Voisitteko kunnioottaa tai seurustella miehen kanssa, jolla

en sehän on mamman pikkupoika

Selväähän tuo on että hällä on jotain ongelmaa. Luultavasti sitä tyypillistä läheisriippuvuus-tematiikkaa. En rupeaisi seurustelusuhteeseen. Ihmisenä voi olla kiva jne., mutta luultavasti hänellä on masennusta ja tuskaisuutta, niitten kanssa voi olla vaikea elää.

Maksaisivat mieluummin ne miehen elarit kuin luksusasunnon!

Ikuinen opiskelija + tuottamaton yritys + haluttomuus huolehtia lapsestaan + vanhempien sponsorointi vielä tuon ikäisenä = vetelä, vastuuton paska, joka ei mitenkään voi kyetä normaaliin aikuiseen elämään ja parisuhteeseen. Ei tule varmaan koskaan oppimaan ihmisten tavoille, jos on yli nelikymppiseksi onnistunut noin elämään. Menetetty tapaus.



Kyllä se oma yritteliäisyys oman elämän kasassa pitämiseksi on sellainen arvo, jonka minä katsoisin miehessä ihan aluksi. Ihan sama miten lirkuttelee, mutta jos tuollaisissa asioissa näkyy jotain huteraa, niin en ala.

Ikuinen opiskelija + tuottamaton yritys + haluttomuus huolehtia lapsestaan + vanhempien sponsorointi vielä tuon ikäisenä = vetelä, vastuuton paska

Voi kun ihmiset tajuaisivat miten lapsellisia on nämä tällaiset arvioinnit. Pitäisi oikeasti olla joku ihmistuntemuksen ajokortti, jonka joka ikisen pitäisi hankkia saadakseen toimia toisten ihmisten kanssa. Paljon todennäköisempää kuin se, että mies on vetelä ja vastuuton paska, on se, että päällisin puolin ok tyyppi on niin täynnä tuskaa, että elämä on pelkkää selviämistä. Eikä sen tuskan keskellä pysty ns. normaaleihin asioihin. Silloin juuri voi käydä näin. Toki on varmasti sitten niitäkin, jotka käyttää ihmisiä tietoisesti hyväkseen.