Pääkaupunkiseudun ympäryskunnat ahdasmielisiä
Ollaan asuttu Lohjalla, Järvenpäässä ja Vihdissä. Onko muut kokeneet, että kyseisillä paikkakunnilla ihmiset suhtautuvat ulkopaikkakuntalaisiin töykeästi. Nyt asutaan Helsingissä eikä ikinä enää muuteta esim. Vihtiin takaisin.
Kommentit (17)
Enimmäkseen täällä asuu muualta muuttaneita ja oman kokemukseni mmukaan juuri Helsingistä muuttaneet ovat hieaman sisäänpäinlämpeäviä.
Oleme saaneet myös alkuasukkaista tuttavia.
Nummelassa olemme asuneet vajaat kaksi vuotta.
Tietytsi voisi kehoittaa katsomaan peiliin, yleensä ystävällisellä ja avoimella lähestymisellä pärjää.
Enimmäkseen täällä asuu muualta muuttaneita ja oman kokemukseni mmukaan juuri Helsingistä muuttaneet ovat hieaman sisäänpäinlämpeäviä.
Oleme saaneet myös alkuasukkaista tuttavia.
Nummelassa olemme asuneet vajaat kaksi vuotta.Tietytsi voisi kehoittaa katsomaan peiliin, yleensä ystävällisellä ja avoimella lähestymisellä pärjää.
Meillä on tässätaloyhtiössä täydellinen hoitojärjestelmä naapurien kanssa, hoidetaan toisten eläimiä jos joku on reissussa ja minä vuorotyöläisenä pääsen välillä toisten kämppiin nukkumaan, jos meillä mies ja lapset on kotona. On monta kertaa todistettu se väittämä vääräksi, että pk-seudulla porukka on nihkeää :)
On minulla Nummelassakin muutama kaveri, mutta he viihtyvät siellä kun ainakin jompi kumpi vanhemmista on sieltä koitoisin.
3
Enimmäkseen täällä asuu muualta muuttaneita ja oman kokemukseni mmukaan juuri Helsingistä muuttaneet ovat hieaman sisäänpäinlämpeäviä.
Oleme saaneet myös alkuasukkaista tuttavia.
Nummelassa olemme asuneet vajaat kaksi vuotta.Tietytsi voisi kehoittaa katsomaan peiliin, yleensä ystävällisellä ja avoimella lähestymisellä pärjää.
Niin sitä luulisi. En ole asunut noissa missään mitä ap luettelee, (nummela muuten kuuluu vihtiin) nummelasta vielä vähän matkaa kun ajelee "eteenpäin", sieltä se vasta sisäsiittoinen ja nurkkakuntainen paikkakunta löytyykin! Liian monet muualta muuttaneet kokevat että alkuperäiset toimivat keskenään, eivät ota muualta muuttaineta joukkoonsa ja muutenkin hyvin töykeä kohtelu..
Me muutimme pois.
Itse ollaan alunperin paljasjalkaisia stadilaisia, jotka opinnot ovat vieneet muualle. Nytkin ollaan muuttamassa, suomalaisesta keskikokoisesta kaupungista toiseen keskikokoiseen kaupunkiin.
Helsinkiin olisi kiva muuttaa, mutta koska ei saada riittävän hyvätuloisia duuneja, niin jätetään väliin. Me ei mihinkään kusipäisten, ahdasmielisten ääliöiden sekaan muuteta kehyskuntiin.
Te kehyskuntalaiset olette niin sairasta porukkaa, että yhteisö synnyttää murhaajia.
Itse ollaan alunperin paljasjalkaisia stadilaisia, jotka opinnot ovat vieneet muualle. Nytkin ollaan muuttamassa, suomalaisesta keskikokoisesta kaupungista toiseen keskikokoiseen kaupunkiin.
Helsinkiin olisi kiva muuttaa, mutta koska ei saada riittävän hyvätuloisia duuneja, niin jätetään väliin. Me ei mihinkään kusipäisten, ahdasmielisten ääliöiden sekaan muuteta kehyskuntiin.
Olen asunut yhdessä kehyskunnassa yli 30 muu kuin lueteltu) mutta silti en suhtaudu kehenkään töykeästi. En tiedä lapsen tarhakavereiden, valmentamieni tyttöjen vanhempien tai monen muunkaan tutun asumistaustoja tarkemmin. Joku saattaa sanoa, mutta unohdan ne samantien.
Kun on asunut kauan niin meni minne vaan tässä lähellä, niin aina on joku enemmän tai vähemmän tuttu moikkaamassa.
Te kehyskuntalaiset olette niin sairasta porukkaa, että yhteisö synnyttää murhaajia.
Itse ollaan alunperin paljasjalkaisia stadilaisia, jotka opinnot ovat vieneet muualle. Nytkin ollaan muuttamassa, suomalaisesta keskikokoisesta kaupungista toiseen keskikokoiseen kaupunkiin.
Helsinkiin olisi kiva muuttaa, mutta koska ei saada riittävän hyvätuloisia duuneja, niin jätetään väliin. Me ei mihinkään kusipäisten, ahdasmielisten ääliöiden sekaan muuteta kehyskuntiin.
Ulkopuolelle jättäminen, se ettei oteta joukkoon. Perusteet voivat olla aika älyttömätkin. Leimautuu, ja on sitä sitten kaikkien, koko pitäjän asukkaiden mielestä.
Siitä ei pienessä pitäjässä pääse eroon, eikä pois.
Eikä kukaan ole eri mieltä. Juoru lähtee ja siihen uskoo kaikki.
Paluumuuttajat ovat melkein pahempia kuin ne, jotka ovat jääneet muuttamatta koskaan mihinkään. Paluumuuttaja on asunut muutaman vuoden, tai kuukauden, eri paikkakunnalla. Sitten kun aletaan tehdä tenavia, muutetaan takaisin, rakennetaan oma taloa, koska toisen paikkakuntalaisen vanhaa ei voi ostaa. Ja isovanhemat ja suku on ympärillä, ja ai mite on ihanaa. Muistelleen miten sitä oltiin yksin siellä vieraalla maalla, mutta täällä onnelanperällä on kaikki toisin, kun on ystäviä joka puolella.. ja unohdetaan, että sinnekin on joku parka erehtynyt muualta muuttamaan ja kokee vielä suurempaa yksinäisyyttä kuin alkuperäinen paluumuuttaja isossa kaupungissa jossa opiskeli ja oli töissäkin.. kehyskuntien asukkaat, varsinkin muualta muuttaneet, yleensä käyvät töissä muualla joten on vaikea saada omalta paikkakunnalta kavereita. .
Siitä alkaa myös sitten lasten syrjäytyminen, ei huolita joukkoon. Ja jos alkuperäisissä on joku epämääräiseksi väitetty, väärät vanhemmat tms., on lapsenkin kohtalo sinetöity. Ei kukaan halua joukkoonsa sellaista eikä sitten ole vaihtoehtoja, muuta kuin oll a yksin ja pikkupaikkakunnalla "olla yksin" on paljon pahempaa kuin isossa kaupungissa. Esim. koulun vaihto , muutto kaupungin sisällä, kaveripiirin vaihto.. isossa kaupungissa se jo muuttaisi paljon, pienessä pitäjässä on aina sama asema menipä minne vain.
Sisäpiiriin pääsee, kun alkaa juoruilla ikäviä asioita alkupäräisille asukkaille muista muualtamuuttaneista, vaikkapa parhaasta ystävästään, jonka elämää läheltä seuraa.
Olen asunut yhdessä kehyskunnassa yli 30 muu kuin lueteltu) mutta silti en suhtaudu kehenkään töykeästi. En tiedä lapsen tarhakavereiden, valmentamieni tyttöjen vanhempien tai monen muunkaan tutun asumistaustoja tarkemmin. Joku saattaa sanoa, mutta unohdan ne samantien.
Kun on asunut kauan niin meni minne vaan tässä lähellä, niin aina on joku enemmän tai vähemmän tuttu moikkaamassa.
kaksi vaihtoehtoa:
a) et olekaan paikkakuntalainen, vaan muualta muuttanut
b) et huomaa omaa käytöstäsi ja suhtautumistasi.
Eivät hekään huomanneet itse. Eräs nuori nätti äiti tuli ihmettelemään, että mikä hänessä on vikana: oli asunut jo monta vuotta, leikkipuistossa äidit eivät vastanneet tervehdykseen, eivät puhuneet, eivät antaneet lastensa leikkiä hänen lasten kanssa. Oli yrittänyt kerhossa xxx ja zzz mutta vahva ulkopuolisuuden tunne, ryhmän vetäjä oli kuin häntä ei olisi paikalla ollutkaan.
sanoin,että olen kokenut samaa, ja luulin myös, että se johtuu minusta itsestäni.. mutta samaa sanoivat monet muutkin muualta muuttaneet ja syy käyttäytymiseen on se, että on muualta muuttanut. Ei paikkakuntalainen.
muualta muuttanut, eikä minuun olla suhtauduttu mielestäni mitenkään erikoisesti. Tai sitten en vaan ole huomannut. Kyllä meilläkin naapurit vaihtuu tämän tästä, mutta en minä heiltä kysele mistä ovat tulleet, elleivät itse kerro. Ei se minulle kuulu.
koskaan ole ollut mitään ap:n mainitsemaa. Aina on löytynyt uusia ystäviä, naapureista saatu hyviä kavereita ja jopa yhden lapsen kummit löytyivät edellisen asuinpaikan naapurista jne. Itse olen lapista, mies Oulun korkeudelta ja mitään ongelmia ei ole ollut. Olen elämäni aikana muuttanut parikymmentä kertaa, siinä on oppinut sosiaaliseksi, joten jospa johtuu siitä että sulaudun joukkoon kuin joukkoon ;)
Tosiaan pk-seudun kehyskunnat ja lähialueet ovat pahimpia. Olen asunut muuallakin Suomessa ja voin sanoa, että kauempana otetaan paremmin muualta tullutkin mukaan. Asun nytkin pk-seudun lähistöllä enkä tunne täältä vieläkään ketään useiden vuosien jälkeen ja lapsilla on vaikeuksia saada kavereita. Sisäpiireihin ei pääse millään. Vain sellaisista saa kavereita, jotka ovat myös jossakin vaiheessa tänne muuttaneet.
Kunhan lapset ovat koulunsa käyneet muutetaan takaisin Helsinkiin.
Tosiaan pk-seudun kehyskunnat ja lähialueet ovat pahimpia. Olen asunut muuallakin Suomessa ja voin sanoa, että kauempana otetaan paremmin muualta tullutkin mukaan. Asun nytkin pk-seudun lähistöllä enkä tunne täältä vieläkään ketään useiden vuosien jälkeen ja lapsilla on vaikeuksia saada kavereita. Sisäpiireihin ei pääse millään. Vain sellaisista saa kavereita, jotka ovat myös jossakin vaiheessa tänne muuttaneet. Kunhan lapset ovat koulunsa käyneet muutetaan takaisin Helsinkiin.
ovenrivassa, joten samoihin ongelmiin ei olla törmätty. Me istuskellaan naapurin kanssa monesti terdellä kahvistelemassa/grillaamassa, käydään lasten kanssa uimassa, lasten kaverien vanhempien kanssa kylästellään jne. Mä en usko että ihmiset muutuisivat sen kummemmin asuinpaikan mukaan, ihan sama onko paikkana sitten Helsinki vai Utsjoki..
t.se edellinen
Tosiaan pk-seudun kehyskunnat ja lähialueet ovat pahimpia. Olen asunut muuallakin Suomessa ja voin sanoa, että kauempana otetaan paremmin muualta tullutkin mukaan. Asun nytkin pk-seudun lähistöllä enkä tunne täältä vieläkään ketään useiden vuosien jälkeen ja lapsilla on vaikeuksia saada kavereita. Sisäpiireihin ei pääse millään. Vain sellaisista saa kavereita, jotka ovat myös jossakin vaiheessa tänne muuttaneet. Kunhan lapset ovat koulunsa käyneet muutetaan takaisin Helsinkiin.
ovenrivassa, joten samoihin ongelmiin ei olla törmätty. Me istuskellaan naapurin kanssa monesti terdellä kahvistelemassa/grillaamassa, käydään lasten kanssa uimassa, lasten kaverien vanhempien kanssa kylästellään jne. Mä en usko että ihmiset muutuisivat sen kummemmin asuinpaikan mukaan, ihan sama onko paikkana sitten Helsinki vai Utsjoki..
t.se edellinen
paikkakunnasta riippuen. Minusta esim. hämäläisten kanssa on ollut kautta linjan vaikein tulla juttuun. Sen sijaan savolaisista kyllä löytyy kavereita ja pohjalaisista.
Tosiaan pk-seudun kehyskunnat ja lähialueet ovat pahimpia. Olen asunut muuallakin Suomessa ja voin sanoa, että kauempana otetaan paremmin muualta tullutkin mukaan. Asun nytkin pk-seudun lähistöllä enkä tunne täältä vieläkään ketään useiden vuosien jälkeen ja lapsilla on vaikeuksia saada kavereita. Sisäpiireihin ei pääse millään. Vain sellaisista saa kavereita, jotka ovat myös jossakin vaiheessa tänne muuttaneet. Kunhan lapset ovat koulunsa käyneet muutetaan takaisin Helsinkiin.
ovenrivassa, joten samoihin ongelmiin ei olla törmätty. Me istuskellaan naapurin kanssa monesti terdellä kahvistelemassa/grillaamassa, käydään lasten kanssa uimassa, lasten kaverien vanhempien kanssa kylästellään jne. Mä en usko että ihmiset muutuisivat sen kummemmin asuinpaikan mukaan, ihan sama onko paikkana sitten Helsinki vai Utsjoki.. t.se edellinen
paikkakunnasta riippuen. Minusta esim. hämäläisten kanssa on ollut kautta linjan vaikein tulla juttuun. Sen sijaan savolaisista kyllä löytyy kavereita ja pohjalaisista.
vaikka mistä kotoisin olevista ihmisistä on kavereita löytynyt.
Jännä että meidät on otettu täällä todella hyvin vastaan. Mutta olen aina rohkeasti vaan mennyt mukaan kaikkeen toimintaan, lisäksi lasten kautta tutustuu vanhempiin jne. Pk-seudulla edes samassa rapussa asuneet eivät aina tervehtineet.
Pelottavaa, että se on vain 50 km Helsingistä..
5kk riitti ja takaisin Espooseen :)