuuteen vaikuttaa niin monet asiat. Ei pelkästään se lasten lukumäärä, niin kuin monet kuvittelevat.



Esimerkiksi jos parisuhteessa menee huonosti tai on huono kausi, niin se lasten hoitokin tuntuu paljon raskaammalta. Tai jos on jotain muuta perussairauksia yms. Läheinen kuollut, sairastunut vakavasti tai muuten itsellä henkilökohtasia vaikeuksia esim. työelämässä.



Itselläni on ollut raskaita aikoja elämässä, vaikka lasta/lapsia ei ole ollutkaan.



Ja nyt neljän lapsen kanssa elämä ei tunnu niin raskaalta ja työläältä vaikka pieniä nuo lapset onkin. Siihenki vaikuttaa varmasti se että elämä on miehen kanssa ollut mukavaa, lapset eivät ole olleet sairaita, on ystävä ja omia harrastuksia.



No jospa joku ymmärsi pointtini?

lisää..



Vaikka onhan sitä työtä useammasta lapsesta huomattavasti enempi, pyykkivuori on ihan eriluokkaa mitä yhden kanssa, koti menee sekaisin nopeammin, ruokaa tehdään isommalle porukalle, kaupasta tuodaan enempi tavaraa, lähtiessä pitää huolehtia useammasta ja useammalle auttaa vaatetta.



ja sitten ne riitojen selvittelyt, useampi lapsi kokeilemassa rajoja, kiukuttelemassa yms.



Mutta useammalta saa takaisin. On monta jota rakastaa, helliä ja paijailla. Monta läheistä johon tutustua, iloa siis paljon.



Mutta tuonkin työmäärän jaksaa ja sitä ilolla touhuaa kun on kaksi aikuista ottamassa vastuuta. Ja kun on suunnilleen elämän perusasiat kunnossa. Mutta huomisestahan kukaan ei tiedä. Voi menettää läheisen, sairastua yms..

olin yhden lapsen yh ja kyllä se oli rankkaa kun täytyi yksin hoitaa kaikki! nyt kaksi lasta ja mies viikot reissussa ja huomattavasti helpompaa,lapset pitävät seuraa toisilleen,on huomattavasti helpompi hoitaa kotityötkin..jne.. voimia ap:lle, ymmärrän sua todella hyvin!!