***LOKAlutuisten ma-ke***

Tuosta masennuksesta ja E-EPA:sta kiitokset vinkistä, en tiennyt että sitä voi syödä raskausaikana, mutta nyt hankin siis itsellenikin. Sillä on kai ihan oikeasti todistettavasti vaikutusta masennuksen ehkäisyyn, olen työssä psyk. puolella ja meillä sitä menee ihan lääkärien määräyksestä asiakkaille.



Mulla tulee jonkin verran kipeitä supistuksia, nyt eileen, yöllä ja tänä aamuna, mutta ei säännöllisesti ollenkaan JA HYVÄ NIIN, en oikein edes tiedä mitä tehdä jos tihenisivät kun vauva vielä perätilassakin ja mulla ei tuo synnytys mennyt ihan nappiin viimeksikään.



Sormien pakotus on nyt onneksi tänään vähän lievempää, mutta edelleen tuota tuntuu olevan + jalkojen kipua, mutta pääasia että edes sormet kääntyy ja pystyy jotakin tekemään.

Huomenna olis sitten neuvola ja siitä reilu viikko sinne synnytystapa-arvioon, mua jotenkin jännittää se, onko kukaan ollut siinä joka tietäisi mitä kaikkea käydään läpi? Mulla siis edellisen kiireellisen sektion takia aika ensin sinne, mutta nyt sitten lisänä toki vauvan isokokoisuus + perätila.



Mulla on aivan kaikki hankinnat nyt tehty ja tosiaan tässä hädissäni nyt sitten pakkasin sen sairaalakassinkin. Mun äiti tulee esikoisen seuraksi kun lähden synnyttämään tai sitten suunniteltuun sektioon, mutta nyt lähtevät lappiin reissuun ja olen jotenkin täysin varma, että juuri silloin käy jotakin ja äiti ei sitten pääse esikoista hoitamaan ja olenkin sitten synnytyksessä yksin kun mies jää esikoista hoivaamaan, no turhahan näitä on etukäteen miettiä, mutta olen aina kovasti pohtinut mielessäni kaikkia asioita ja enkä aina niin positiivisin mielin, ajatuksella että pitäää aina varautua pahimpaan...



Väsymys on tosiaan ihan hirvittävää, vaikka vitamiineja kyllä syön ihan kiitettävästi, joskus kyllä unohtuu. No huomenna taas tietää sen hemoglobiinin. Tyttö rukka vaan joutuu kärsimään siitä kun äidin meno alkaa olla kovin hidasta eikä enää jaksa leikkiä ja riehua päivät pitkät, ulkona on pitelemistä juoksevassa tytössä kun itse vaappuu eteenpäin selkä ja nivuskipujen kanssa (+jalkapohjien kivut vielä extrana), no ei kauaa enää jäljellä ole ja sitten taas oma liikkuminen helpompaa.



Katuska ja 35+3

Täällä vauva on eilen kääntynyt jälleen väärinpäin, potkuja satelee kiitettävään tahtiin virtsarakkoon ja tuntuu että kohta jalka tulee ulos. Sais äkkiä kääntyä takasin oikein päin oli niin paljon helpompaa.



Katuska: Mulle tehtiin viime raskaudessa synnytystapa arvio. Teki sisätutkimuksen ja ultran. Totesi vaan ettei mitään estettä alakautta synnytykseen. Mutta varmasti hyvin tapauskohtaista loppujenlopuksi mitä siellä tehdään. Hyvin se menee. =)



Mutta nyt täytyy lähteä hakemaan lapsia puistosta kun puistotäti lähtee kotiin klo 12.



Tsirppana rv 34+2

Onpa taas tovi vierähtänyt edellisestä viestistäni...

Voin edelleen ihan hyvin, vaikka olo onkin tukalampaa kuin vielä esim. kuukausi sitten. Vajaan parin viikon aikana mulle on kuitenkin tullut VIHLOVAA KIPUA. Oikean jalan nivustaipeeseen tulee nopea vihlaiseva kipu aina välillä. Olen tuon kivun aikana istunut paikallaan, seissyt ja kävellyt eli se ei riipu suoraan asennostani. Tänään olin neuvolassa ja kerroin tuosta, niin sain vastauksen, että se vaikuttaa ihan normaalilta. Lantiojumppa voi auttaa. Onko muilla ollut vastaavaa? Se on kuitenkin aika voimakas kipu. Eilen mies talutti mut illalla sänkyyn makuulle, kun niitä vihlaisuja tuli 4-5 melkein ihan peräkkäin.

No, tämä viikko töitä ja sitten äitiyslomalle lepäämään! Sairaalassa ei olla vielä käyty tutustumassa, mutta tarkoitus on nyt mennä pian. Täytyisi varata aika vaikka tänään. Perhevalmennukset on ohi, hankinnat on 99%:sesti tehty. Ehkä jotain vaatteita vielä tulee ostettua...

Kuten neuvolantäti tänään neuvoi, ajateltiin mennä miehen kanssa leffaan ja tehdä vielä nyt sellaista, mitä ei sitten kohtapuoliin olekaan enää niin helppoa tehdä ihan noin vain. Varsinkin, kun nyt ollaan vielä kaksin. On se vaan niin ihanaa ajatella, että tänne tulee piakkoin ihan uusi ihminen asumaan... :)



Hanne-77 ja rv34+1

Kuulumisia täältäkin suunnalta pitkästä aikaa. Kävin aamulla Sairaalassa, oli ylimääräinen lääkäri/ultra käynti edellisen raskausmyrkytyksen vuoksi.

Verenpaineet 110/60 eli melkein ollaan vieläkin lähtöpaineissa ja pissa ok. Vauva oli edelleen pää alaspäin ja painoarvio 1850g, hassua sillä esikko syntyi vain 0,5kg tästä isompana ja vielä on 8viikkoa jäljellä. Lääkäri ei ottanut kantaa sairaanloisiin liitoskipuihin, viikossa ovat pahentuneet tosi paljon enkä ole voinut perjantain jälkeen kunnolla kävellä ja eilisen itkin täyttä kurkkua kun sattui niin kovaa etten päässyt sohvalta enää ylös. Kohdunsuu oli kuitenkin kunnossa joten sinne eivät olleet vaikuttaneet. Pitää kai jaksaa sietää niitä.

Miullakin on kaikki hankinnat tehty ja pesty ja laitettu valmiiksi paitsi sairaalakassi. Kestovaippojen vika erä tulee parin viikon sisällä ja sittenhän ei ole kuin petaa vauvan sängyn ja odottelemaan nyyttiä.

Tämä odotus on kyllä ollut pitkääkin pidempi kun olen ollut rv 19 asti sairaslomalla. En enää ikinä valita että kun ei ole aikaa ja töissäkin pitää käydä...... Kuvitelkaa kun herään aamulla ja sitten ei mitään koko päivänä. Esikoinen on 3 päivänä viikossa 5h kerhossa että kyllähän sen kanssa touhuillaan mutta siis kyllä on tylsää olla vaan ja odottaa.

Ei saisi valittaa, ensi syksynä varmaan kuitenkin kaiholla muistelen aamuja kun sai nukkua pitkään yms. Kyllä se tästä

Eipä muuta tänne suunnalle

Pepsi rv 32+1

Mukavaa alkuviikkoa täältäkin!

juu meinaan mäkin käydä EPAA ostamassa, ainakin sitä kannattaa kokeilla. Sentään msennuslääkkeille ei ole ollut tarvetta...lienee meikäläisellä yleensä ihan normaalia kaamosmasista :)

Mullakin on tuota sormien pakottamista/puutumista sekä jalkapohjakipua ollut. Jonkun verran kylmägeeli ja tukarit auttaa mutta kyllä on ja liitoskipuja häpyluussa... :( Kävelemään lähteminen tekee vähän häijyä.

Meillä on kaveri poikittain! Ensi viikolla on neuvolassa ultra ja jos tilanne sama niin mäkin sitten saan lähetteen polille..hmph. Noh periaatteessa mulle on aivan sama millä tavalla se kaveri sieltä ulos tulee, kunhan tapa on hänen ja mun kannalta kaikkein paras :)



Väsymystä mullakin, yllättävästikin. Mulla on ollut oikeastaan koko raskaus sellainen...ei kuten jooillakin sitä ernergiaa ja virtaa riittää vaikka muille jakaa..mulla kyllä ei... mutta kyllähän tää tässä kotosalla ollessa menee...



Tsemppiä kaikille alkuviikkon. Jännitys tiivistyy...



Katarina 32+6

Täällä kanssa tahtoo nivuskivut yltyä sietämättömäksi ja lonkat paikkuu kokoajan.

Vauva on jo todella alhaalla, kun häpyluu on todella tiukoilla jo ja kädet tuntuu selvästi hipsivän, jossain tuolla kohdunsuulla.

Täällä on kamala väsy päällä kanssa,kolme yötä olen nukkunut ihan selittämättömän hyvin,en siis ole herännyt kertaakaan pissalle jne...Ja päivisin väsyttää kanssa.

Huomenna on neuvola ,niin sitten on monessa asiassa viisaampi.

Onko teillä ollut hiivan kanssa ongelmia, tässä raskausaikana?

Itselläni jo kolmas hiivakuuri takana ja taas tuntuu että ei auttanut mitään.Mitäköhän tälle osais tehdä? Suppareita tulee kanssa melko mukavasti,johtuen varmaan osa tuosta hemmetin hiivasta. Pelottaakin että ,onko millaista tuhoa jo tullut tuonne alakertaan.

Mutta palailen huomenna kera neuvola kuulumisten,jos nyt loppuajaksi tulis aktivoitua kirjoittelemaan ihan kunnolla.

Tari rv 31+3

Hienoa, että kaikki meni hyvin! Hurjaa, meillä taisi olla sama la...



Tosi harvoin on tullut tänne kirjoiteltua, mutta jos sitä tosiaan yrittäisi vähän aktivoitua näillä viimeisillä viikoilla...



Tutunkuuloisia vaivoja tuntuu monella olevan; supistelee, väsyttää, liitoskipuja, alakuloa. Kaikkea löytyy täältäkin. Viime viikon alusta lähtien olen ollut sairaslomalla ja siis keskiviikkoon, jolloin alkaa virallisesti äitiysloma.



Viime viikonloppuna pelästyin pahasti, joko tämä aikoo tulla ulos. Painoi niin pahasti alaspäin ja supisteli hurjan kipeästi eräänkin kerran. Vaan loppui sitten ja toivottavasti ei jatku vielä pariin viikkoon!!



Meilläkin on muuten kaveri poikittain vatsassa! Tämänhetkinen kuopuskin oli vielä viikolle 38 asti välillä poikittain, välillä perätilassa mutta ymmärsi sitten kääntyä oikein päin, kun ulkokäännökselle oli varattu aika. Nyt sain ajan äitipolille vasta pari päivää ennen laskettua aikaa tarjontakontrollia varten, mutta neuvolantäti oli sitä mieltä, että pistää polille lähetteen parin viikon päästä, jos ihmisenalku vielä silloinkin viihtyy näin päin. Sitä paitsi meidän lapsilla ei ole tapana mennä yli lasketusta ajasta ja aika tosiaan menee tiukille...



Jaahas, nukutuspuuhat odottavat.

Mukavan muhkeaa viikonjatkoa kaikille!



Suviruusu rv 34+4

EPAa (+DHA:ta) tankkaan minäki aina säännöllisin väliajoin ja kyllä se munki mielestä on ihan selvästi jotenki kytköksissä tuohon alakuloisuuteen tai siis sen poistamiseen. Mulla tosin myös raudan " puute" (hb on ollu aina päälle 120) aiheuttaa lievää masennusta. Etenki esikoisen syntymän jälkeen -imetyksen viedessä ilmeisesti vähän liikaakin ravintoaineita multa- pelkäsin jo kärsiväni synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, mutta kalaöljy- & rautakuuri sai kummasti taas mielen valoisammaksi.



Tari kirjotteli hiivasta. Täällä toinen, jolla se kanssa jatkuvasti riesana *heiluttaa käpälää*. Mulla ihan lääkärin määräämä lääkekin ko. vaivaan ja vasta yhden viikon kuurin söin, niin jo pitäisi taas aloittaa uusi. Yök. Ja tosiaan, kun se tuntuu noita suppailuja lisäävän ja kun vielä lääkäri spekuloi viime synnytyksen käynnistyneen etuajassa juuri jonkin tulehduksen takia, niin kai se olis viisasta aloittaa taas uusi kuuri.

Se on vaan pidettävä sit vissiin kädet kyynärpäitä myören ristissä (vai pikemminkin jalat) ja toivottava, että hyville viikoille ehditään ennen ku poksahtaa.

Toisaalta, oon niin asennoitunu, että tääki vauva tulee etuajassa, joten mulla tulee olemaan PIIIIIIIITKÄT äitiyslomaviikot vielä edessä, mikäli tää syntyyki vasta lasketun ajan jälkeen..



Mahassa on tänään ollu tosi villi meininki! Nyt on vauva niin iso, että potkut tulee melkosen terävästi tuohon kylkiluiden alle. Auts! Ja samanaikaisesti tuntuu räpellystä kohdunsuulla. Eilen muuten huomasin mikä vaikutus karkilla on tuohon maha-asukkiin. Ajeltiin viikonloppureissusta kotiinpäin ja vetelin siinä matkalla puoli pussia karkkia, niin kylläpä alko jumpat mahassa. Tuntu, että jossei napa nyt jo pullahda ulospäin, ni sit ei ikinä.



Tästäpä keksinki fiksun gallupin.

[b]G: Kenelläs jo paistomittari näyttää kypsää, siis onko napa kääntyny ulospäin ja jos on niin millä viikoilla se tapahtu?[/b]

Mulla siis ei oo eikä se vissiin tuolta enää kohoakaan. Nyt se vaan on ihan littana, samassa linjassa muun mahan kanssa. :D



S rv 33+3

Huomenta vain kaikille!



Ihanaa, taitaa se syksy vihdoinkin tulla. Ulkona on harmaata ja sateista. Tässä perheessä odotellaan syksyä kovin=).

Luulin että olen ainoa monivaivainen norsu mutta helpottavaa kuulla että muillakin löytyy vaivoja. Tosin mulla on kaikkea mahdollista; napakoita suppareita, suonenvetoa, närästystä, selkäsärkyä...



Tuntuu tuskaiselta ajatella että tässä voi odotusta vielä yli kaksi kuukautta. Mikäs odottaessa jos voisi hyvin ja saisi edes nukuttua yöllä muutaman tunnin putkeen. Olo alkaa olemaan (ja naamasta näkyy myös) tosi zombie. Ei näihin tummiin silmänalusinkaan auta enää mitkään voiteet tai meikit.



Eilinen päivä tuli vietettyä kokonaan sisällä kun esikoisella oli pientä flunssan alkua. Naureskelin kaverillekin puhelimessa että ennen aamukymmentä olimme jo ehtineet puuhailla vaikka mitä kauppaleikistä maalaukseen.



Ensi viikolla ajattelin tsempata ja tehdä listan puuttuvista tarvikkeista/hankinnoista ja alkaa pikku hiljaa hankkia niitä. Viikonlopun aikana myös roudaan kotiin esikoisen pienet vaatteet kotiin (ovat säilytykssä muualla) ja ensi viikolla voin niitä sitten hypistellä ja pestä aikani kuluksi.



Mukavaa päivää, J 31 tasan, vasta=(

Voi vitsit, eka vauva on jo syntynyt..! Onnea! Ja hienoa että kaikki meni lopulta hyvin!



Eilen oli neuvola, eipä siellä sen kummempia. Sf-mitta jatkaa yläkäyrällä, hb oli taas ilokseni noussut ollen nyt jo 126! :) Painonnousu on vähän tasoittunut - niin se esikonkin odotuksessa sitten loppua kohden rauhoittui. Raivotarjontaan tuo taas vauvan merkkasi, mutta itse en kyllä olisi niin varma... Toisaalta esikkokin tuntui olevan ihan poikittain, mutta olikin vaan jollain kumman mutkalla, kuitenkin pää alaspäin. Seuraavaksi olisi sitten lääkäriaika - toivon kovasti että se ultraa tuon asennon niin saan rauhan.



Särkee ja kivistää täälläkin, erityisesti jos yrittää jotain tehdä. Eilen meinasi jo käydä tosissaan supistamaankin, mutta meni sitten onneksi ohi kun istuin alas. Ei auta riehua... Liitoskivut alkavat olla todella inhat, ja sääliksi käy esikkoa joka kaipaisi paljon sylittelyä mutta kun en vaan jaksa nostella... :( Joku noista viiltävistä kivuista kyseli, niin kyllä se tosiaan on ihan normaalia (joskin älyttömän inhottavaa). Aika usein saa jo lopettaa tekemisensä kesken ja odottaa vaan että kipu menee ohi.



Jaahas. Se on esikon ainut hoitopäivä tällä viikolla, joten levätä pitäisi. Eipä tässä nyt kaupassa käyntiä hurjempaa ole tehtykään, mutta taidanpa silti lähteä päiväunosille... :)



Suhni & Monni (32+5)

Väsymykseen ja päänsärkyihin löytyi syy, hb on 98 ja mulla normaalisti ei raskaana 146-160 hb eli kumma että väsyttääpi. Nyt rautaa siis urakalla syömään.

Painoa + 300g viikko eli ei hätiä sen kanssa. Vauva on edelleen perätilassa ja muuksi ei muutu, neuvolan täti veikkasi että meidän pienellä olisi kokoa jo nyt sellaiset 3200g eli tosi iso. Sf on 34 ja käyrän ihan ylhäällä mennään, himpun jopa yli.

No ensi viikolla sitten synnytystapa arvioon...

Omassa olossa ei juuri muutoksia.



Katuska ja 35+4

Täällä vielä kokoneisena vaikka supisteleekin melko usein. Viime keskiviikkona oli neuvola. Olo on ollut suhteellisen normaali verenpaineen kanssa (ollut koko raskauden 88/60,jonka vuoksi oon ollu saikulla jo kymmenen viikkoa) ja neuvolassa selvisi, että huonompana se ei ole vielä ollutkaan, vaan 86/ 59. Hb on 110. Nasu kääntyi reilut viikko sitten raivotarjontaan ihan niin kuin molemmat isoveljensäkin vkolla 33. Täällä on kanssa kyllä aikas maukkaat liitoskivut milloin häpyluussa ja milloin häntäluun ympärillä, yök! Menen torstaina ylimääräiseen lääkärin tarkastukseen P-Hks:aan, ku neukkarintäti oli sitä mieltä, että mut tarttee tutkia, kun paino ei enää nouse kun 88g per viikko.

Eipäs tässä enää ole kuin noin kuukauden verran odotusta, koska esikoinen syntyi viikolla 37 ja tämän hetkinen kuopus vkolla38. Kyllä mulle muutenkin riittäis jo tää vaivasuus:)

Kertoilen taas torstaina mitä Päksissä sanotaan.



Isä -85, äiti-80, pojat -01 ja -04 sekä Nasu rvko33+3

Voi kurjuus kun sataa... hmph.



G: ei ole paistomittari vielä kypsä ;) Navan pohja kylläkin näkyy jo mutta ei oo pullahtanu. Navan reunat on ajoittain tosi kipeät, varmaan siis venyvät...oon yrittäny rasvata mutta kyllä ne vielä onneksi antaa periksi.

Meidänkin Reinolla on olut hirvee vauhti pari päivää päällä ja takapuolta se tunkee kyljestä ulos, muuten on edelleen poikittain...meillä tosiaan kontrolli ultra neuvolassa ens viikolla missä katsotaan tilanne tuleeko lähete sairaalaan vai ei.



Jalkapohjat tääläkin meinaa kipuilla ja häpyluu- Ärsyttävää. Kevyt käynti salilla kostautui tänään...aijaijaiaji.....odotan jo intopinkeänä reippaita vaunulenkkejä OMISSA vaatteissa...mä olen aika kypsänä a) tukisukkiin ja B) äitiyshousuihin!



katarina 33 tasan

Täällä alkanut kyllä vaavi painaa urakalla virtsarakkoa ja välillä tuntuu kun yrittäisi vatsan läpi tulla ulos.

Töissä ollu ihan hirvee kiire,onneksi on nyt 3 vapaata ja sitte vikat 3 päivää..Sitte se on ohi vähäksi aikaa ja pääsee nauttimaan odotuksesta...jos tuo turvotus vähän alkaisi jossain vaiheessa helpottamaan.

Torstaina olisi diabeteshoitajalle ja lääkärille aika.Mitäköhän siellä tehään muuta kuin kerrotaan mitä tulisi syödä..

Seuraavalla viikolla onkin sitte ultra saa taasen nähä vieläkö mennään yläkäyrällä. Paino on onneksi vähän pudonnut kun on vähän katsellut mitä suuhunsa laittaa.



Huomenna tasan 32.

Onnea kovasti Ellaelmerille.

Pian täällä perästä tullaan, vaikka vielä aikaa on. Toki koskaan ei voi tietää mitä ja milloin tapahtuu. Tällä hetkellä on kyllä sellainen olo, että saisi tulla tämän olotilan vuoksi kohta jo tullakkin ulos. Kohtu on noussut niin korkealle, että ahdistaa... Vähäkin syöminen tekee oloa vieläkin tukalammaksi ja jos mennyt enemmän syömään, hyvä kun ylös pääsee... Kyllä on vaikeaa. Niin ja tietysti ihanat turvotukset jaloissa, närästys ja joka öinen suonenveto magnesiumista huolimatta riesaa. Koulu tosin alkoi toissa viikolla ja sen puolesta neljä viikkoa pitäisi aktiivisena opiskelijana olla, että joskus saisi opintoja loppuun. Sen puolesta siis vauvan ei olisi hyvä vielä syntyä. Tietysti kun manaan niin aikaisemmin vauva syntyy... Onneksi kaikki hankinnat (paitsi amme ja itselle vielä yhdet imetysliivit puuttuu) on tehty ja vauvalle vaatteet pestynä, hoitopöytä laitettuna ja korisänky pedattuna johon sain viikonloppuna ommeltua reunukset ja päiväpeiton. Niin ja taitaa tuo tuleva isosiskokin jo hieman odottaa, vaikka en ole kyllä varma millainen ajatusmaailma kaksi vuotiaalla on, että ymmärtääkö hän todella mitä tuolta mahasta tulee.



Neuvolassa kävin eilen. Onneksi oli tullut oma kätilö takasin lomilta, kyllä se on niin kiva kun on " tuttu" täti, ei tarvi perin pohjin kaikkea käydä läpi kun hän tietää mitä on puhuttu ja milloin. Siellä kaikki oli ok. Painoa oli onneksi tullut vain 100g/vk, yhteensä kun sitä on tullut jo reilu 14kg.... apua... Hemoglobiini oli 130, sf 32, paineet normaalin matalat ja sydän äänet vaihdellen 140-160. Vauvalla taisi olla kova meno tuolloin päällä : ) Seuraavan kerran menenkin parin viikon päästä ja sitten onkin viikon päästä nla lääkäri.



Galluppiin: napa edelleen oikein päin. Ei kyllä edellisessäkään raskaudessa pullahtanut.



Karpalo ja masu 34+3

Kysyit, mitä siellä diabeteshoitajalla tehdään. En tiedä monesko käynti sulla on, mutta mulla on mennyt näin (Satakunnan keskussairaala):



Ensin kävin sokerirasituksessa terveyskeskuksessa. Kahden poikkeavan arvon (paasto ja 1. tunnin arvo) takia hain terveyskeskuksen diabeteshoitajalta sokerimittarin. Mittasin kotona arvoja 4 kertaa päivässä. Kun sain kutsun sairaalaan, aloin lisäksi kirjata syömisiäni ylös viikon ajan.



Kun menin äitipolille, ensin lääkäri teki ultran. Sitten diabeteshoitaja tutki sokerimittausvihkoni ja ruokapäiväkirjaani ja antoi neuvoja, miten voisin muuttaa ruokavaliotani. Ainoat muutokset koskivat iltapalan laatua ja ajankohtaa, sekä ruuan määrää käskettiin muutenkin lisätä. Söin liian vähän ja laihduin (edelleen painoa tullut raskauden aikana alle 2 kiloa).



Kahden viikon päästä hoitaja soitti minulle ja arvot eivät olleet muuttuneet ruokavaliosta huolimatta. Paastoarvoni oli edelleen koholla, noin 5.1-5.3. Hoitaja lupasi soittaa uudelleen samana päivänä jatkotoimenpiteistä, juteltuaan ensin lääkärin kanssa.



Lääkäri päätti, että aloitan insuliinin. Samana päivänä menin äitipolille opettelemaan pistämistä. Nyt iltaisin pistän protaphanea reiteen, aloitin 2 yksiköstä ja nyt olen nostanut sen 5 yksikköön. 2 viikkoa olen pistänyt ja huomenna on aika sisätautilääkärille ja gynekologille äitipolilla. Katsotaan riittääkö annostus vai lisäänkö vielä. Nyt arvot olleet noin 4.7.



Tintti rv 32+6

Sit eilisiä neuvola kuulumisia.

Ei kyllä jäänyt hyvä fiilis tällä kertaa,vauva voi hienosti ,mut äidin vointi taitaa mennä alaspäin.

RR 150/95 noussut kamalasti.

Painoa tullut 1.300g neljässä viikossa

Hemppa noussut 108-119 jotain hyvääkin:))

Pissassa valkuaishöttöä ,mutta onneksi ei sitten näy plussalla vielä mitään,niin ja sokerit h+.

SF-mitta 29,eli ennen ollut keskikäyrien yläpuolella tasaisesti, nyt tipahti keskikäyrälle,eli laskeutumista tapahtunut.

RT ja todella alhaalla vauva majailee.

Sykkeet +150

Liikkeet ++

Nyt sit neuvola käynnit viikonvälein,jossa seurataan noita paineita ja valkuaispitoisuutta pissasta.

Lepoon käski ,ei saa tehdä mitään raskasta.

Mutta nyt taas mentävä,Tari rv 31+5

Viimeviikolla ekaa kertaa tässä odotuksessa kirjottelin, ja nyt vois kirjotella vaikka toisen kerran! =)



Täällä siis olotila todella hyvä! Mitä nyt selkäkipuja, suonenvetoa, liitoskipuja tms. muuta " mukavaa" loppuraskauden vaivaa. Supistelutkin on alkaneet vähentymään, mitä pidemmälle raskaus etenee...Odotan vain innolla, että saa alkaa elämään normaalielämää (ei siis enää makoilua ja varovasti ottamista) että saa leipoa, imuroida, harvoida tms...!



Monella on näköjään vähän ollut masentunut olo. Itsellä on kyllä ollut koko raskauden ajan tosi hyvä mieli, mutta nyt on alkanut vähän pelottamaan. Esimerkiksi sellaiset asiat, että onkohan vauva terve, mitä jos vauvalle/itselle tapahtuu synnytyksessä jotain, miten mies ja esikoinen sitten pärjää tms...Varmaan ihan luonnollisia ajatuksia tässä tilassa, mutta silti. Etenkin kun ne tulee mieleen aina iltaisin kun pitäisi alkaa nukkumaan. =( Perjantaina on neuvola, niin pitää kyllä th:n kans asiasta jutella, se kun on niin ihana ihminen että varmaankin saa sanottua jotain järkevää että olo vähän rauhoittuis...



Mutta ihanaa syksyisyä aamunjatkoa kaikille!



T: M 34+4

Tänään tuli taas käytyä lääkärillä tarkastuttamassa tilanne. Kohdunsuu oli hyvin suljettuna mikä oli iloinen asia. Vauva painaa niin kovasti alapäässä että sen takia lääkärillä hyppään. Lääkäri sanoi että rauhallisesti pitää ottaa, mutta talon ympäri saa kävellä. Olin ihan että täh.. ai talon ympäri. Täytyy siis todella taas rauhoittua. Otettiin steptococci-bakteerikoe siltä varalta jos vauva syntyy keskosena koska se bakteeri on keskoselle vaarallinen.



Kaiken tämän lisäksi vaivana vielä flunssa joten tuntuu ettei mitään jaksa tehdä. Vähänkin pidempi seisominen saa pulssin nousemaan ja silmissä sumenemaan.



Napa on pullistunut ulospäin jo kuukausi sitten.



mimm.u, rv 33

montakohan yötä sitä vielä jaksaa valvoa putkeen ilman päikkäreitä...

yöt on menny iha retuperälle kun flunssa vaivaa, henki ei kulje, keuhkoputki tuntuu siltä niinku olis raastinraudalla raadeltu, nenä vuotaa, aivastuttaa, joka paikkaa kolottaa, sitten sain vielä kiusaksi oikeinki " mukavan" yskän, yskiminen saa sit aikaseksi supistuksia ja koko kroppa on koetuksella.. huh... kun tästä taudista selviän, niin seuraava koetuskivi onkin sitten toivottavasti synnytys, ettei muita tauteja ehi siihen väliin enää tulla! nyt tosiaa kolmas unetonyö takana, ja silmän aluset o iha tummat ja pää sekasin.. kävin viimeyönä neljän aikoihin lueksimassa tätä pinoa ja juomassa kuumaa mehua, kun kurkkuun niin sattui ja unikaan ei ottanut onnistuakseen!



napa ei vielä ole pullahtanut, tuossa se aika pinnalla on ja olenkin jo usean kuukauden hokenut että kohta se pullahtaa, jännä nähdä pullahtaako se ollenkaa ulkonevaksi, viime raskaudessa se jo tässävaiheesa oli hyvinkin pulleana ulospäi.. tänää mittasin myös mahanympäryksen kun löysin mittanauhan, paksuimmasta kohdasta sain mitaksi 95cm, saapas nähdä paukkuuko satanen rikki!



aurinko paistelee, mutta ulkona on ihan hirveän kylmä=/ esikoiselle pitäisi käydä kengät ostamassa, kun vain sais sen verran jostain voimia! ja kyllähän tässä kotihommiaki olis kovasti, ku jaksais vain tehdä! olen meidän huushollissa huomannut ettei tämä asunto itse itseään siivoa!



en muista oliko jotai muuta mitä piti kommentoija.. sama pää kesät talvet=)



piipii & masukki 34+4