Isompien lastemme päivähoito-oikeus vauvan synnyttyä??
Isompien lastemme päivähoito-oikeudesta vauvan synnyttyä??
Mites teidän päiväkodissa on toimittu jos teille on tullut perheenlisäystä ja isommat lapset ovat olleet hoidossa? Onko ehdotettu vanhempien lastenne päiväkodista pois ottamista, osapäivähoitoa tms.?
Meillä päiväkodin johtaja vähän niinku yks kantaan ilmoitti että " varataas teille aika keskusteluun kun meillä on sellanen leikkikoulu johon varmaan pistätte vauvan syntymän jälkeen lapsenne eli tammikuussa" ?! Eli meidän pitäisi tuon tokaisun perusteella ottaa 4- ja 5 -vuotiaat lapsemme jouluna pois päiväkodista, jossa heille on tutut ryhmät, lapset ja aikuiset kun meillä kuitenkin 5-vuotias aloittaa eskarin heti syksyllä samassa päiväkodissa ja paluu päiväkotiin on edessä nyt 4-vuotiaallakin 01/09 kun vauvamme on 1-vuotias ja minä menen töihin. Eli toinen lapsistamme on puoli vuotta näin erossa tutuista kavereistaan, toinen lapsistamme vuoden...sittenhän joudun hakemaan kolmelle lapselle samasta lähipäiväkodista paikkaa, mitä varmasti ei voida enää siinä vaiheessa meille luvata ja taata. Nyt paikat pysyisivät eikä turhia ruljansseja tulisi, hoitopaikkaahan haetaan jopa neljä kuukautta ennen suunniteltua aloittamishetkeä. Ei tunnu olevan mitään mieltä.
Mehän olemme ajatelleet mieheni kanssa kuitenkin vähentää lastemme päiväkodissaoloaikoja vauvan synnyttyä, ei enää siis 5 pvää/vko 8-16 kuten työssäkäyvät toimivat vaan esim. 3pvä/vko esim. 09-13.00 (osapäivähoito) joka sopii meille ja lapsillekin. Näin lapset saavat ikäistään leikkiseuraa ja riittävästi sosiaalisuutta, säilyttävät tutut kaverit ja minä saan olla osan viikosta rauhassa vauvan kanssa ja levätäkin mahdollisesti:)
Ketä tällainen päiväkodin puolelta tullut ajatus palvelee? Ei ainakaan lapsia. Pojallamme on ollut muutenkin, sanoisinko, ehkä lieviä vaikeuksia hankkia ystäviä ja kavereita, kun hän on niin rauhallinen ja ujohko, tyttö vasta tulee siihen ikään kun kavereita aletaan hankkia, taas pitäisi lasten stressata, saako niitä kavereita vai ei. Muutto kunnasta tulee ihana satavarmasti jos " pakottavat" meidät ehdottamaansa ratkaisuun. Eiks vanhemmilla ole oikeus päättää, millaista hoitoa perhe tarvitsee? Kuka ajattelee perheen jaksamista? Vaua voi olla koliikkilapsi, miten käy peheen jaksamisen jos kolme lasta häärää siinä ja nukkua ei saa? (En ole koskaan uskaltanut ottaa unia niin että lapset jäävät hereille. Meillä ei vanhempien aikaa korvata piirretyillä vaan lasten kanssa ollaan ja touhutaan, aktiivisesti).
Maksamme täyden hinnan päihoidosta tulojemme perusteella. Kyllä sillä perusteella jotakin palveluakin pitäisi saada? Vai mitä olette mieltä.
Asutaan siis pk-seudulla.
Kommentit (49)
Meille ehdotettiin kerhotoimintaa (3 krt 3 h /vko), mutta tytöt 5v ja 3v jatkavat kuitenkin 3 kokonaista päivää (ma-ke) viikossa tutussa ryhmässä, jossa viihtyvät tosi hyvin.
Minusta tämä ratkaisu on paljon parempi, tytöt saavat olla melko täysipainoisesti mukana oman ryhmänsä toiminnassa ja minä saan ehkä jotain tehtyä kotona sillä välillä, kun tytöt ovat hoidossa.
Jos isommat olisivat vain 3 tuntia kerhossa, ehtisin juuri viedä heidät ja lähteä sitten jo heti kohta heitä hakemaan, ja mitäs hyötyä tästä kellekään olisi. Meidän naapurustossamme ei myöskään ole lapsia kotona, joten tytöille on tärkeää, että saavat päivittäin leikkiä oman ikäistensä kanssa.
Jos isosisko olisi alle 3v, niin en veisi häntä hoitoon vauvan synnyttyä, mutta kyllä tuollaiset 3-5 vuotiaat alkavat olla jo sen verran isoja, että kaipaavat ikätoveriensa seuraa ja ohjattua toimintaa. Näin ainakin meillä.
Meillä nuorin lapsista on eskarissa ja sen lisäksi on nyt alle 5h hoitoaikaa. Meille syntyy vauva talvesta ja aion vähentää lapsen hoitoaikaa siihen kolmeen tuntiin +ilmainen eskari. Meillä myös suurin maksuluokka.
Olen ollut kotiäiti /opiskelija viimeiset 13 vuotta joten tämän kuudennen lapsemme kanssa aion nyt kierrellä vauvajoogat ym.
Mun mielestä kellään ei ole oikeutta arvostella perheen tapaa toimia ja päivähoitohenkilökunnan tehtävä on myös tukea perhettä lasten kasvatuksessa eikä hankaloittaa heidän elämää entisestään. Eli eipä ole sun pakko heidän systeemeihin suostua.
Mä olen jo kertonut avoimesti mun suunnitelmista vauvan synnyttyä ja päivähoitohenkilökunta vaan totesi että se käy aivan hyvin. Odotankin kovasti aikaa jolloin olen vaan vauvan kanssa kun viisi ensimmäistä lasta syntyivät seitsemän vuoden sisällä ja aina mulla oli vähän pienempää ja suurempaa kotona vauvan lisäksi hoidettavana.
Eli voimia sinulle ja pidä vaan pintasi sinä toimit niin kuin sun perheelle on parasta ja muiden tehtävä ei ole arvostella sun päätöksiä.
Annlinn + lapset 13v, 12v, 10v, 8v, ja 6v, sekä tuleva iltatähti
Sinulla on täysi oikeus ja hyvät perustelut pitää lapsesi tutussa hoidossa, varsinkin kun aiot palata melko pian takaisin työelämään, ja lapsesi ovat jo siinä iässä, että tarvitsevat kavereitaan ja osaavat jo kavereitaan kaivatakin. Muista pitää pääsi ja ota keskusteluun miehesikin mukaan, jotta voitte pitää yhtä köyttä.
Meillä päiväkodissa sanottiin, että katso rauhassa miten arki lähtee sujumaan, kun vauva syntyy. Meillä esikoinen on vajaa 4vuotta. Toinen syntyy loka-marraskuussa ja ollaan ajateltu pitää esikoinen päiväkodissa ainakin vuoden loppuun. Sitten katsotaan tilannetta uudestaan. Toki en myöskään ole ajatellut joka päivä lasta hoitoon viedä, vaan vähennän hoitopäiviä tuohon 3krt viikossa.
Ja meillä esikoinen tuskin palaa samaan päiväkotiin, kun edessä on 1-2 vuoden sisällä muutto toiselle paikkakunnalle, joten siksi ehkä otetaan ko. paikasta pois, kun töihin olen ajatellut palata aikaisintaan kun vauva on 2 vuotta. Mutta ehdottomasti neiti on saatava johonkin kerhoon.
Sitten vielä korjaisin yhden asian Eventus: Helsingissä kuulemani mukaan voi laittaa katkolle hoitopaikan ja sitten pääsee takaisin samaan paikkaan, mutta niin ei ole Vantaalla ainakaan. Joten ei kannata puhua pk-seudusta. Vaikka tuo kyllä kieltämättä olisi hyvä asia muuallakin.
Vauvan syntymää odotellaan tosin tapahtuvaksi ihan päivänä minä hyvänsä :-).
Isommat lapset ovat eskarilainen ja kohta 5-vuotias joka on päiväkodissa. Syksyn ajan molemmat lapset ovat hoidossa 10 pvää /kk koska minä jatkan vielä opiskelujani vauvan kanssa. Joulun jälkeen molemmat vanhemmat lapset jäävät pois hoidosta.
Meillä tällaiseen päätökseen on vaikuttanut se, että eskarilaisella on eskaria 5 pvää viikossa joten hän ei tuohon lisäksi hoitoa tarvitse. 5-vuotias pääsi kerhoon jota on kaksi kertaa viikossa 3 tuntia kerrallaan. Kun sitten kuitenkin eskarilaisenkin päivät ovat suhteellisen lyhyitä niin lapsilla on myös toisistaan seuraa. 5-vuotiaalla on päiväkodista kavereita joiden luona hän on käynyt leikkkimässä ja tietysti myös pk-kavereita on käynyt meilläkin leikkimässä. Päiväsaikaan tätä ei tietenkään tule tapahtumaan kuten ei nykyäänkään (kesälomia lukuunottamatta), mutta en usko, että nämä leikkimiset loppuvat siihen, että 5-v ei enää ole pk:ssa.
Jos tilanne olisi se, että ei olisi kerhoja eikä lapsilla toisistaan seuraa niin varmasti olisimme miettineet vaihtoehtona sitä, että hoitoa olisi jatkettu esim. 2pvää/viikossa -systeemillä tms.
Meillä tuohon lähiryhmikseen ei mahdu edes sellaiset uudet hoitolapset, jotka hoitoa tarvitsevat (enemmän kuin oma esikoiseni, kohta neljä vuotta ja kuukauden sisällä saamassa pikkusisaruksen). Siellä on niitä vanhoja, jotka periaatteessa hyvin voisi viedä keskustaan, kun vanhemmat kulkevat siitä päiväkodin ohi töihin joka päivä... Ja sitten siellä on eskarilaisia niin paljon, ettei mahdu. Grrr...
Meille sanottiin suoraan, että ei onnistu. Oltais saatu muksu sinne keskustaan päiväkotiin (koska onhan niiden pakko osoittaa meille joku hoitopaikka), mutta mikä järki mun olis tuota lasta raahata kymmenen kilometrin päähän muutaman tunnin tähden. Ei siis todella oltais pidetty mitään 8-16 ja 5pvää/vko hoidossa, mutta mun olis myös tarkoitus palata vuoden päästä syksyllä (osapäivä-)töihin, jolloin esikoinen (silloin melk. 5v.) joka tapauksessa tarvitsee hoitopaikan JOstain. Vauva saa tod.näk. siinä sitten olla anopin hoivissa, mutta järkeillään niin, että noin iso lapsi tarvitsee jo kavereita ja virikkeitä. Taantuuhan se, jos vauvan kanssa vaan on.
Mutta tulee nyt sitten ainakin vuoden katko kaverisuhteisiin, ensi syksynä sitten taas alusta opetellaan joko tohon ryhmikseen tai ties minne. Eli ei tosiaan säily paikka tossa vaan pitää joka syksy kuulemma kaikkien (tuskin!) hakea uudestaan paikkaa. Sitten varmaan pärstäkertoimella pääsee ne, joiden isi tai äiti on jossain lautakunnassa tai tuntee perhepäivähoidonohjaajan henk. koht. tai en minä tiedä. Nojaa.. ehkä kiivastuin liikaa. Mutta jätän kyllä omaan arvoonsa pph:n ohjaajan kommentit siitä, olenko yhtään ajatellut, miltä esikoisesta tuntuu, kun vauva syntyy ja häntä viedään päivähoitoon. Että eikö olisi parempi ottaa lapsi ihan kotihoitoon. Niin, hänhän sen tietää vuosien kokemuksella, mistäs minä mitään tiedän, nuori äiti esikoiseni kanssa...
Risoi kyllä suunnattomasti (ja risoo edelleen) anopin kommentti, kun hänelle tilitin tätä asiaa. " No, minä en suoraan sanottuna ymmärrä, miksi sinä veisit xx:n hoitoon, kun olet itse kotona." Aaargh!
Se nyt vaan on ollut jo kohta kolme kk mun kanssa kotona tätä kesä- ja äitiyslomaa ja on todella ollut mulla mielikuvitus koetuksella, että olen saanut molemmille mielekästä tekemistä tämän mahani kanssa, täällä korvessa, paikkakunnalla, jolta tunnen itse miehen sukulaisten lisäksi pari kolme perhettä. Jo pelkän kaverin järjestäminen (ettei aina tartte yksin leikkiä tai äitiä maanitella johonkin puuhaan) on aina enemmän kuin järjestelykysymys. Lapseni on ollut kesällä välillä siinä pisteessä, että kysyy aidanseipäiltäkin, että " ollaanko ystäviä" . Ja eka- tokaluokkalaiset tytöt ovat hampurilaispaikoissa katselleet vähän kieroon, kun tollanen 3v. poitsu pyytää ystäväkseen...
Onneksi on kerhoja. Käytännössä niin, että minä sitten pakkaan lapsen (jatkossa lapset) autoon, vien lapsen kahdesti viikossa 10 km:n päähän kerhoon, ajan kotiin ja sitten ajan takaisin hakemaan häntä sieltä 10 km:n päästä = 40 km ajoa. Näppärää.
Tulipa sepustus. Mutta on tämä tämmöistä...
Meillä lapset 10v, 8v ja eskarilainen 6v. Eskarilainen on ollut hoidossa 10-20 päivää kuussa. Kun jään töistä pois( jo ens kuussa ;)) lopetan eskarilaisen hoidot ja saatan itse eskarin ja kodin väliä, alle 1km.
Tulee liikuttua, toivottavasti pysyn siinä kunnossa että kykenen.
Meillä kaikki lapset jo sen verran isoja, että otan mieluusti kaikki kotiin koulupäivän jälkeen. Koulussa näkevät kavereita, lisää kavereiden kanssa leikkimistä joka viikko koulupäivän jälkeen kavereille kuskailua.. ja toisin päin.
Aika mielenkiintoista, että suurin osa haluaa pitää isommat lapset hoidossa, kun vauva syntyy!! Itselleni ei olisi tullut mieleenkään pitää 3 ja 4 -vuotiaitamme enää päiväkodissa, kun itse jäin äitiyslomalle. Isompi käy kerhossa kaksi kertaa viikossa 3h ja 3- vuotias on oikein tyytyväinen kotona äidin ja vauvan kanssa. Heille riittää toistensa seura ja puistossa leikkivät sitten kavereiden kanssa. Kotona voi piirtää, pelata ja askarrella. Uimassa voi käydä ja talvella luistelemassa. Joskus kutsutaan päiväkodista tuttuja parhaita kavereita kylään. Kyllä niitä kavereita ehtii sitten myöhemmin aktiivisesti tapaamaan!
Molemmat lapset ovat todella tyytyväisiä saadessaan olla kotona. Viihtyivät hyvin myös päiväkodissa, mutta kyllä oman äidin hoito aina vieraat tädit voittaa!!
Oma mielipiteeni on siis, että kotihoito kunniaan!
Olipa huojentavaa, että edes yksi aikoo pitää lapsensa kotona vauvan kanssa. Mulla sama tilanne edessä keväällä. Tsemppiä sinulle kotielämään, arvostan todella ratkaisuasi!
Yleistä nykyään on, että isommat lapset jatkavat hoidossa, mutta myös meillä tehdään toisin päin:)
Vauva syntyy helmikuussa, esikoinen on silloin 5-vuotias ja vielä nykyinen kuopus täyttää toukokuulla kolme vuotta.
Ihanaa, että isompi saa vielä olla kotona ja nauttia kiireettömyydestä ennen syksyllä alkavaa eskaria. Keskimmäiselle olen miettinyt seurakunnan kerhoa tms. uskon, että uuden vauvan hoitoonkin osallistutaan niin innokkaasti, etteivät edes malttaisi lähteä hoitoon:)
Kyllähän kotona puuhaa piisaa, lisäksi on iltaisin harrastusmahdollisuuksia, satujumppaa, liikuntakerhoa ym., joten varmasti jotain virikettä on, eikä sitä aina niin tarvii ollakaan.
Tämä on meidän ratkaisumme, jokainen perhe kuitenkin tekee niinkuin itsestä parhaalta tuntuu:)
Meilä juniori on vuoropäiväkodissa ja sieltä sanottiin ,että vaikka lapsella on päivähoito-oikeus , niin ei oteta junioria sinne edes osapäiväisesti ,kun uusi tulokas syntyy....
Se siittä. Ei joustoa.
No,ihan kiva kun poika saa olla kotona melki vuoden ja kiva asia on se että sisarelle on automaattisesti paikka jo valmiina samassa hoitopaikassa.Se on tahdikasta se ;)
Mrs P. rv 12+3
ottanevat huomioon sen, että heille odotetaan kolmatta lasta ja esikoisella on päivittäin seuraa toisesta lapsesta. Jos minulla olisi yksi kolme- ja toinen viisi- tai neljävuotias tässä tuon esikoiseni seurana, en varmaan veisi lapsia hoitoon, kun olen vauvan kanssa kotona.
Kotihoito on varmaan parasta, jos äiti on sitä tyyppiä ihminen, joka jaksaa vuosikausia elää vain perheelleen. Minulle työ on tärkeää ja turhaudun kotona pienissä piireissä. Viime äitiyslomalla tein gradua ne ajat, jotka vauva nukkui. Oli pakko saada jotain " aikuistentärkeääomaa" rätin/imurin/pesukoneen/kattiloiden/vaippojen lisäksi. Olen impulsiivinen, en häpeä tunnustaa, että kaipaan silloin tällöin aikaa olla omine ajatuksineni irti kotiasioista, vastuusta, puheliaasta ja vilkkaasta lapsestani. Jaksan paremmin - itse asiassa useimmiten ikävöin suunnattomasti lastani - kun olen välillä hänestä erossa. En jaksa juurikaan leikkiä lapseni kanssa, leipomishetket ja askartelutuokiot saattavat päättyä siihen, että karjun naama punaisena. Ehkä en vain osaa :)
Että siitä " aika mielenkiintoista" vaan itsellesi. Kukin perhe tyylillään. Olen vaan perin pahoillani, että muualla kuin Helsingissä ei toteudu tuo subjektiivinen päivähoito-oikeus lapsen ja perheen (myös äidin) parhaaksi. Olis tosi " siistii" kun sais toi laps käydä tuossa km:n päässä edes pari tuntia kerrallaan parina päivänä viikossa, jolloin hän säilyttäisi kontaktin kavereihin ja hoitajiin. Huolestuttaa tosiaan myös se, mihin lapseni sitten joutuu hoitoon, kun menen taas töihin. Jonnekin ihan muualleko?
Kertokaa, oi pitkän kotiäitiyden valinneet ja sen puolesta puhujat, miten te sen teette. Miten riittää pinnaa passata perhettä, kuunnella " äitiäitiäitiä" 12 tuntia päivässä, keittää, kattaa, pestä ja ripustaa? Miten päivät poikkeavat toisistaan (itse en muista, tapahtuiko jokin asia viime ti vai to, kun päivät ovat niiiin samanlaisia)? Ja ennen kaikkea - millaisia lapsenne ovat? Meillä muksu on ainakin jo yhden päivän minun kanssani kahden oltuaan sitä mieltä, että joku leikkikaveri tarttis saada.
Myös osapäivähoito voisi siis olla joissakin perheissä paras ratkaisu, harmi vaan, etteivät kaikki kunnat/päivähoitopaikat sitä kykene järjestämään laista huolimatta.
Tervehtää teitä alkuperäisestä melko kauas erkaantunut
Enni
Minä en ole ainakaan valinnut pitkää kotiäitiyttä! Tai haluaisin kyllä, mutta rahaa kuluu sen verran, että töitä täytyy aina välillä tehdä. Jokaisen raskauden välissä olen ollut töissä. Kun keskimmäinen syntyi niin esikoinen jäi hoidosta pois(silloinkin) mielellään(tosin oli hyvin pieni vielä). Seurakunnan kerhoja on useimmilla paikkakunnilla 4-vuotta täyttäneille. Ja kaikenlaista toimintaa, kunhan vaan jaksaa selvittää..
Ja että millaisia lapsia?? Tavallisia leikkiviä, huutavia, juoksevia- jotka tarvitsevat selkeät säännöt ja rajat+ paljon huomiota ja rakkautta. Ei kannata lapsia tehdä, jos ei heitä jaksa katsella ja kasvattaa. Lapsi kyllä vaistoaa, jos ei äiti häntä jaksa ja kaipaa sitten itsekin muuta.
On toki tilanteita, joissa on parempi viedä isommat hoitoon(väsymykset, sairaudet, mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö...)
Ja päiväkotipaikkoja on vaikea saada sitten kun työt aloittaa, koska sielä on hoidossa näitä lapsia, joiden äidit " hengaavat" vauvan kanssa kaupungilla.
Anteeksi jos jotakuta loukkaa! Väsyneenä ei jaksa kaunistella ajatuksiaan.
Espoossa ainakin joitain vuosia sitten taattiin päivähoitopaikka lapselle, joka jäi pikkusisaruksen syntymän takia kotiin MUTTA ei välttämättä samassa hoitopaikassa.
Kun meidän toinen lapsemme syntyi jäi esikoinen kotiin. Ikäeroa heillä hieman vajaa kaksi vuotta. Ollessani kolmannen vauvan kanssa kotona, olivat isommat 3 ja 5 vuotiaat kolmena päivänä viikossa 7-8 tuntia päiväkodissa. Silloisella asuinalueellamme oli n. 100 lasta jonossa päivähoitoon, joten tuskin olisin saanut lapsia uudestaan kotia lähimpänä olevaan päiväkotiin. Suurempi syy kuitenkin oli se, että kakkosen jälkeen sairastin synnytyksen jälkeistä masennusta, ja halusimme varmistaa sen, ettei kotona olo tule mulle kolmosen synnyttyä liian raskaaksi. Lapsetkin viihtyivät hyvin päiväkodissa ja heillä oli siellä kavereita, pihassa ei päivisin ollut muita lapsia. Hoitovapaata meidän perheessä ei koskaan ole käytetty vaan kaikki lapset ovat aloittaneet päiväkodissa kun vanhempainloma ja kaikki liikenevät lomapäivät on käytetty eli vähän ennen yksivuotissynttäreitä.
Päiväkodin puolesta toivoivat mieluummin vähemmän kokonaisia päiviä kuin joka päivä puolikasta hoitopäivää lapsillemme. Lasten tuominen tai hakeminen kesken päivän kuitenkin häiritsee päiväkodin toimintarutiineja enemmän. Mullekin oli mukavampi kun hoitopäivinä mulla oli hyvin aikaa käydä asioilla - tai hengaamassa :) - vain yhden lapsen kanssa ja kotipäivinä sai rauhassa keskittyä lapsiin kelloon katsomatta.
Nyt kun neljäs syntyy tammikuussa ovat isommat 10, 8 ja 5v. Koululaiset saavat minusta ja vauvasta seuraa iltapäivisin, mutta tuon kolmosen kanssa ollaan vielä vähän epätietoisia. Luultavasti ainakin aluksi, kun vauva on juuri syntynyt, saa käydä parina päivänä viikossa päiväkodissa, jossa on paras kaveri ja muutenkin mukavaa. Jos vointini on hyvä ja vauva terve ja normaali vaativuudeltaan, saatamme ottaa kolmosen kokonaan kotiin kevääksi. Syksyllä alkaa kuitenkin eskari ja todennäköisesti samassa ryhmässä nykyisten päiväkotikavereitten kanssa. Eskaria tai " eskaritunteja" ei ole erotettu muusta päivähoidosta ryhmässä, joten jää nähtäväksi voiko päivää lyhentää iltapäivästä kovinkaan paljon eskarioppimisen/-toiminnan kärsimättä. Vuodenvaihteessa sitten on vauvallekin saatava päiväkotipaikka kun lomat on käytetty ja eskarilaisella joka tapauksessa täydet päivät.
Minäkään en ole koskaan pitänyt itseäni kotiäitityyppinä, mutta kolmannen kanssa viihdyin jo oikein hyvin. Ehkä siksi, että masennusta ei ollut, löysin seuraa itselleni seurakunnan perhekerhosta ja yhden nettipalstan kautta muista äideistä ja ennen kaikkea ikää ja kokemusta oli jo sen verran etten pitänyt työtä ja uraa enää niin tärkeänä vaan tiesin, ettei se vajaan vuoden poissaollessani mihinkään katoa. Tällä kertaa olisi kiva olla pitempään kotona, mutta asuntolaina ei anna myöten jäädä kotihoidontuen varaan.
Tulipahan tekstiä, mutta näin meillä.
Strutsi rv 17+2 sekä lapset -97, -99 ja -02
Yhdessäkään päiväkodissa ei pidetä vapaita paikkoja. Paikkoja järjestetään tarpeen mukaan ja henkilökuntaa palkataan lasten määrän mukaan. Tilojen koko tietysti asettaa joitain rajoituksia, mutta tarpeen mukaan hankitaan lisätiloja. Ja ainakin pääkaupunkiseudulla ollaan hanakasti lakkauttamassa yksiköt, jotka eivät ole ääriään myöten täynnä. Se voi olla niinkin, että ilman äitejä, " jotka hengaavat vauvan kanssa kaupungilla" , kun isompi on hoidossa, koko lähipäiväkotia ei edes olisi.
möhköläinen:
Ja päiväkotipaikkoja on vaikea saada sitten kun työt aloittaa, koska sielä on hoidossa näitä lapsia, joiden äidit " hengaavat" vauvan kanssa kaupungilla.
Anteeksi jos jotakuta loukkaa! Väsyneenä ei jaksa kaunistella ajatuksiaan.
Alustavasti olen suunnitellut, että meidän tuleva 5-vuotiaamme jatkaa päiväkodissa ensi keväänä eskarilaisen esikoisen kanssa samassa rytmissä. Eli klo 9-13. Seuraavana syksynä sitten jatkaisi osa-aikaisena. Hän on ollut samojen kavereiden kanssa päiväkodissa 1-vuotiaasta lähtien, minusta olisi epäreilua alkaa viedä häntä aivan uusien kavereiden joukkoon johonkin kerhoihin. Ja sitten taas seuraavana syksynä taas eskariin vanhaan päiväkotiin - jossa sitten vanhat kaverit olisivat jo ehtineet muodostaa uusia kaverisuhteita.
Ja kyllä, asiassa on itsekäskin näkökulma - päiväkoti on lähes naapurissa ja kerhot ties missä. Eli kuljettaisin esikoista ja keskimmäistä eri paikkoihin.
Käytämme subjektiivista päivähoito-oikeutta tässä kohtaa hyväksemme, enkä tunne siitä edes huonoa omaatuntoa. Olemme saaneet paikan erinomaisesta päiväkodista enkä vapaaehtoisesti aio siitä luopua vaikka minkälaiset jonot olisi. Ei rassaa saako joku Veeti tai Verneri haluamaansa paikkaa sen takia että meidän lapsi pitää paikkansa.
Ei jaksa kuin ihmetellä taas tässäkin ketjussa miten kiinnostuneita ihmiset ovat toisten ihmisten tekemistä ratkaisuista ja kuinka ne aina ovat niin vääriä. Itse kun tekee kaikkien kannalta oikeita valintoja ja ajattelee kaikkia muita ennen kuin itseään.
tähän joukkoon suureen, joka haluaa viedä 3-vuotiaansa hoitoon vaikka itse jääkin kotiin vauvan kanssa joulukuussa. Tosin kerta on ensimmäinen sillä aikaisemmin olen ottanut lapseni hoidosta pois vauvan synnyttyä. Koululaisia löytyy 10-ja 7-vuotiaat tytöt.
Meillä suurin syy lapsen hoitoon osa-aikaisesti viemisellä on hänen diabeteksensa ja se vaiva, mikä oli edes löytää hoitopaikka joka suostuu ottamaan diabetes-lapsen hoidettavakseen. Sillä voitteko kuvitella että esim. perhepäivähoidon puolella hoitajat voivat kieltäytyä ottamasta diabetes-lasta hoidettavaksi? Nyt meillä on suurenmoinen vanhempi perhepäivähoitaja, joka on antaumuksella tyttöämme hoitanut kaksi vuotta ja hänestä emme kyllä luovu jos ei pakko ole. Varahoitopaikan saaminen perhepäiväkotiinkin oli NIIIIN takkuista että sinne tytön alussa vieminen oli vaikeaa, koska hoitajista paistoi kauaksi haluttomuus opetella työn hoito. Nyt se jotenkuten sujuu, mutta edelleen tuntuu, kuin he huokaisisivat helpotuksesta kun tyttömme lähtee takaisin omalle hoitajalleen.
Myönnän myöskin haluavani alussa tutustua vauvaan ihan rauhassa ja nauttia vauva-ajasta vauvan kanssa kaksinkin sillä tämä voi olla viimeinen lapsemme. En koe minäkään olevani mikään leikkivä äitityyppi, mutta se ei kuitenkaan oikeuta ketään sanomaan että sillon ei pitäisi lapsia hankkia jos niitä ei jaksa ITSE hoitaa 24h/vrk haluamatta esim. omaa aikaa milloinkaan. Hyvin voiva onnellinen äiti on varmaan paras ratkaisu jokaiselle lapselle. Missä lukee että kaikkien pitäisi olla superäitejä, jotka hymyillen seivovat kotona eteisessä miehen tullessa töistä kotiin lapset ja paikat puhtautta hohtaen.
möhköläinen:
Aika mielenkiintoista, että suurin osa haluaa pitää isommat lapset hoidossa, kun vauva syntyy!! Itselleni ei olisi tullut mieleenkään pitää 3 ja 4 -vuotiaitamme enää päiväkodissa, kun itse jäin äitiyslomalle. Isompi käy kerhossa kaksi kertaa viikossa 3h ja 3- vuotias on oikein tyytyväinen kotona äidin ja vauvan kanssa. Oma mielipiteeni on siis, että kotihoito kunniaan!
Meidän lapset olivat vähän yli 4v ja melkein 2,5 v kun aloittivat päiväkodissa. Puolen vuoden päiväkodin aloittamisesta jäin taas äitiyslomalle, eli lapset täyttävät nyt syksyllä vauvan syntyessa 5v ja 3v.
Teimme ratkaisun, että isommat jatkavat päiväkodissa 3 päivää viikossa. Huomaan, että he todella kaipaavat päiväkotikavereitaan. He viihtyvät päivkodissa niin hyvin, että kun olen yrittänyt hakea heitä aikaisemmin kotiin, he eivät ole halunneet lähteä vaan olen saanut puoliväkisin raahata heidät päiväkodin pihasta kesken leikkien. Nyt olenkin luvannut, että haen heidät vasta sitten, kun muutkin lapset menevät kotiin, en aikaisemmin. Viime viikon tapaus oli, kun he saivat elämänsä ensimmäisen kaveri-synttärikutsun, voi sitä iloa.
Minusta on omituista, että tuomitset muiden perheiden tilanteita tuntematta niitä tarkemmin. Olen itse pienten lasten kotihoidon vankkumaton kannattaja, mutta nyt olen vain joutunut toteamaan, että meidän 5v ja 3v tytöt kaipaavat jo muidenkin lasten kun vain toistensa seuraa. JOS tässä naapurustossa olisi samanikäisiä kotona,niin se olisi sitten vähän eri juttu.
Vuoden kuluttua isompi menee jo eskariin ja sitten alkaakin koulu. Minusta on tosi mukavaa, että hän saa jo nyt päiväkodin kautta tutustua tuleviin eskari- ja koulukavereihinsa, että sitten muutos ei ole niin suuri. Esikoinen on luonteeltaan vähän arka, joten päiväkoti on siinäkin mielessä tehnyt hänelle tosi hyvää. Ja pienempi - hän haluaa aina tehdä presiis sitä mitä ihailemansa isosisko.:)
En minä ainakaan halunnut ketään " tuomita" ! Halusin vain korostaa, että nykyään on enemmänkin sääntö kuin poikkeus pitää isommat lapset hoidossa, kun äiti jää kotiin. Päiväkodissakin kertoivat, että niin se vaan jostain syystä menee!?! Tuskin meidän lapset nyt ainoat kotona viihtyvät ovat.. Itsekään en voi montaa kuukautta pitää hoitovapaata eli nyt kun saan olla kotona niin haluan antaa aikaa kaikille lapsilleni, en vain vauvalle. Ei pidä ottaa itseensä kenenkään! Ihmettelen vaan! Eihän sitä ennenkään lapsia hoitoon viety- äiti oli kotona ja hoiti kaikki lapsensa.
Nykypäivän lapset ovat vieraantuneet vanhemmistaan, ja perheiden vuorovaikutus toimii usein huonosti. Mietin vain, että olisiko tälläkin asialla vaikutusta..
Ensin täytyy sanoa, että hyvä ja mielenkiintoinen keskustelu!! Perheiden tilanteen ovat erilaisia, vanhemmat ovat erilaisia, lapset erilaisia, toisaalta löytyy kerhoja, toisaalta leikkiseuraa jne.. Se mikä käy yhdelle ei ehkä olleenkaan toiselle. Joten ei tuomita toistenmme ratkaisuja. Jokainen vanhempi varmasti yrittää parhaansa!!!!!!!
Se mitä halusin kommentoida oli kun joku kysyi meidän kokonaan pyykkäykselle, siivoukselle, ruuanlaitolle ja lastenhoidolle omistautuvien päivistä.. Haluan todeta että vaikka lapseni kotona hoidankin niin kaikesta huolimatta minulla on muutakin elämää!! Uskon että minulla riittää nyt paljon enemmän aikaa harrastukselleni, kuin jos olisin työelämässä. Ainakin voin käydä hyvillä mielin iltaisin harrastamassa kun olen ollut lasteni kanssa jo koko päivän. Sitä paitsi meillä myös mies hoitaa lapsia, laittaa ruokaa, pesee pyykkiä.. Toimeliiaana ihmisenä olen myös opiskellut tässä kotiäitiyteni lomassa.
Niin ja kuulun siihen joukkoon jolla on jo useampi lapsi joten meillä on lapsista kovasti seuraa toisilleen. Käymme myös perhekerhossa ja isommat päiväkerhossa 2 kertaa viikossa. Leikkikentältä yms. löytyy myös kovasti kavereita!!
Kivaa alkanutta syksyä kaikille päivähoito valinnoista riippumatta!!!!!!!
siirtyy meidän tyttö (vauvan syntyessä 2v2kk) minun ajatuksesta. Päiväkodille sopii, myös, että jos olen kovin väsynyt, tyttö on sitten kokopäiväisenä. Ja nykyuään päiväkotipaikan voi laittaa ainakin täällä pk-seudulla katkolle ja paikkaa ei kuitenkaan menetä. Aika varmasti koko kesän on poissa pk:sta.