Lasten hoito on arvovalinta, mihin käytän minulle annetun elämän!

Vierailija:

Ihan rehellisesti, eikö työssäkäyvillä vanhemmilla todellakaan ole paha mieli siitä että toiset hoitavat heidän lapsiaan, tekevät sitä mikä omassa elämässä pitäisi olla tärkeintä?

Mutta valitettavasti meillä kaikilla ei ole mahdollisuutta valita kotiäitiyttä. Joka ei sitäpaitsi ole pelkästään äidin valinta vaan vanhempien yhteinen päätös. En voi valita koko perheeni puolesta että minä jään nyt kotiin ja me myymme talomme ja muutamme jonnekin vuokralle. Enkä ole ollenkaan vakuuttuunut että tuo edes olisi perheen parhaaksi.

nämä on tosiaan arvokysymyksiä.

Minulle on tärkeää, että lapset osaavat toimia ryhmässä kun koulu alkaa.

Vierailija:

nämä on tosiaan arvokysymyksiä.

Minulle on tärkeää, että lapset osaavat toimia ryhmässä kun koulu alkaa.

Et ole sitten ikinä ajatellut että lastesi ONNELLISUUS olisi tärkeämpää kuin se, että heistä kasvaa yhteiskunnan muotiin taipuvia tasapää-taunoja?

Vierailija:

Ihan rehellisesti, eikö työssäkäyvillä vanhemmilla todellakaan ole paha mieli siitä että toiset hoitavat heidän lapsiaan, tekevät sitä mikä omassa elämässä pitäisi olla tärkeintä?

Miten niin PITÄISI olla TÄRKEINTÄ. Rakastan lastani, mutta minulle on myös tärkeää, että käyn töissä ja elän sitäkin elämää. Aikaa lapselle jää silti. Sosiaalisena kaverina hän viihtyy hoitopaikassaan (on n. 8 h päivässä) ja luotan niihin aikuisiin siellä. Vapaa-aikana olemme lähes aina yhdessä, joko kotona tai mummoloissa.

Elämä on kokonaisuus ja jokainen tekee sitä, mitä näkee parhaaksi. Meillä se on näin, joku muu valitsee toisin. Kotihoidon ja hyvän päivähoidon ero lapsen kehitykselle on kuitenkin pieni, verrattuna moneen muuhun ongelmaan (huonot kodit, kylmät vanhemmat, kiusaaminen jne jne). En siis tunne " pahaa oloa" asiasta.

Inhoan ja halveksun ihmisiä, jotka elävät elämäänsä eri tavalla kuin minä.

Kuka hoitaisi sairaalassa sairasta lastasi? Kuka opettaisi lastasi koulussa? Kuka myy kaupassa perheellesi ruokaa? jne. jne.



Tämä yhteiskunta ei vain yksinkertaisesti voi toimia niin.

Olin viisi vuotta heidän kanssaan kotona, mielestäni nyt on aika avartaa maailmaa meillä kaikilla. Hirveän paljon ovat oppineet lyhyessä uusia taitoja, sellaisiakin joihin en itse jaksanut paneutua, esim. askartelussa. On siis oikein hyvä olla, kun lapset ovat hoidossa.

En voi käsittää, miksi kotiäidit naiivisti ovat ajamassa KAIKKIA naisia kotiin (niin, miksi juuri naisia?)



Se nyt ei vaan ole yksinkertaisesti mahdollista. Ja haluaisin vielä tiedustella, että tenttaatteko te työssäkäyviltä miehiltännekin päivittäin, että miksi he hylkäävät lapsensa pitkän työpäivän ajaksi ja eikö heille tule huono omatunto, kun itsekkäästi vaan juoksevat uran perässä ja unohtavat oman perheensä?

Ja ymmärtänet myös sen, että lapset ovat vain lainaa, sinulla ei ole heihin oikeutta. Heillä on oikeus kasvaa ja lähteä luotasi pois ja jättää sinut. Elämä ei ole mustavalkoista.

Olen todella tyytyväinen valinttani kun menin töihin (2 lasta alle 4v). Vlintani tein kylläkin siksi että sain vakipaikan, ihanne työstä, hyvällä liksalla tai olisin valinnut työttömyyden!?!? ei tarvi kysyä kumman valitsin, jotkut olisivat voineet valita työttömyyden.



Se että on kaksi vanhemaa, jotaka vuorottelevat hoitamisessa +lastenhoitaja, niin hoitoajat hoitajalle eivät käy pitkikisi max.4-6h. Tietysti jos hoitoaika ylittyisi vaikka 10h, olisi voinut valintani ollut toinen.



Mutta oletteko miettineet että lapset tulevat sinun elämääsi vähäksi aikaa ja alkavat sitten elää omaa elämää. Mutta mitäs elämää sinä alat jatkamaan jos ei sitä ole (koulutus/työpaikka/työkokemus) eli olet työttömänä koko elämäsi ajan, siihen mitä en kunnianhimollani ikinä päätyisi. Tottakai on ihmisiä jotka eivät halua nostattaa omaa henkistäpääomaa, ilman sitä minulla itsellä ei olisi elämää ja tämä vaikuttaisi suoraan lasteni elämään, jos vanhempi on tyytymätön niin ovat lapsetkin.



Kummatkin valinnat ovat vanhemmille rankkoja, ovat ne sitten mitä tahansa, kyllä minäkin jäisin kotia jos ei olisi ammattia, työtä ym. siinä livullahan on sitten hyvä kehuskella olevansa " hyvä" kotiäiti kun ei todellisuudessa muuta mahdollisuutta edes olisi, poikkeuksia tietysti löytyy......

Pitää pitää vain huoli siitä ettei lapsi kärsi jos vanhemmat käyvät työssä. Paljon riippuu myös isän panostuksesta kotona. Tottakai jos äiti on se joka kotana kaiken tekee, niin eihän siinä " oikealle" työlle jää tosiskaan aikaa, eikä täten äidillä olisi edes mahdollisuuta palata työelämään, sillä ei sitä jaksaisi.....



Joten kuuluisi tietää kuinka oikeasti perheessä eletään, vanhempien roolit, hoitoajat ym kaikki ennen kuin voidaan lähteä moralisoimaan ketään, onko hyvä että tämän perheen vanhemmat käyvät työssä vai ei.

Rakas ap. Kaikkien mielestä ei vaan ole tärkeintä se, että on 24/7 läsnä lapsen elämässä kouluikään asti ja senkin jälkeen aina, kun lapsonen ei ole koululaitoksen myllyssä... onpa osa vanhemmista päätynyt myös kotiopetuksen kannalle, joten voi kysyä, miksi sinä luovutat lastesi opetuksen ulkopuolisille?



Minusta lasta voi kasvattaa ja hänestä pitää huolta niinkin, että hänet panee sopivassa iässä päivähoitoon. Siellä oppii monia sellaisia taitoja, joita ei kotona opi. Vaikka kuinka olisi sisaruksia ja pihalla leikkiseuraa, se on silti hiukan erisorttinen sosiaalinen " koulu" kuin päiväkoti tai pph.



Sikäli olen vankasti samaa mieltä, että lasten kasvattamista ei sovi aliarvioida. Se on haasteellista kuin mikä! Mutta kaikki eivät siihen ole innostuneita eivätkä siihen sovellukaan. Ei kaikista ole lääkäriksi tai kokiksikaan.



Lapselleen voi olla hyvä äiti omalla tavallaan, omalle perheelleen ideaalilla tavalla. Yhtä ja ainoaa tapaa olla vanhempi ei ole!



Mikä ei toisaalta tarkoita sitäkään, että ihan mikä tahansa vanhemmuus on hyväksi lapselle. Mutta en siis itse vetäisi rajaa sen yksityiskohdan suhteen, minkä ikäisenä lapsi menee päivähoitoon.

Ei myöskään siitä, että jotkut hoitavat lapsensa kotona. Ihanaa, kun ei tarvitse kulkea pahoilla mielin ja säälien normaaleja onnellisia perheitä vaan voi olla tyytyväinen omiin ratkaisuihinsa ja suoda toisille niitten ratkaisut.