Tähän pinoon ne, joilla lähes oireeton ja vaivaton raskaus!
Eli haluaisin vähän " kartoittaa" , sattuuko nämä helpot raskaudet tietyntyyppisille ihmisille, vai onko kaikki ihan vaan sattuman kauppaa.
Tässä itsestäni: olen aina syönyt terveellisesti. Liikun erittäin paljon. En muutoinkaan sairastele juuri koskaan, flunssa-aallotkin kiertävät minut kaukaa. Ehkä vähän sellainen " ronski" poikatyttö, en jaksa miettiä ja pohtia asioita enkä mene pikku kolotuksista lääkärin puhelle vaan luotan maalaisjärkeen.
Millaisia te muut " oireettomat odottajat" olette?
Kommentit (16)
Mulla oli tosi helppo raskaus, ei mitää oireita. Syön terveellisesti ja liikun. Ei ylipainoa. Ihan perusterve olen, mutta jonkinlainen flunssamagneetti kylläkin.
pahoinvointia ollenkaan, eikä rinnat erityiset kipeet.
Tässä varmaan pitäisi määritellä tarkemmin, että mitä tarkoitat " lähes oireettomalla raskaudella" ? Koska olihan minulla lopussa niitä normaalikremppoja, eli häntäluu kipeä, varsinkin istumisen jälkeen, närästystä jonkin verran ja kolmannessa ja neljännessä odotuksessa päivittäin kohdun kannatinkipuja, aika koviakin välillä.
Toisessa puhkesi raskausdiabetes, vaikka olen hoikka ja syön terveellisesti. Ravintoterapeuttikin oli hyvin tyytyväinen ruokatapoihini.
Joten sori vaan, mutta et ole itse hankkinut itsellesi helppoa raskautta. Seuraava voi sinullakin olla toisenlainen - tai sitten ei ole. Sattumaa se on.
Ainoo vaan, et lapsi synty keskosena, 6 viikkoo liian aikaisin... :(
Synnytykset myös helpot ja vauvat tyytyväisiä ja nauravaisia tapauksia.
Silti itse olen luonteeltani pohdiskeleva ja jokaista (omaa) oiretta yleensä tutkailen ja mietin tosi paljon. Olen lähes itseoppinut kotilääkäri... :)
Fysiikaltani pitkä ja hoikahko. En mitenkään kovin paljoa urheile. SYön terveellisesti mutta myös herkuttelen, en paljoa sairastele.
1. raskaus ja synnytys vaikea
2. raskaus ja synnytys TODELLA helppoja.
Eli ei tarkoita, jos eka raskaus on helppo ja oireeton, että toinenkin olisi sitä.
Oksensin käytännössä katsoen koko raskauden. Syntyi rv 42+3,painoi 5200g ja sain erittäin pahat repeämät. Näin mulla :)
kahteen vuoteen, ekan raskauden puolivälin jälkeen. Lihaskunto on ihan paska, ja ehkä sen takia selkää kolottaa ja tuntuu, että kohtu tippuu jalkojenvälistä hetkellä millä hyvänsä. Kroppa on liian vanha ja raihnainen tähän.
Olen pyöreä (en kamalan ylipainoinen), en harrastanut erityisesti liikuntaa ennen raskauksia enkä niiden aikana, söin normaalisti, jopa herkuttelin välillä. Raskaudet olivat hellpoja, ei mitään vaivoja yhdessäkään raskaudessa. Ei pahoinvointia, ei kivuliaita rintoja, ei verenpainetta, ei sokeriongelmia. Kävin töissä vielä samana päivänä, jolloin esikoinen syntyi, olin siskon häissä tanssimassa reilusti yliaikaisena keskimmäistä odottaessani ja kuopuksen synnytystä yritin käynnistää ainakin hyppäämällä narua.
Mutta en siis ole elämäntavoiltani esimerkillinen ja silti raskaudet ja synnytykset ovat olleet oikein helppoja.
Kolmas syntyi 39-vuotispäivänäni. Ja lääkärikirja on kyllä tuttu ja särkylääkkeet näin normaalielämässä kyllä useasti käytössä.
Olen pitkä, roteva, normaalipainoinen ja liikun aika paljon ja teen mielelläni fyysisiä töitä. Varsinaisia liikuntaharrastuksia on vain " tavoitteellinen" ratsastus 2 x viikossa. Elämäntavat suht ok, mutta ylensyöntiä tulee harrastettua viikottain...
Raskaus oli tosi helppo, mitä nyt iskias jomotteli öisin ja häntäluu kipeytyi istuessa (nämä pulivälin jälkeen muutaman viikon ajan, sitten helpottivat). Ja närästi loppupuoliskon, etoi lievästi alkuviikkoina. Synnytys oli pitkä, mutta pintanaarmuilla selvittiin ja toivuin nopeasti.
En suuremmin stressannut, liikuin olon mukaan ja kävin mm. rankoja hakemassa kelkalla ja pinosin niitä kuivumaan... Söin kaikkea mitä halusin, mutta kohtuudella ja varoen suurimpia riskejä ja lisäksi otin A-vitamiinittoman lisäravinteen.
ainoastaan pahoinvointia aluksi. En liiku, syön terveellisesti (+mässytän herkkuja), normaalipainoinen juuri ja juuri. Flunssa noin 3 krt vuodessa. Valitan jos on aihetta ja olen herkkä.
Ekan raskauden aikana olin normaalipainoinen, söin huonosti, en liikkunut (muuten kuin lyhyehkö päivittäinen kävely yliopistolle). Hb oli tosi huono, parhaimmillaan 115.
Tokan raskauden aikana olin ylipainoinen, söin liikaa enkä liikkunut. Supistuksia tuli tosiaan silloin tällöin raskauden puolen välin jälkeen, mutta muuta vaivaa ei ollut. Hb huonoimmillaan 120, yleisesti 130.
Mitä nyt loppuraskauden remppaa vähän ollut, mutta ei mitään pahoinvointeja alussa eikä vaivoja.
En syö terveellisesti enkä harrasta mitään liikuntaa. Ylipainoinen en ole ja olen ihan perusterve. Saan yleensä sen yhden flunssan vuodessa
sairastelen tosi harvoin
ekassa raskaudessa ei mitään vaivoja, tokassa sitten 1,5 v. päästä olin 3 viimeistä kk ihan väsynyt ja huimasi, että silleen, sama ihminen olin kuitenkin