7kk vanhojen kolmosten äiti vastaa kysymyksiinne

2 pienen ikäeron omaavana (1v2kk) että miten sä jaksat tuota arkea, nukuttamista, syöttämistä, ulkoilua jne. Millä voimilla?

Vaihdellen lasta ja rintaa tietty, mut käytitkö lisämaitoja jne=?

Ulkopuolista apua on 2 krt viikossa käyvä kodinhoitaja ja minun isovanhemmat ovat päivittäin auttelemassa.

Todelliset ylläriluomut olivat.

Meillä kaikki ovat tyttöjä,kuten esikoinenkin

Yöt menee vaihtelevasti. Sairaalassa saivat aika hyvät rytmit,mutta nyt kun aikaa on kulunut alkavat yöt olla aika levottomia varsinkin A tytön kohdalla. Kyllä sitä nukuttua saa mutta tosi pienissä pätkissä:(

Raskausaikana olin ylpeä,samoin kun lapset syntyivät. Edelleen olen tietenkin ylpeä saavutuksestani,mutta väsyttää ja väsyttää. Aina voisin vain nukkua ja elämä on yhtä hulabaloota jatkuvasti.

Ei tästä muuten tulisi yhtään mitään. Imetin lapsia 3kk ikään,mutta saattoivat saada vain pari ateriaa rintamaitoa/lapsi päivässä. voisin melkein sanoa että korvikelapsia ovat. Imetin välillä kahta samaan aikaan,mutta se on kovin hankalaa,joten yleensä yhtä kerrallaan ja samalla saatoin juottaa toista pullosta ja kolmas sai pullosta joltain auttajalta:)

Mulla on pari kuukautta vanhempi poika ja olen itse niin väsymyksestä uupunut, etten tiedä miten saan elämämme pyörimään. En ymmärrä miten näitä vois 3 saman ikäistä jaksaa pyörittää päivästä ja yöstä toiseen. Tsemppiä ja mee nukkumaan nyt jo kiireesti jos vain voit ;)

mutta jos joku haluaa vielä kysyä jotain,palaan kyllä takaisin tässä illemmalla:)

Harvinaista herkkua takuulla!



*Selkään taputus*, itse olisin luultavasti aivan pipi sinun housuissasi. Vaatii harvinaislaatuista luonteenlujuutta olla äiti yhtä aikaa kolmelle vauvalle. Vai liekö niin, että " kaikkeen tottuu, jos on pakko" ?



Voiko kolmoset synnyttää alakautta vai leikataanko automaattisesti?

Esikoisemme on nyt 8 vuotias tokaluokkalainen joka auttelee kovasti vauvojen hoidossa. Aikaa jää kuitenkin liian vähän hänelle. Mutta onneksi hänen isänsä on ottanut tytön erikoiskohteluun:)

Joten johan tässä kerkesikin tylsää tulla:)



Kyllähän sitä jonkin verran luonteen lujuutta tämän katraan kanssa vaaditaan,mutta toisaalta kun ei ole muuta mahdollisuutta kuin pärjätä niin pakkohan se vaan on selvitä päivästä toiseen tervejärkisenä.

ja todellakin,kaikkeen se ihminen vain tottuu vaikkei sitä ikinä uskoiskaan.



Kolmoset leikataan aina automaattisesti,meilläkin alkoivat supistukset,joten kiireellisenä leikkauksena se sitten tehtiin.

A tyttö 1390g

B tyttö 1660g

C tyttö 1610g



Lapset olivat sairaalassa noin 6viikkoa ennenkuin pääsivät kotiin.

Voin vain kaksosia itse odottaneena kuvitella mitä on kantaa kolmea vauvaa...Onko teillä suvussa taipumusta monikoihin vai tuliko ihan täytenä yllätyksenä?

Itsellänikin oli vissiin alussa kolmoset,joista yksi meni kesken. Tai niin ainakin lääkärit sanoivat,mutta 100% varmuutta siitä ei ole kuitenkaan.

Tietenkin närästi ja vihloi ja kolotti joka puolelta,mutta onneksi en ennenaikaisita supistuksista kärsinyt juurikaan. Vasta 3 päivää ennen synnytyksen alkua rupesin tuntemaan pientä jomotusta selässä. Olihan se aika moinen kantamus:) Viikolla 27 olin saman kokoinen kuin esikoista odottaessani viimeisillään(syntyi sentään 42+3).



Minulla on yhdet kaksoset lähipiirissä,mutta muuten ei ole mitään kummoisempaa periytymis juttuja. Eli totaallinen yllätys oli,johon suhtauduttiin aluksi itkien ja sitten nauraen. Minä se hysteerinen olin,pelosta siis. Mutta mies oli ihana ja heti oli niin kovin onnellinen kolmesta tulevasta vauvasta. Tottakai se pelotti,koska kolmoset aina syntyvät keskosina,niin tiedettiin että rankkaa tulee olemaan ja sitähän se sitten olikin.

Jos ovat, mistä erotat heidät? :) Aiotko pukea heidät samanlaisiin vaatteisiin?

Kaikki kolme ovat erimunaisia,joten muistuttavat tosiaan yhtäpaljon kuin yleensäkkin sisarukset. Yleensähän niin on että kaksi ovat identtisiä mutta meille ei niin käynyt:) Aika paljon on samanlaisia vaatteita,mutta erivärisiä. En ainakaan tarkoituksella halua heitä kovin samanlaisiksi pukea