Päiväkodissa olevat lapset elävät paljon suppeammassa
ympäristössä, kuin kotihoidossa olevat. Vois melken sanoa, että pvkotilapset ne vasta neljän seinän sisällä olijoita ovat, kun oikeestaan jokaiseen päivään kuuluu samat hoitolapset ja samat ylityöllistetyt
hoitajat. Sen sijaan, minun kotihoidossa olevan lapseni kehä on paljon suurempi ja parasta tietenkin omalle pikkuiselleni, että oma äiti hoitaa.
Kommentit (58)
Omat lapseni ovat olleet koko ajan kotihoidossa, mutta he eivät kyllä eroa mitenkään kaverini lapsista, jotka ovat menneet päiväkotiin 1-vuotiaina. Ihan yhtä reippaita, luovia ja hyvin kehittyineitä ovat kaikki.
Miksi edes viitsin vastata näin typerään aloitukseen...parempi mennä nukkumaan.
Äläs nyt suotta. Tosiasia on vain se että muille pukattu vastuu lasten kasvatuksesta kostautuu, lapset ei edes osaa tehdä omien vanhempiensa kanssa mitään luovaa. Kun ovat tottuneet siihen että päikkäritäti sanoo ja ohjaa. Vanhemmat vain tyytyväisiä kun penskat ovat hiljaa ja kiltisti työpäivän päätteeksi.
Oma lapseni oli kotona 3-vuotiaaksi ja sen jälkeen päiväkodissa. Hyvin meni molemmissa hoitotavoissa. Koti on hyvä paikka lapselle, mutta päiväkoti on myös ok eikä mikään pakkohoitolaitos. Niissä on pääsääntöisesti mukavaa henkilökuntaa ja kivoja kavereita.
Mut joo, sähän tän asian tiedät, koska julkaiset tämän tutkimuksesi??
Eikä tässä varmaan ole tarkoitus moittia sinällään pvkotiin lapsiansa laittaneita, mutta kun melkein jokaisessa tän tyyppisessä ketjussa tulee se esiin, että lapsi on laitettava pvkotiin näkemään suurempia ympyröitä kuin kotona ettei vaan mökkiinny.
Niin, surullistahan se on. Mä en usko että Suomessa ei VOIS hoitaa lapsia kotona 3v asti jos haluaa. Itse olen kotona ollut vuosia, on autolainaa ja asuntolainaa mutta hyvin niitä saadaan lyhennettyä. Lapset sairastaa jne, paljon muitakin juttuja kuin tavalliset nuhat yms, mutta hyvin niistäkin on selvitty, siis taloudellisesti.. Musta hyvin siis on se kun lasku on saatu maksettua :) Mä en alle 3v voisi viedä hoitoon, vaikeaa ajatella isompaakaan vievänsä.. Eskariin tietty olen vienyt sen 4h/pvä, mutta musta se ehdottomasti riittää pk-uraa!!! Pienimmän valitettavasti joudun johonkin hoitoon viemään 3v, ilman mitään tukia ei selvitä millään. Mutta silloinkin onneksi vain osaksi viikkoa, vuorotyö mahdollistaa sen.. Mutta siis kavereita yms virikkeitä lapsilla on. Uidaan, leikitään, pelataan, ulkoillaan, tavataan kavereita, on puistoja ja avoin pk, kerhoja jne.. Loppujen lopuksi paljon enemmän kaikkea mun mielestä kuin mitä pk tarjoaa. Itku tulee välillä kun haen lasta eskarista ja katson alle 1v nyyttejä pihalla :(
Onneksi Suomessa on myös hyvät pk. Että ei ne lapset heitteillä sielläkään ole :) Mutta silti säälittää mua lapset sekä vanhemmat jos eivät edes paria ekaa vuotta saa viettää tiiviisti yhdessä :(
mua kans säälittää. Ja sitten kun saadaan toinen vauva lyhyellä ikäerolla, pistetään vanhempi, ehkä vasta vähän päälle vuoden ikäinen, päiväkotiin, kun niin iso lapsi tarvitsee jo kodin ulkopuolista seuraa ja virikkeitä??? Siihen jos jotain sanot, niin vastaukseksi saa, että voi kun meidän nikopetteri on niin tottunut käymään muskarissa, että se ihan silminnähden kaipaa muuta lapsiseuraa ja virikkeitä..
Voi surku, mä sanon kanssa.
hyvät siteet omiin lapsiin alusta lähtien!
Menevät ennen kahdeksaa ja haetaan viideltä.
Aikuisellekin pitkä pv, saati pienelle virikelapselle.
että lapsi on ihan levoton ja tulisilla hiilillä koko viikon jos jää vaikka muskari väliin siltä viikolta. Kaipaa kuulemma jo niin paljon lapsiseuraa, että pitää käydä siellä ja täällä että lapsi tyytyväinen.
Siis, uskooko nää ihmiset itse noihin juttuihinsa oikeesti?
Siitä onkin sitten helppo viskata vauveli pvkotiin, kun eihän se millään enää vain äidin kanssa viihdy. Toista se on 10 tunnin päivä kiireisessä päivähoidossa... ja sittenkin vielä yritetään sanoa, että kun se viihtyy siellä niin tavattoman hyvin.
Ennen yhteiskunnassa asiat oli toisin ja " päiväkotiura" oli aloitettava aikaisemmin...
Mutta ei, kun se oma hyvinvointi tuntuu menevän liian usein lapsen edelle :( Otetaan suhteettomia lainoja, että saadaan se unelmien talo ja uusi auto. Pakkohan sitä rahaa on sitten jostain repiä, ettei ole ulosottomies niskassa.
Nämä ovat puhtaasti järjestely ja ennenkaikkea suunnittelukysymyksiä! Kannattaisi ensin hieman miettia huomista pidemmälle, ennenkuin niitä lapsia edes suunnittelee...
sanavarasto on laaja jo hyvin pienenä, myös kommunikointi aikuisten kanssa paljon ymmärrettävämpää, ovat lahjakkaampia monessa asiassa, eivät sotke, ovat kohteliata ym. olen siis huomannut nämä erot kun vertaan samanikäisiä tutun lapsia.
Mutta omiani eivät kiinnosta juuri hiekkalaatikko tai liukumäki tai muu vastaava, haluavat enemmin tehdä samoja juttuja kuin aikuiset.
muulle kuin itselle. Olisi tervettä pysähtyä välillä ja miettiä onko tosiaan pakko?
ja ainakin meidän kotihoidossa olevan lapsen kohdalla on totta, että lapsi näkee ja tutustuu erilaisiin ihmisiin, kokee uusia asioita ja matkustelee varmasti enemmän kuin jos olisi päiväkodissa.
akateeminen nirppanokkasiskoni oli aika katkera kun omat lapseni olivat huomattavasti kehittyneempiä kotikasvatuksessa kuin hänen päikkärimukulansa. Totesi ynseänä että eihän se ihme kun mulla on vain AIKAA niille...!
juttuihin, ettei omat vanhemmat riitä hoitamaan vaan lapsi tarvitsee
päiväkotia sosiaalistumisen vuoksi.
vastaillut, lapsista kovin avarakatseisia tai fiksuja voisi kasvaa
Sukulaisten lapset ovat hiljaisia hissukoita. Meidän lapset luovia ja rohkeita terveellä tavalla!