Synnytyksen käynnistyksestä ja välilevynpullistumista...

Minull posahti tyrä selkään rv 20 ja olen ollut saikulla siitä asti. Kivut ovat hallinnassa ja liikkuminenkin onnistuu aika hyvin. MInulle piti tehdä lähete äippäpolille synnytystapa arvioon muttei sieltä ole ainakaan vielä tullut mitään. Neuvolassa käyn 2 viikon välein varhennetusti. Kukaan ei oikein osaa sanoa mitään oikeastaan. Se on todettu että epiduraalia minulle ei voi laittaa koska oikeassa jalassa on tunnon alentumista ollut kauan. Spinaalin voisin laittaa.



Olo on ahdistunut ajoittain. Puudutteista olen aijemman kokemuksen myötä ajatellut kohdunkaulapuudutusta lisäksi suihkua/ammetta sekä lämpöhauteita. Saa nähdä. Pelkojani ei ole otettu kovin vakavasti,ehkä he meinaavat että hommat hoituu tai ainakaan heidän itsensä ei tarvitse kipua tuntea niin mitäs sitä miettimään.



Masentavaa



Kuulisin mielläni lisää sinun kokemuksestasi

Kaks lasta synnyttänyt ihan normaalisti ja kolmas tulossa... Eikä ikinä ole sen välilevypullahduksen takia kukaan mulle synnytystapa-arvioita tai käynnistyksiä edes ehdottanut... (tai edes "myöntänyt", kun esikoista odottaessa jo melkein rukoilin käynnistystä...) Edelliset vauvat tosin olleet ihan kohtuukokoisia 3,5-kiloisia, vaikka eka meni vähän LA:n ylikin.



Mulla tosiaan raskausaikana välilevyt aina poksahdelleet. Esikoista vartoessa kaikkein pahiten. Hitonmoiset hermosäryt alkoivat jo varhain ja pari kuukautta ennen laskettua olivat jo ihan jatkuvia. Norsunannoksilla magnesiumia ja B-vitamiinia (ortopedin määräyksellä) saatiin kivut jotenkin kuriin, mutta vasen jalka halvaantui silti polvesta alaspäin lähes täysin. Nilkkaa tai varpaita en pystynyt viimeiseen kuukauteen liikuttamaan ollenkaan ja jalasta meni tunto. Kävelemään pystyin jotenkin, mutta välillä piti tarkistaa, että kinttu on kutakuinkin vielä matkassa :D



Toista odottaessa ei mennyt ihan niin pahaksi, mutta nyt kolmatta odottaessa sen huomaa, että jotain häikkää taas on... Mulla on jäänyt vasempaan jalkaan lihasheikkous, joka ei siis muuten ihan hirveesti vaivaa, mutta nyt sen taas huomaa... JOs yhtään kannan jotain samalla kun kuljen vaikkapa portaissa, ei jalka meinaa "kestää" Siinä ei vaan ole voimaa yhtä paljon kuin toisessa...



Mutta synnytyksissä ei kummallakaan kerralla tuo ole haitannut yhtään. Siinä on kai ollut muutakin pohdittavaa sitten kuin kiukkuileva takakäpälä... :P Esikoista synnyttämään lähtiessä pelotti kyllä ihan hitosti se hermokipu, kun jo pelkästään isommalla hädällä käyminen oli pari kuukautta silkkaa tuskaa (sisuskalut kai jotenkin painoi sitä hermoa vielä entisestään, kun yritti tikistellä...) mutta tosiaan, synnytyksessä en edes huomannut mitään. Pari päivää synnytyksen jälkeen oli kylläkin riemun päivä, kun ekaa kertaa moneen viikkoon tajusin yhtäkkiä, että mä onnistuin ihan itte heiluttamaan varpaitani :D

...nyt kun synnytys lähestyy, että voiko siitä alatiesynnytyksestä olla haittaa tuolle selälle. Mä en pysty ollenkaan makaamaan selälläni, varsinkaan jos alusta on vähänkään liian kova. Esim kun juuri tehtiin lääkärissä sisätutkimus, niin 2 lääkäriä nosti mut ylös siitä tutkimuspöydältä kun en omin avuin päässyt. Lähinnä sitten ihmettelen, että kun kerran alateitse synnytän niin missähän asennossa se mahtaa tapahtua...



Iltaisin olen todella pahassa jamassa varsinkin jos olen päivällä jotain erehtynyt tekemään...silloin saa mies aina kantaa mut paikasta toiseen tai sitten konttaan =( olo on välillä todella säälittävä. Lähinnä tulee kamala turhautuminen omaa "heikkoutta" kohtaan.



Tää on mulla kolmas synnytys ja eka kerta kun on raskauden aikana tämä vaiva ollut. Kerran aiemmin välilevyt kiusanneet, mutta silloin en siis raskaana.



Tosiaan kun jäin myös sairauslomalle siinä syyskuun lopussa ja nyt olis 3 viikkoa laskettuun aikaan niin tuntuu että aika on tosissaan madellut eteenpäin. Yhtenäisesti olen saikulla ollut koko ajan, koska en ole myöskään pystynyt istumaan ja istumatyötä teen...rasittavaa ollut myös se että on tuntunut kuin olisi vankina omassa kodissaan kun ei voinut edes autoa ajaa kun en sieltä autosta sitten pois päässyt...



Revyy: millä raskausviikoilla menet nyt? Synnytystapa-arviossa mä oli viime viikolla eli rv 36+0, siinä paikkeilla yleensä sen tekevät.



toisen vastanneen nimimerkki unohtui...(sorry), mutta kuitenkin jäin ihmettelemään, että miten on mahdollista ettei noihin ole juurikaan ilmeisesti reagoitu noihin sun kipuihin ja tunnottomuuksiin. Ainakin oman ortopedin mukaan jos olisi todella pahaksi tämä äitynyt niin olisi jopa leikattu, vaikka raskaana. Sanoi jopa raskaanaolleita leikanneensa juuri tuon halvaantumisriskin takia.



Mua on kyllä ihan kiitettävästi kuunneltu tuolla äitipolilla ja neuvolassa. Kaikki on suhtautuneet hyvin tilanteeseen. Painoarvio oli tälle tulokkaalle viikko sitten 3,2 kg eli ehkä ihan hyvä että käynnistävät ensi viikolla...meinaan jos lähes nelikiloisen joutuisin tuolta ponnistamaan, tavalla tai toisella tässä tilanteessa niin sais melkein jäädä tulematta! =/

Itseltäni leikattiin välilevytyrä 4-5 välistä rv:llä 11 ratsupaikkaoireyhtymän vuoksi kiireellisenä eli ns. satula-alue (jos istuisi satulaan niin kaikki mikä satulaa koskettaisi) meni tunnottomaksi, lisäksi oikea jalka osittain varpaisiin saakka ja kaupan päälle virtsaumpi. Nikamien väliin leikkauksessa kirurgin mukaan ns. tehtiin tilaa.

Kivut hävisivät leikkaupöydälle, mutta tunnottomuus jäi suurilta osin, palautunut pikkuhiljaa. Jaloissa alkaa olemaan jo täydellinen. Fysioterapiaa ja sähköärsytystä hermoille olen saanut mutta hermojen palautumisaikataulua ja mahdollisuutta ei tiedä kukaan.

Arvoitus on vaikuttaako raskaus/synnytys hommaan mitenkään....

noin 3 vuotta sitten. Esikoinen silloin parivuotias. Sen jälkeen selässä havaittu kulumia, hermokanavan ahtaumaa jne... Nyt viime syksynä uudestaan hankalia tunnottomuus oireita ja uutta pullistumaa epäiltiin. Olisin mennyt mangeettikuviin tässä kuussa mutta olenkin raskaana joten en voi mennä. Nyt hieman pelottaa miten selkäni kestää tämän touhun mutta päivä kerrallaan.... Äitiyspolin seurannassa olen koko raskauden ajan ja siellä sitä synnytystapaakin sitten arvioidaan. Esikoinen syntyi sektilla koska oli poikittain masussa. En lähde tätäkään synnyttämään normaalisti jos siitä mitään riskiä selälle on... Olen taistellut 4 vuotta enemmän tai vähemmän kipeän selän kanssa ja tiedän että se on kamalaa... Minun selän ongelmat kun ei katoa leikkauspöydälle eikä häviä synnytyksen jälkeen. Minä elän niiden kanssa lopun elämääni.

En ole päässyt sivuille aikoihin.



Mitenkä lie aloittajalla on mennyt?



Mä olen nyt viikolla 37 ja ilmeisesti synnytän niinkuin selässä ei olisikaan koskaan mitään ollut. Neuvolassa nyt käynyt viikon välein jo muutamia viikkoja. Homman nimi on vaan nyt sellainen että tyrä oli oikealla puolella,siellä puolella on edelleen omat pikku ongelmansa mutta nyt vasen puoli on ulkosyrjästä alaselästä pikkuvarpaaseen kivulias,eli samanlaista hermosärkyä kuin millä tuo oikea puoli oli aikansa ennenkuin totaali romahtaminen kävi enkä ylös enää päässyt. Syön taas särkyläääkkeitä, tosin vain panadolia josta ei ole mitään hyötyä.Öisin herään hermosärkyyn muiden raskaudelle ominaisten heräilyjen lisäksi.Alaselkää vihloo ja istuminen on työlästä.



Huomenna on taas neuvola,täytyy edelleen asiasta sinne puhua mutta veikkaanpa että lätinäksi jää. Ilmeisesti kirurgisen lääkärin lähete synnytystapa arvioon ei ole koskaan mennyt sinne minne piti tai sitä ei vaan noteerattu. Kipupolihan siihen vastasi,kieltäen epiduraalin ja suositellen spinaalia

Oliko tuohon epiduraali kieltoon/spinaali suositukseen joku/mikä syynä?



Täällä edelleen tunnottomuutta vaikka huomattavasti suppeammalla alueella kuin alunperin. Häntäluun seutuvilla on myös kipua mutten tiedä johtuuko se sitten raskaudesta vai selän jutuista.



Athina rv 24+ , takana siis leikkaus rv:llä 11

Kyllä epiduuralin kieltoon oli syynä jalkojen tunnottomuus ja epiduuralin laiton riskinä oleva halvaantuminen. Spinaalin laitton suosituksista en tiedä. Minulle nämä kummatkin vaihtoehdot olivat nounou siksi että kakkos synnytyksessäni epin laitto oli jotain aika karmaisevaa. Häntäluu täälläkin ajoittain kipuillut rankemmin.



Synnytys alateitse on nyt takanapäin ja se meni olosuhteisiin nähden ihan hyvin. Kipulääkityksenä se haluamani kohdunkaulapuudute ja tulisen kuumat kaurapussit (<-keksijälle jätti kiitokset!). Vauva syntyi vajaassa 10 min sen jälkeen. Juuri sen aikaa että sain rentoututtua oikean puolen joka ei tykännyt ollenkaan kontillaan olosta tai seisomisesta jotka taas ovat minulle parhaimmat asennot supistellessa.



OIkea puoli lonkasta jalkaterään kipuilee edelleen, nyt synnytyksestä on 2 viikkoa. Istua voi sen mitä ennen synnytystä eli noin 15min max.Vasemmasta jalasta puutuilee polvesta alaspäin. Lääkäriin on kai mentävä vaikka nyt onnistuu hyvin venyttelyt ja muut jo kauan sitten annetut treeniohjeet ja tänään jopa kävelin 1km matkan kauppaan ja takaisin, viis siitä että aikaa siihen tuhraantui yli puolisen tuntia lepohetkineen. Kävelinpähän kuitenkin. Ilman miestä en pärjäisi kotona vauvan kanssa,onneksi osattiin ottaa se huomioon ja mies on pitkällä lomalla.Puutuessaan jompikumpi tai molemmat jalat voivat nimittäin lähteä alta. Panadoli grammasia ja Burana 400mg menee muutama päivässä joskin niiden teho on kuten varmaan jo aikasemmin mainitsin aika mitätön..



Revyy ja poju 2vkoa